(Artikkeli julkaistu Huhtikuussa 2009) Nyt kun veroehdotus kilahti postiluukusta sisään aloin luonnollisesti miettimään mihin kaikkeen tuloni oikein hukkuvat jo ennenkuin ne ehtivät edes tililleni. Samaan hengenvetoon tuli mieleen, että miten valtio verottaa meitä sen jälkeen kun palkka on tilille tullut, asia jota harvemmin mietitään tai lasketaan, vaikka siihen voi suoraan vaikuttaa.

Tämä oli luonnollisesti tutkittava, koska aihe on pakostakin kiinnostava. On aina kiva tietää kuka vetää välistä ja miten.

Jonkinasteiset verot ovat mielestäni oikeutettuja, että valtio ja kunnat pystyvät hoitamaan niille asetetut tehtävät. Suomessa valtion ja kuntien mopo on kuitenkin karannut rasasta jo aikoja sitten. Byrokratia ja virkamiesarmeija kasvaa, huoltosuhde huononee päivä päivältä, valtionlainaa lisätään yms. Kaikki tämä veloitetaan juuri sinulta. Mutta miten valtion rahan käyttö heijastuu omaan lompakkoosi? On selvää, että tieteellisen tarkkaa verolaskelmaa en pysty tekemään, koska muuttujia yhtälössä on liian paljon. Tässä artikkelissa paneudumme nyt meitä jokaista koskeviin selkeisiin veroihin.

Kun puhumme veroista, puhumme tällöin yleensä suurimmasta verokulustamme, joka on ansiotulovero. Ansiotulon verotus on kuitenkin vain osa totuutta. Kohtuullisen pienistä tuloista maksettava kokonaisvero on kiitettävän korkealla tasolla. Älä siis hämäänny siitä vaikka varsinainen tuloveroprosenttisi on alle kahdenkymmenen, kuppaus ei lopu siihen.

Suomessa, kuten koko muussa maailmassa on käytössä kaksi erilaista verotusmuotoa:

- Progressiivista verotusta, eli tulojen mukana kasvavaa prosentuaalista verotusta käytetään ansiotuloverotuksessa. Suurin osa tämän maan palkansaajien veroprosentista pyörii noin 20% paikkeilla.

- Tasavero on Suomessa myös käytössä. Tasavero tarkoittaa, että veron osuus on sama riippumatta verotettavasta summasta. Arvonlisävero, valmistevero ja pääomatulovero ovat esimerkkejä tasaverosta Suomessa.

Palkansaajaesimerkki

Käytämme artikkelissa realistista esimerkkiä Pertti Palkansaajasta, joka tienaa 2200 € kuukaudessa. Tuo summa kuvaa aika hyvin sen, mitä Suomen kansan syvät rivit palkkaa saavat.

Joka tapauksessa nyt teemme tosimaailman testin Pertti Palkansaajan todellisesta verotaakasta. Lisäksi leikimme, että Pertsa kuuluu piruntorjuntalaitokseen, niin saamme valtaväestön mukaisen kuvan asiasta.

Palkasta lähtevät verot ja veronluonteiset kulut

Laskelmat ovat kuukausitasolla ja sisältävät varsinaisten verojen lisäksi myös veronluonteiset kulut varsin suurella tarkkuudella:

• Ennakkovero – 423 € (+ Tampereen ev.lut. kirkollisvero 27,5 €)
• Työeläkemaksu – 95 €
• Työttömyysvakuutusmaksu – 4.4 €
• Sairauskassamaksu – 20 € (työpaikassani tämä on pakollinen kulu, joten siksi se on myös tässä. Jos et kuulu tähän pakkojärjestelmään, jätä summa pois)

Yllämainitut kulut vievät Pertin palkasta joka kuukausi varsinaista ansiotuloveroa 19,2 %. Kun otamme muut pakolliset veronluonteiset kulut kirkollisvero mukaanluettuna huomioon on todellinen tuloveroprosentti Pertillä 26 %.

Muut verot ja veronluonteiset kulut?

Kun asiaa lähtee tutkimaan pidemmälle, ovat palkasta veloitetut menot vasta osa totuutta. Valtio ottaa myös palan jokaisesta tuotteesta tai palvelusta, jonka ostat. Monista tuotteista vieläpä moneen kertaan, koska on muistettava, että myös tuotteen valmistajaa verotetaan rankalla kädellä.

Arvonlisävero otetaan aivan kaikesta, mitä ostat, mutta valmistevero on mukana vain osassa tuotteita. Molemmat siirtyvät täysimääräisinä ostamiesi tuotteiden hintoihin, koska ne ovat ovat kulutusveroja. Valmisteveroa on kohtuullisen hankala lähteä laskemaan, mutta sanottakoon, että esimerkiksi 6 euron viinipullo maksaisi noin 2 euroa, jos vero olisi Keski-Eurooppalaisella tasolla.

Lähdin tutkimaan omalta kohdaltani miten suuri osa kulutuksestani on sellaista veroa, jonka vaikutuksen lompakkoni ohentumiseen voin helposti laskea. Seuraavat laskelmani ovat kuukausitasolle jaettuja. Lisäämme laskelmat kuvitteellisen uhrimme Pertti Palkansaajan verotaakkaan.

- yleinen arvonlisävero on 22 %. Yleisen arvonlisäveron alaisuuteen kuuluvat suurin osa myydyistä tuotteista, esimerkiksi vaatteet, elektroniikka, suurin osa palveluista yms. Tähän kategoriaan olen törsännyt kuukaudessa 248 € edestä. Tästä ALV on noin 54,5 €

- Elintarvikkeissa arvonlisävero on 17 % (Ruoan arvonlisävero alenee lokakuussa 2009 17 prosentista 12 prosenttiin). Näihin on uponnut kuussa 194 €, joka ALV:ssa tekee noin 33 €.

- 8 % arvonlisäveron alaisia ovat lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Näihin minulla on uponnut 160 €, joten ALV:n osuus on noin 13 €.

- 0% arvonlisävero on Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa. Tuli näitä tuotteita tai ei, niin veroja niistä ei koidu. Kioskista ostettuna vero on 22%.

”Vapaaehtoiset” veronluonteiset kulut

On myös muutamia teoriassa vapaaehtoisia kuluja, jotka kuitenkin lähes jokaisella on kuluissaan mukana. Puhumme tietenkin, tv-luvasta ja auton veroista.

Tässä kategoriassa esilletuodut kulut aiheuttavat todennäköisesti keskusteluntynkää, joten jos olet eri mieltä tämän osa-alueen liittämisestä veronluonteisiin kuluihin, niin kaikin mokomin voit ne jättää pois omista laskelmistasi. Kyse on näkemyserosta.

TV-lupa

Vaikka TV-lupa ei viralliselta nimeltään vielä vero olekaan, kuuluu se silti ”puolipakollisiin” maksuihin, jolla pidetään yllä tämän yhteiskunnan propagandakoneistoa, YLEä. Pidän TV-lupaa puolipakollisena, koska vaikka se lain mukaan maksaa pitääkin, on lain noudattamista mahdoton nykyisellä järjestelmällä tehokkaasti valvoa.  TV -lupaan uppoaa vuodessa 224,30 €, joka kuukausitasolla tekee 18,7 €.

Auto

Auto on tunnetusti huonoimpia sijoituksia mitä tehdä voi. Monelle kyseessä on kuitenkin välttämätön paha, joten siitä aiheutuvat verot on syytä ottaa mukaan laskelmiin.

Auton käyttömaksu on käytännössä vero. Keskimääräisesti se on noin 150 € vuodessa, eli 12,5 € kuukaudessa.

Tietenkin autolla on myös ajettava, jolloin bensaan uppoaa kivasti verojen muodossa. Oletetaan, että Autoilua koskevan artikkelini mukaisesti ajat säästeliäästi noin 15000 kilometriä vuodessa tai 1250 km kuukaudessa, joka 7l/100km kulutuksella tekee noin 87,5 litraa. Bensan hinta on vaikkapa 1,3 €/litra.

Polttoaineverolaskurin avulla tulokseen pääsee helposti.

87,5 € kuukausiostoksesta veron osuus on siis 57,97 €, jonka kätevästi lisäämme kokonaisverotukseen.

Pertin perusverotuksen lopputulema

- Verotus ansiotulosta = 26 % (572 €)

- Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla = 30,4 % (668,8 €)

- Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla + ”vapaaehtoiset” verot = 34,5 % (759 €)

Inhorealistista kulutusverotaakkaa on käytännössä mahdoton lähteä laskemaan esittelemieni lukujen ulkopuolelle, koska homma menee liian monimutkaiseksi. Puhun nyt siis siitä, että tuotteiden hintoihin on lisätty valmistevero, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut, apteekkimaksu yms. Näistä kannattaa kuitenkin olla tietoinen. Aivan jokaisesta asiasta kannetaan vero.

Realistinen tapa laskea ansiotulovero

Bruttopalkastasi pidätetty summa ja sen jälkeen pidätetyt menot eivät monien mielestä anna vielä aivan totuudenmukaista kuvaa Suomen ansiotuloverotuksesta. Asiahan on nimittäin niin, että työnantajallesi koituu noin 1,5 – 1,7 kertaiset kulut bruttopalkastasi ennenkuin palkkasi on kunnolla edes vielä lähdössä maksuun. Nämä kulut on syytä ottaa mukaan verolaskelmiin, koska ne suoraan vaikuttavat työnantajasi kykyyn maksaa sinulle järkevää palkkaa. Kansainvälisesti Suomen työnantajamaksut ovat naurettavan korkeat.

Oletamme jälleen, että Pertsa saa 2200 € kuussa. Työnantajalla menee bruttopalkan lisäksi korkeimmillaan (70%) veronluonteisia kuluja, eli noin 1540 €. Bruttopalkastasi pidätetään yhteensä noin 26 %, eli 572 €.

Yhteensä työnantajalla on siis sinusta kuluja 3740 € kuussa. Riippuen näkökannasta tässä on nyt kaksi lähestymistapaa, mutta nyt lähdemme liikkeelle siitä lapsellisesta oletuksesta, että mikäli työnantajamaksu olisi pienempi, näkyisi erotus omassa palkassasi. Tältä lähestymiskannalta laskien otamme lähtötasoksi 3740 €, josta yhteensä veroja maksettaisiin 2112 € (1540 + 572).

Näillä laskelmilla ja tuloilla palkastasi lähtee jo kättelyssä valtiolle noin 56,4 %. Ei naurata enää, varsinkin kun huomaa, että valtio kuppaa palkastasi enemmän kuin saat käteen.

Tähän vielä lisäksi ALV:t ja muut verot mainittuna edellisissä kappaleissa, pääsemme noin 61 %:iin. Monet muut pääsevät laskelmissaan vielä suurempaan veroasteeseen, mutta jo tämäkin antaa mielestäni tarpeeksi hyvän kuvan EUvostoliiton tilanteesta.

Loppumietelmät

Kaikenkaikkiaan Pertsan jäsenmaksu Suomi -kerhosta on kohtuullisen korkea siihen nähden, että hän ei tienaa bruttona edes ”keskivertosuomalaisen” tuloja vastaavaa määrää, joka viimeisimmän tutkimuksen mukaan on 2800 €. Surulliseksi tuon prosentin tekee myös se, että se ”hyvinvointiyhteiskunta”, jota näillä veroilla tulisi ylläpitää, on poliittisten voimien jyrkällä johdolla tuhottu perusteellisesti. Verot pysyvät, mutta samalla Suomi pyrkii yhä Amerikkalaisempaan suuntaan toiminnoissaan… samalla kun USA pyrkii pois nykyjärjestelmästään. Et siis saa jäsenmaksullasi enää sitä hyötyä minkä vuoksi sitä niin kalliisti maksat.

Kun olet edes tietoinen siitä, minne tulosi oikein hupenevat ennenkuin kunnolla olet edes itse päässyt niihin käsiksi olet jo lähempänä oman taloutesi herruutta. Näin siksi, että oikeilla keinoilla pystyt pienentämään kokonaisveroastettasi. Rikkaat ovat rikkaita osittain siksi, että heidän on helpompi käyttää hyödykseen omaisuuttaan pienemmän verotaakan tulojen aikaansaamiseksi. Duunarillekin se on mahdollista, mutta vaatii enemmän vaivaa. Tulen käsittelemään näitä aiheita lisää tulevaisuudessa.