3 syytä miksi velka on perseestä
Suomalaiset rakastavat velkojaan. Velkaa on enemmän kuin koskaan ja sitä otetaan koko ajan lisää. Asuntojen hinnat kirivät uusia huippuja vaatien aina vain suurempia lainoja. Kulutusluotot auton, telkkareiden tai vaikka kämpän remontin tekoon ovat arkipäivää puhumattakaan pikavipeistä, jotka ovat viime vuosien tuottoisin tuote varmaan millä tahansa mittarilla.
Kaikenlaisten luottojen räjähdysmäinen suosion kasvu saa minut miettimään, että ovatko kaikki jollakin ihmeen kaupalla unohtaneet mitä velka on ja miksi sen varassa yhtään minkään tekeminen tulisi olla suuren harkinnan varaista nykyisen idioottimaisen huolettomuuden sijaan.
Harhaanjohdettu kansa
Suomalaisten rahan käyttö on siinä mallissa, että luotottajien lobbaus näyttää ainakin menneen hyvin perille.
“Jos ei ole varaa unelmien toteutukseen, elä unelmasi velaksi, olet ansainnut sen!” Ideanahan tuo on tietysti kaunis, mutta joku pitäisi laittaa sen seurauksena silti linnaan harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Unelman elämisen sijaan nimittäin ainoa mitä tämän mainoksen kuulija päätyy tekemään on itsetehty orjuus.
Velan luonne ja sen pohjalla piilevät ongelmat on osattu lakaista niin hyvin maton alle ja kääritty niin moneen eri pakkaukseen, että velkaa on jo vaikea osata varoa. Siitä on tehty niin uskomattoman houkutteleva vaihtoehto säästämiselle, että maailma on kääntynyt päälaelleen. Velanotto on muuttunut ensisijaiseksi rahoitustavaksi ja säästöt tulevat vasta kaukana takana.
Näin helpoksi ja ruusuiseksi kuvio on lainanottajalle tehty hyvästä syystä. Velka nimittäin tuottaa antajalleen järjettömät summat rahaa sen unelmiaan jahtaavan ihmisen kustannuksella.
Onkin hyvin mielenkiintoista, että velanotosta on muodostunut melkeinpä nykyajan hyve, jonka välttäjät syyllistetään kulutusjuhlien kuokkavieraiksi ja ilonpilaajiksi. Meitä säästöjen kautta hankintojaan tekeviä pidetään vähän kuin häjyinä pohjalaisissa häissä. Olemme ei-toivottuja vieraita.
Kaiken tämän jälkeen minusta tuntuu, että suuri osa kansasta ei oikein enää tajua mitä velka on.
1. Huomisen tulot jo tänään, jee!
Velka on pop suomalaisen elämässä muun muassa siksi, että sillä saa käyttöön kasoittain rahaa, jota ei muuten juuri tällä hetkellä olisi mahdollista käyttää. Sen sijaan, että sinun pitäisi ensin tienata ja säästää muutama kuukausi uutta telkkaria varten, voitkin viedä sen kotiin jo tänään. Eihän siinä voi olla mitään vikaa?
Koska velan kääntöpuoli on jäänyt osoittamatta kansalle melkein kokonaan, katsoo suuri osa ihmisistä sitä vähän kuin raha-automaatiksi, josta fyffeä saa nyhtää niin paljon kunnes pankin setä sanoo stop. Vastuun ei koeta olevan itsellä enää ollenkaan. “…kyllä ne siellä pankissa tietävät miten suuren lainan minä pystyn hoitamaan.”
Se näillä “haluan elää tänään enkä huomenna” -ihmisillä jää tajuamatta kovin karvaasti on se, että velkaa ottaessa kirjaimellisesti ostat rahaa huomisen tuloja vastaan.
Lisäongelmia tähän kuvioon tuottaa tietysti se, että tuolla rahalla on hinta, eli korko. Näin ajatellen kulutukseen otettu velka kuulostaa entistä naurettavammalta, koska laina ei yksinkertaistettuna ole mitään muuta kuin omalla rahalla ostettua kalliimpaa rahaa.
Tämä tulee karvaasti eteen maksun hetken koittaessa. Yhtäkkiä juhlat ovatkin loppu, eikä enää ole varaa mihinkään. Tässä todellisuudessa painivia riittää blogisteiksi asti. Aihetta avoimesti ruotivia ovat muun muassa:
He voivat oman todellisuutensa kautta todistaa, että velalla luotu elintaso ei pitkälle kestä.
2. Velka on orjuutta
Velka on myös hyvin riskipitoinen ostos juuri siksi, että laitat itsesi löysään hirteen sen suhteen, että ehkä tulevaisuudessa tienaat velan ja korkojen mukaisen summan vaaditussa ajassa.
Monille kuulostaa liian jyrkältä mielipide siitä, että velka on orjuutta. Jos asiaa kuitenkin miettii vähän pidemmälle, niin juuri muuta se ei ole.
Kun olet tarpeeksi syvällä markkinavoimien luomassa illuusiossa ja sitä kautta velkasuossa, olet hyvin helposti hallittava henkilö, joka ei juuri enää henkilökohtaisia riskejä voi ottaa tai sanoa vääriä mielipiteitä siinä pelossa, että esimerkiksi työpaikka menee.
Velka on orjuutta siksi, että se hyvin tehokkaasti poistaa elämästä vaihtoehtoja. Tällaisessa tilanteessa olevat eivät saa käydä töissä, siellä on pakko käydä. Ansaintamahdollisuuksien ja tulotason suhteen on koko ajan tuli perseen alla.
Ei ole kovin harvassa se henkilö, joka minullekin valittaa sitä, että töihin on tänäänkin mentävä saadakseen velat maksuun. Onko tämä jotenkin tavoiteltava olotila? Kuka siihen pakottaa?
Koska ylläkuvattu on yhteiskunnassamme jo normi, ei sitä tietenkään saisi kritisoida. Siitä ei silti pääse mihinkään, että vaihtoehdottomuus ja todellisen valinnanvapauden puuttuminen tekee elämästä kovin yksitoikkoista ja luo jonkinlaisen pelon taakan hartioille, joka on aina läsnä.
Kaikesta huolimatta tästä orjuuden muodosta on saatu luotua niin houkutteleva asia, että ihmiset pitävät sitä pahana, jos he eivät saa velkaa. Olisitte kiitollisia!
3. Velka köyhdyttää
Velkaisen elämä on niin kovin köyhää juuri sen vuoksi, että hän on jo valmiiksi kuluttanut eilen ne tulot, joilla tänään pitäisi elää. Kaiken lisäksi hän vielä maksoi lainanantajalle tästä hyvästä.
V-käyrä on tämän tilanteen kilahtaessa kaaliin tietysti hieman korkealla erityisesti niillä, jotka ottivat tuon velan suhteellisen turhiin hankintoihin, jotka olisi verrattain helpolla säästämiselläkin voinut saavuttaa.
Juuri tästä syystä on velan löperö ottaminen erityisen typerää. Samasta syystä velkaa tulisi pyrkiä ottamaan vain sellaisen omaisuuden hankintaan, joka tuottaa tuloa tai edes kasvaa arvossaan; omaisuus siis ainakin teoriassa itsessään kuittaisi velan aiheuttamat menetykset.
Omistusasunnot perinteisesti kuuluvat vielä hyväksyttäviin lainanoton kohteisiin, mutta ei niistäkään ihan mitä tahansa hintaa ole järkevää maksaa. Se, että pankki suostuu lainaamaan sinulle paljonkin rahaa, ei tarkoita että sitä kaikkea kannattaa ottaa vastaan. Määräävänä tekijänä on oltava maksukyky ja se, että jääkö rahaa lainakulujen jälkeen vielä muuhunkin. Itsestäänselvästi näin toimiessa säilyy itsellä edes joitain valinnanmahdollisuuksia.
Jos haluat säilyttää rippeet vapaudestasi, ota velkaa vain tarpeiden, ei halujen tyydyttämiseen, mieluiten älä mihinkään.
Koska rahalla on hintansa, on velaksi eläminen tietysti tasan tarkkaan sen vuosikorkoprosentin verran kalliimpaa kuin mitä jos saman asian olisi hankkinut todellisilla tuloilla tai ammentamalla säästöistään. Helpon lainan saaminen ajaa myös helposti siihen, että syntyy sokeus sille mihin todellisten tulojen puitteissa on varaa ja mitä velaksi on mahdollista saada.
Kun velka muuttuu luonnolliseksi ja itsestäänselväksi osaksi elämää, alkaa henkilö helposti pitämään luotolla saatua rahaa olennaisena osana tulojaan niin kauan kuin sitä saa. Näin tietysti kierre syvenee ja ongelmat kasvavat.
Velka köyhdyttää nimenomaan siksi, että se tekee kaikesta sen avulla hankitusta paljon kalliimpaa kuin mitä hankinta muuten olisi.
Sen lisäksi, että hankinnat tulevat paljon kalliimmiksi, tulee myös helposti hankittua paljon enemmän lyhyemmässä ajassa kuin mitä säästöjen kautta. Näin tietysti siksi, että säästöjä käyttämällä et voi ennakkoon kuluttaa varoja joita sinulla ei ole. Voit tehdä vain sen verran hankintoja, kuin sinulla on sillä hetkellä varaa. Tämä ei tietenkään ole suoraan lainaan liittyvä ominaisuus, vaan lainan ottajan henkisestä heikkoudesta kumpuava ongelma; laina vain mahdollistaa sen esiintulon. Itsestäänselvää? Ei kaikille. Tarkkuutta ja henkistä lujuutta siis vaaditaan.
Velallisella on pitkällä aikavälillä myös oikeasti vähemmän rahaa käytössään kuin säästäjällä. Tämä köyhdytysvaikutus tulee korostetusti esiin mitä suuremmista hankinnoista ja pidemmistä maksuajoista on kysymys.
- 150 000 euron asunto 3 % korolla ja 20 vuoden maksuajalla tuleekin maksamaan ostajalleen todellisuudessa 199 655 euroa. (toki asumisen suhteen koron osuus menisi joka tapauksessa esimerkiksi vuokraan, joten esimerkki osoittaa vain koron vaikutuksen lainan takaisinmaksuun vaadittavaan todelliseen summaan. En siis tämän kirjoituksen puitteissa ota kantaa omistusasunto vs. vuokra kiistaan.)
- 2000 euron kotiteatterijärjestelmä 10 % luottokorolla hankittuna ja minimilyhennyksellä maksettuna esimerkiksi Osuuspankin kautta maksaisi todellisuudessa noin 2400 euroa. Maksun lyhennys kestäisi 3 vuotta ja 5 kuukautta.
Onko velka sinulle luonnollinen osa elämää? Pidätkö sinä velkaa positiivisena asiana? Anna kuulua oma näkökulmasi asiaan!
Yritän välttää velan ottamista viimeiseen asti. Käytän kyllä luottokorttia ostaessani tuotteita netistä, mutta maksan koko luottokorttilaskuni kokonaisuudessaan pois sen saapuessa. Otin aikoinaan opintolainan, mutta kuten totesit, lainoja pitää ottaa vain investointeja varten. Opiskelu jos mikä oli hyvä investointi ja onneksemme opintolainojen korkotaso on Suomessa hyvin maltillinen.
Olen kylläkin harkinnut ottavani pikavipin ihan vain siksi, että näkisin, miten tuo prosessi menee käytännössä. Toistaiseksi olen kuitenkin tyydyttänyt uteliaisuuteni kirjatiedolla.
Oma ajattelutapani velkaa kohtaan muuttui entistäkin kielteisemmäksi luettuani Dave Ramseyn kirjan The Total Money Makeover: http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2009/06/velkalumipallo/
Tuon kirjan lukemisen jälkeen päätin, että pyrin ostamaan ensimmäisen asuntoni käteisellä. Tämä on hieman radikaalia, mutta jos isoisäni pystyi siihen sotien jälkeen, miksi en minäkin.
Tästä seuraa kuitenkin sellainen ongelma, että koska tavoitteeni on ostaa asunto noin viidessä vuodessa ja osakkeiden pitoaika on minimissään seitsemän vuotta, suurin osa varallisuudestani on käteisenä pankkitilillä. Nyt jälkeenpäin olen hieman harmitellut sitä, etten joustanut ajatuksissani ja laittanut rahojani osakemarkkinoille viime vuoden keväällä osakekurssien painuttua historiallisen alhaiselle tasolle. Totesin kuitenkin, että päätökseni pitää ja pysyn osakemarkkinoilta poissa. Loppujen lopuksi olen valintaani ihan tyytyväinen. Joskus pitää vain luottaa suunnitelmaan.
Niille, jotka haluavat veloista eroon, olen kirjoittanut tämän ohjeen: http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/01/eroon-veloista/
Yhden säästö on aina toisen velka. Säästäjä ei voi rehellisesti tuomita toisia velanotosta.
Sen sijaan kulutusluottojen (joka on vain yksi velkalaji) suhteen olet lähempänä totuutta – ja taisitkin lähinnä puhua näistä vaikka otsikoitkin yleisemmin. Suomessa niihin suhtaudutaan aivan liian huolettomasti.
Voitko hieman avata laajemmin sitä mitä ajat takaa tällä –> “Yhden säästö on aina toisen velka.” niin saamme vähän enemmän keskustelua aikaan.
>Koska rahalla on hintansa, on velaksi eläminen tietysti tasan tarkkaan sen vuosikorkoprosentin verran
>kalliimpaa kuin mitä jos saman asian olisi hankkinut todellisilla tuloilla tai ammentamalla säästöistään.
Paitsi että ei ihan noinkaan…
Oletetaan, että tarvitaan uusi auto, jonka hinta on 25 000. Normaali osamaksukauppa autokaupassa lienee noin neljän vuoden maksuaika ja lyhennys ehkä runsaat 400 euroa kuukaudessa. Tehdään hyvin karkea oletus (ei jaksa laskea aivan tarkkaan):
Alan tänä päivänä säästämään tätä autoa varten ja teen sen karkeasti ottaen samoilla arvoilla kun siinä tilanteessa, että ostaisin auton rahoituksella velaksi. Säästän siis neljä vuotta 454 euroa kuukaudessa rahastoon tms. jossa tuotto on esimerkiksi 7 prosenttia vuodessa. Neljä vuoden kuluttua minulla on kasassa tarvittava 25 000 euroa ja olen säästänyt omaa rahaa 21 830 euroa. Loppu, noin 3000 euroa, on minulle maksettua “korkoa” siitä hyvästä, että olen lainannut tämän säästösummani jollekin johonkin tarkoitukseen siihen hetkeen asti kun tarvitsen sitä itse.
Kuten sanottu, tämä laskelma on hyvin karkea, eikä huomioi esimerkiksi luovutusvoitosta maksettavaa veroa, joka tällä hetkellä lienee 28 prosenttia, mutta idea selvinnee kuitenkin.
Realisti nostaa varoittavan sormensa, aiheestakin!, ja sanoo, että “tsot tsot, säästöaika on niin lyhyt, että sinä aikana sinun tuottosi voi olla aivan mitä tahansa, jopa negatiivinen”. Tämä pitää täysin paikkansa, mutta tarkoitus olikin vain osoittaa, että säästäminen (jonkinlainen sijoittaminen) pistää rahan tekemään töitä kotiin päin, kun velka-tapauksessa velallinen joutuu tekemään töitä rahansa eteen.
Hyvä, että toit syvennystä artikkeliin.
Katselin tosiaan vain sitä, mitä velka tässä tapauksessa tekee ja jätin säästön tuotot pois kuvioista kokonaan. Osaksi näin siksi, että kulutusluottohankinnat harvemmin ovat niin suuria, että niihin kannattaisi sijoitusten kautta säästää. Alle viiden vuoden päässä roikkuviin hankintoihin ei juuri kannata sijoituksia sekoittaa, ellei ole todellinen pelimies. Näissä tapauksissa järkevin tapa on mahdollisimman pieniriskinen säästökohde, jolloin raha jopa todennäköisesti on käytössäkin tarvehetkellä… mutta tämänhän toitkin jo esille.
Tuot lisäksi tärkeän sijoittamiseen liittyvän asiankohdan esille, eli sen, että pitkäaikaisella sijoittamisella raha työskentelee sinulle, säästäen rahan lisäksi aikaa. Elämä helpottuu kaikin puolin.
Eräs syy miksi velka on perseesta, on sen mukanaan tuoma kateus velattomia kohtaan. Olen siis itse saanut velkani maksettu tehden kahta työtä ja nyt kun olen täysin velaton, se saa ystäväpiirissä kateutta aikaiseksi. Melkein jokaisella kaverillani on paljon velkaa, sekä asuntovelkaa että kulutusluottoja. Jos ei molempia, niin toista ainakin. Nämä kaverini ovat kateellisia ja katkeria siitä, että minä voin nykyisin säästää ja ostaa tarvitsemani asiat käteisellä. Silloin kun minullakin oli velkaa ja asiat päin helvettiä, niin se oli ihan ok. Nyt kun olen eri elämäntilanteessa, eli tulen suhteellisen hyvin toimeen palkkatuloillani, se onkin sitten asia joka kavereita kismittää. Ei siis tarvitse olla omaa velkaa, että se aiheuttaa hampaiden kiristystä.
Maija toi esille mielenkiintoisen asian, joka pätee myös muuhun kuin velkaan tai vaurauteen. Jos esimerkiksi, kuten Maijan tapauksessa, maksat kaikki velkasi, tai vaikka rupeat kuntoilemaan, saattaavat tietyt kaverit olla siihen tyytymättömiä vaikka luulisi heidän olevan iloisia puolestasi. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että he itse haluaisivat pystyä samaan, mutta kun he eivät sitä tee, on helpompi olla katkera, kun tunnustaa että vika on itsessä.
Maija,
Minimalisti on huomannut myös suomalaisten olevan kateellisia taloudellisesti riippumattomille ja velattomille ihmisille. Taloudellisissa ongelmissa olevat ihmiset näkevät helpompana halveksia menestyviä ihmisiä kuin pyrkiä itse menestymään. Kuten Saiturin erinomaisesta artikkelista tulee selväksi on suurin osa “harhaanjohdettuja” ja tähän joukkoon kuulumattomat ovat ulkopuolisia. Menestyminen ja velattomuus ovat kaikille mahdollisia eikä kukaan pakota ottamaan velkaa. Ystäväsikin olisi varmasti selvittäneet velkavankeutensa kunhan vain lukisivat ja sisäistäisit ajatuksia blogeista jollaisia Saiturikin kirjoittaa.
Nyt oli kyllä aika paljon oletuksia ja perusteettomia väitteitä tekstissäsi. “…tulee myös hankittua paljon enemmän lyhyemmässä ajassa kuin mitä säästöjen kautta.” “Yhtäkkiä juhlat ovatkin loppu, eikä enää ole varaa mihinkään” Nämähän ovat kuluttajan tekemiä virheitä, eivätkä ne osoita sitä, että velka olisi huono asia!!! Tottahan toki kalliit pikavipit ja 10 % käyttöluotot on erittäin huonoja vaihtoehtoja, mutta kyllä nyt taisit niputtaa kaikki velat samaan kategoriaan. Monella voi olla esim. asuntolainasta vakuusarvoa sen verran, että lainan saa kohtuullisella korolla.
Lisäksi unohdit kokonaan inflaation. Esim. Perhe haluaa yhteisen loman syystä tai toisesta juuri nyt. (Esim. isän parantumattoman sairauden takia) Otetaan 10000e laina asuntoa vastaan ja lähdetään reissuun. Korkoa lainasta maksetaan 3 % eli loma tulee maksamaan 10300e. Toinen vaihtoehto päätetään säästää rahat. Säästöjä ei tietenkään uskalleta laittaa osakkeisiin vaan suht varmaan korkorahastoon. Vuoden kuluttua 3 % inflaation vaikutuksesta sama loma maksaakin nyt 10300e. Tosin, voi olla että isä ei pääse enää lomalle, mutta säästö tulikin hänen lentolipuissa. Tämä oli siis nyt täysin kärjistetty esimerkki, mutta osoittaa sen että velka ei ole aina huono asia vaan antaa mahdollisuuden toteuttaa asioita halutussa järjestyksessä.
Maija, lueppa tuossa edellä esimerkiksi Antti-Juhanin kommentti, jossa hänellä tuntuu olevan vähän samaa sävel-lajia. Jos jatkan hänen kirjaamatta jäänyttä ajatustaan, niin säästäjä on riistokapitalisti, joka säästöjensä kautta lainaa velassa eläville – ilmeisesti vielä kovalla korolla. Itse asiassa hän, siis tämä kapitalisti, on tarinan konna joka riistokorkonsa kautta aiheuttaa velallisen ongelmat.
Saiturille: Kommentoit, että alle viiden vuoden hankintoihin ei kannattaisi sekoittaa sijoittamista. Ymmärrän pointin ja tiettyyn pisteeseen asti olen samaa mieltä, mutta toisin kuitenkin vielä vielä yhden näkökulman aiheeseen. Jos vaihdetaan esimerkkini auto joksikin muuksi hyödykkeeksi, jonka hinta pyörii vaikka siellä 20 – 30 keur ja joka rahoitettaisiin jonkinlaisella pankkilainalla ja verrataan sitä siihen tilanteeseen, että säästetään rahastojen kautta sama summa ja hankinta tehdään vasta sen jälkeen. Oletetaan, että säästöaika olisi sama 4 vuotta. Me tiedämme, että tämä on niin lyhyt aika, että tuotto voi olla sekä positiivinen että negatiivinen. Mitä muuta tiedetään? Tiedetään, että karkeasti ottaen osakemarkkinat tuottavat positiivista tulosta kolmena vuotena neljästä. Näin ollen meillä on melko voimakas positiivinen odote saada “ilmaista” sponsorirahaa ajattelemallemme hankinnalle. Entäs jos niin ei käykään ja neljästä vuodesta lopputulema menee pakkasen puolelle. Kuinka paljon pakkaselle se voi mennä, että tappio on suurempi kuin siinä tilanteessa, että olemme tietoisesti valinneet rahoitustavan, josta tiedetään etukäteen, että tappiota tulee? Luultavasti rahoituskustannusten verran. Ehkä 10 prosenttia?
Näin me olemme tulleet pelanneeksi hiukan rahapeliä, mutta kuitenkin niin, että meillä on ollut suurempi todennäköisyys voittaa kuin hävitä.
Peksu: Haluan uskoa, että ymmärrät tässä artikkelissa tarkkailtavan nyt asian yhtä näkökulmaa, ja siihenkin on syynsä. Asia on tottakai tarkoituksella yksinkertaistettu ja maalattu mustavalkoiseksi, että jutun ydin tulee paremmin esille. Jokainen voi tältä pohjalta lähteä rakentamaan omia näkökantojaan, kuten sinäkin tuot hienosti esille.
Jos lähtisin sille tielle mitä ehdotat, eli ottamaan jokaisen vivahteen huomioon, tulisi tästä varmasti yhden artikkelin sijaan kokonaisen kirjan verran asiaa. Siitä tulisi myös kirjoitus, joka ei herättäisi tällaista keskustelua, eikä sitä sen monimutkaisuuden ja kuivuuden vuoksi myöskään kukaan lukisi. Mikä nyt sitten on parempi vaihtoehto?
Siitä huolimatta osoitit kyllä yhden kohdan, josta olen samaa mieltä kanssasi. Lainan vaikutus hankintojen todennäköiseen suuruuteen on nyt muutettu todellisemmalle kannalle.
Lienee sananlasku jossa Raha tulee Rahan luo, pitää aika hyvin paikkansa. Mitä enemmän on säästöä/sijoitusta tuottamassa, sitä enemmän suhteessa jää koko ajan säästöön. Näinhän se menee. Ja mitä enemmän on velkaa, sitä enemmän sitä samalla kulutustasolla koko ajan tulee lisää.
Moni ajattelee osamaksuja sun muita kulutusluottoja vain helppona keinoina saada tavara käyttöön jo tänään, vaikka siihen olisi varaa vasta huomenna. Mutta he eivät juurikaan ajattele että tosiaan, se laskee heidän käytettävissä olevia “tulojaan” jatkossa, ja tulee tietysti lähes aina myös kalliimmaksi kuin käteinen.
Ja välillä tuntuu markkinamiesten pyörityksessä, että jos ei hieman ole luottoa päällä, on tosiaan hieman toisen luokan kansalainen, ja kansallisen bkt:n kasvun jarru, sekä omituinen pihtari.
Sitten puhtaaseen matematiikkaan, ja tyylin mukaan hieman asian viereen :)
Itseäni kiinnostaa hieman ensiasunnon ostajien saama verovähennysoikeus koskien asuntolainan korkoa. Olen nimittäin kuullut että tuota asuntolainaa, mikäli se on suht edullista (marginaaliltaan), ei kannattaisi maksaa pois vaikka säästössä olisi rahaa. Olen kuullut sen myös pankkihenkilökunnalta, joka saa minut epäilemään homman mielekkyyttä; kyseessä on tietysti hyvä bisnes heille, mutta onko se hyvä bisnes myös minulle (ja huono bisnes vain verottajalle?)
Tuossa kuviossahan on useampi “säätövipu” mutkistamassa laskutuoimitusta, kuten:
- velan korko suhteessa säästöjen korkoon (eli marginaali jolla “pankit elävät” ainakin omien puheidensa mukaan). Oletan tässä että ollaan täysin riskittömästi liikkeellä säästämisen kanssa, joten todennäköisesti lainasta maksetaan enemmän korkoa kuin mitä säästöille saadaan
- Omat tulot. Mitä isommat tulot, sen enemmän tuo verovähennys “tuntuu”, johtuen progressiivisesta veroasteikosta.
- Lainan koko, josta johtuu sitten myös absoluuttinen maksettu korko jota päästään vähentämään.
En itse jaksa tuota matematiikkaa harrastaa niin paljon että saisi kaavan sorkittua kasaan. Mutta jossainhan se raja menee, jolloin ei enää “kannata” säästää erikseen vaan maksaa asuntolainaa pois. Olisi kiva tietää missä.
Tosin, suomalainenhan mieluusti maksaa 100 euroa siitä riemusta että ei tarvitse maksaa verottajalle 50 euroa. :)
On tosiaan järkyttävää miten paljon suomalaiset ottavat ns. turhaa velkaa. Asuntovelkaakin otetaan aivan liikaa. Helsingissä on erityisesti pienten asuntojen hinnoissa valtava hintakupla johtuen myöskin siitä että monet ottavat vain entistä isompia lainoja ajatellen että no, onhan sitä maksuaikaa esim. 25 vuotta. Tämä on kyllä turmiollinen asenne. Täytyy muistaa että asunto on niin kauan pakollinen kuluerä kun siinä asuu itse. Sitten vasta kun asunto ostetaan vain ja ainoastaan sijoitukseksi niin siinä velan ottoa voidaan katsoa eri näkökulmasta.
Itse olen sitä sitä mieltä, että velan otto sellaisen omaisuuden hankkimiseen mikä tuottaa lisää omaisuutta on monesti hyvinkin järkevää. Esim. sijoitusasunto. En kyllä silti suosittele ostamaan sijoistuskämppää 100% velkavivulla. On hyvä olla jonkinmoinen käsiraha kuitenkin.
Mitä mieltä Te olette velan käyttöä esim. asuntosijoitukseen?
Komppaan Maijaa. Kohta on asuntovelka saatu maksettua, ja rahaa saatu säästöönkin, mutta eipä kavereille uskalla henkseleitä paukutella. Velatonta pidetään joko täytenä friikkinä, tai sitten Roope Ankka riistokapitalistina. Helpottavaa olla vielä normaali, pienipalkkainen asuntovelallinen, kaikki poliitikotkin kantavat huolta minusta :)
Minimalistin mielipide Nuorisijoitta-88 on.. Jos sijoituksen tuotto verojen jälkeen on korkeampi kuin maksamasi korko lainasta niin etene rohkeasti tarvittaessa. Mitä tarkoittaa etene rohkeasti tarvittaessa? Jos olet saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden ja elät unelmaasi niin sijoitus on turha. Muussa tapauksessa ehdottamasi toiminta luo mahdollisuudet taloudelliseen riippumattomuuteen nopeammin.
Re yhden säästö on toisen velka. Pankkitalletus on pankin velka sinulle, ja pankki puolestaan lainaa sen eteenpäin jollekulle toiselle. Velkapaperiin sijoitettu säästö on myös toisen velka täysin triviaalisti. Pörssiosakkeen muodossa tapahtuva säästö on yhtiön (oman pääoman ehtoista ja takaisinmaksurajoitettua) velkaa sinulle. Sukan varteen, patjan alle tai lattian sisään laitettu (fiat)raha on velkaa, mutta se, kuka on siinä velallinen, on hankalampi määritellä (lähinnä kyseeseen tulevat keskuspankki tai kyseistä valuuttaa käyttävät toimijat kollektiivisesti).
Väitteeni ei kuitenkaan pidä paikkaansa silloin, jos säästöraha sijoitetaan ostamalla todellista omaisuutta (tontti, talo, irtain tavara, tekijänoikeus, patentti). Myöskään sellaisen yhtiön osakkeet, johon säästäjällä on määräysvalta (> 50 % äänistä), ei oikein voi pitää velkana, koska yhtiö on osa säästäjän konsernia. Pahoittelen tätä virhettäni.
Kirjoituksesi koski lähinnä kulutusluottoja, ja kuten sanoin, niiden osalta olen enimmälti samaa mieltä kanssasi. Mutta velka ylipäätään …
Kiitos tarkennuksestasi. Tottakai, jos lähdetään tosiaan vaeltamaan talousmallien maailmaan, niin sieltä paljastuu että ihan kaikki ovat velkaa johonkin suuntaan. Koko maapallolla on käsittääkseni tällä hetkellä enemmän velkaa kuin mitä täällä on rahaa. Mielenkiintoinen kuvio. Eli asiaa puhut tältä kantilta.
Kuten kuitenkin itsekin totesit ja huomasit, niin artikkeli on nimenomaan yksityishenkilön näkökulmasta otettu katsaus siihen, mitä velka yleensä saa heidän taloudessaan aikaan ja miksi se saa tuon vaikutuksen aikaan. Katson siis kaikki yksityishenkilön ottamat lainat samaan kastiin tältä osin. Löysästi katsoen ne täyttävät nimittäin kaikki kolme (vähintään kaksi) kategoriaa lainamuodosta riippumatta. Onko sääntöön poikkeuksia? Varmasti on, mutta tästä on silti hyvä lähteä asiaa omaehtoisesti tutkimaan eteenpäin.
Arska pisti sanoja suuhuni: “Maija, lueppa tuossa edellä esimerkiksi Antti-Juhanin kommentti, jossa hänellä tuntuu olevan vähän samaa sävel-lajia. Jos jatkan hänen kirjaamatta jäänyttä ajatustaan, niin säästäjä on riistokapitalisti, joka säästöjensä kautta lainaa velassa eläville – ilmeisesti vielä kovalla korolla.”
Arskan kristallipallo on rikki. En nimittäin ajattele säästäjää riistokapitalistiksi. Minulle sekä säästäjä että velallinen ovat (ceteris paribus) arvoneutraaleja olotiloja.
Jep, reagoin lähinnä otsikointiin. Pet peeve, sori :)
Meinasin olla osallistumatta keskusteluun, mutta eipähän sitä voi olla omaa näkökulmaa tuomatta mukaan.
Velkaa on mielestäni kahdenlaista. On jollain tasolla ymmärrettävää velkaa ja on tyhmää velkaa. Ymmärrettävään velkaan luetaan asuntolainat (tietenkin sitten sen kokoinen, että ei ole kusessa sen kanssa jatkuvasti) ja tuottavaan omaisuuteen otettavat lainat (tuotto pitää olla korkeampi tai yhtä suuri kuin maksetut korot). Esimerkiksi itse olen rahoittanut sijoituskämppäni velalla ja hyvin pyyhkii kun ei tarvitse palkkatuloista lainanlyhennykseen uhrata nyt mitään. Korkojen noustessa asia muuttuu hieman, mutta tähän olen varautunut.
Hiukan ihmetyttää osittain nämä sijoituskämppä hommat. Jos ostat velalla tai muutenkaan pienen yksiön helsingin keskustasta ja maksat sen 200 000€ siitä. Saat vuokraa ehkä 500-700€/kk. Miksi et osta jostain muualta kaksiota 50 000€:llä kun saat siitä vuokraa 450-500€/kk? Mikäli se ei ole muuhun tarkoitukseen kuin sijoituskämpäksi niin tuotto on huomattavasti parempi pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunki alueilla. Asia on tosin monivivahteinen ja asiaan vaikuttaa taloyhtiön kunto, taloudellinen tila yms. Siis tämä sääntö ei yksinään ole mikään ohje tai 100% totuus.
Tyhmiin velkoihin.. Kaikki helvetin kulutusluotot, rahoitukset ja muut riistovelat joilla hankitaan joku asia täyttämään hetken halu. Osta nyt sitten 600€ kotiteatteri rahoituksella ja perustele se jotenkin niin, että minäkin sen viisauden ymmärrän? Mikäli et pysty säästämään tälläisiin asioihin/haluihin tarvittavaa määrää rahaa, SINULLA EI OLE SIIHEN VARAA! Toinen mitä pidän tyhmänä on autovelat.. Siis jos koko auto tai suurin osa rahoitetaan velalla. Kumpi loppuu aiemmin: Auto vai velka? Turvallisen ja ihan hyvän käyttöauton perheelle saa jo 4000€:llä, sen pystyy säästämään pienemmästäkin palkasta suhteellisen nopeasti. Mikäli ei pysty niin yksinkertaisesti siihen ei ole varaa. Ja autoa kannattaa välttää viimeiseen asti, mikäli muita vaihtoehtoja on, se ei ole kuin rahareikä.
Velkaa siis on kahdenlaista, on fiksumpaa velkaa ja tyhmempää velkaa. Kannattanee miettiä kumpaa sitä ottaa jos velalliseksi ryhtyy.
Itsellä asuntoja varten velkaa reippaastikkin, mutta yhtään kulutusluottoa en ole ottanut ikinä! Hyväksi havaittu tapa on säästää ensin hankintaa varten, siinä samalla ne nopeasti ohimenevät halutkin tulee karsittua suhteellisen tarkasti pois.
Pohdiskelin vielä hetkisen reaktioni syitä ja päädyin tähän:
Vaikka yllä oleva juttu keskittyykin kulutusluottoihin, se on muotoiltu käyttäen velka-sanaa pääosin ilman tarkennusta. Näin, vaikka jutusta voikin älyllään ymmärtää, että se puhuu kulutusluotoista, on jutun tunteisiin vetoava viesti yksinkertainen: velka (ilman tarkennusta) on pahasta.
Minusta on ongelmallista demonisoida velka yleisesti. On hyvä, jos ihmiset saadaan miettimään kulutusluottojen mielekkyyttä. Mutta on myös hyvää velkaa, kuten on mainittu. Esimerkiksi firman perustaminen vaatii usein myös ulkoista pääomaa (lue: velkaa). Jos potentiaalinen yrittäjä on opetettu pitämään velkaa ehdottomasti huonona ideana, jotkin kannattavat ja kansantaloutta kasvattavat firmat jäävät perustamatta.
Toki yllä esiintyvä reaktioni ei aivan osunut maaliin. Mutta kerrankos sitä epäonnistuu viestinnässä :-D
Samalla reaktiosi kertoo, että juttuni toimii juuri kuten pitääkin. Nykyisellään se saa laajaa huomiota ja kuitenkin suurin osa ottaa jutun sivustoni kontekstissa, eli yksityishenkilön näkökulmasta. Nyt kahden ja puolen päivän aikana se on kerännyt lukijoita 1050 kappaletta (nyt on 24.08 klo 12:51).
Ja jos pääsee siitä otsikosta eteenpäin, niin kyllähän artikkelin sisällä on viittauksia siihen milloin laina on myös ihan perusteltua.
Kulutusluotot ovat perseestä, kuten täällä on sanottu.
Mutta järkevään ja hallitun riskin sijoittamiseen otettu velka on fiksua.
Itse olen syntyjäni persaukinen. Pienen (70 000e) pääomani olen kerännyt vain ja ainoastaan omistusasumisella ja siihen otetulla velalla. Nyt olen ostellut tuota pääomaa vivuttamalla 90 % lainaosuudella sijoitusasuntoja, joissa on hyvä tuotto.
Olen sitonut juuri nyt lainoja kiinteisiin 5 ja 10 vuoden korkoihin poistaakseni korkoriskin. Kun maksan sijoitusasuntoihin otetuista lainoista keskimäärin 3 prosentin korkoa ja saan 6 prosentin tuottoa, niin sijoitetun pääoman tuotto huitelee 35 prosentin paikkeilla. Ja jos jo vaikka vain inflaatio nostaa asuntojen nimellisarvoa pidemmällä aikavälillä, niin se on kaikki jossakin vaiheessa tähän päälle, kun realisoin ne.
Summa summarum: minulla on lähes 1/2 miljoonaa velkaa, josta 350 000 sijoitusasuntoihin. Sijoitusasuntojen korkojen, vastikkeiden ja *lainanlyhennystenkin* jälkeen minulle jää niistä kuukausittaista tuottoa yli viisisataa euroa. Ja varallisuuteni sen kun karttuu lainapääomien pienetessä.
Velkaa kannttaa ottaa, jos tuotot ovat sitä suuremmat. Sen jo Adam Smith opetti havainnollisesti. Itse otan sitä maksettavaa korkoa paremmin tuottaviin hankkeisiin niin paljon kuin pankinjohtaja uskaltaa antaa.
Köyhä sijoittaja sanoi:
“Kun maksan sijoitusasuntoihin otetuista lainoista keskimäärin 3 prosentin korkoa ja saan 6 prosentin tuottoa, niin sijoitetun pääoman tuotto huitelee 35 prosentin paikkeilla.”
Eikös pääoman tuotto ole tuolloin 3%? Vai onko tuossa 35:ssä prosentissa mukana myös oletettu asunnon arvon nousu?
Saiturille kysymys: Miksi et anna vanhojen kommentien näkyä? Niitä olisi kiinnostava lukea. Kiitos.
Kyselijä: Kuinka niin? Vain erittäin harvoissa tapauksissa olen mitään täältä poistanut. Ainoastaan silloin, jos kommenttien perusteena ollut juttu on muuttunut tai päivittynyt niin paljon, että vanhat kommentit eivät enää päde juttuun millään tavalla ja täten sekoittavat sitä, käy niin.
Se mitä varmaan hämäsi, oli että kommentit oli jaettu useammalle sivulle. Nyt ne on kaikki samalla sivulla ja uutena ominaisuuten voit kommentoida jokaista kommenttiakin.
Siis kun kaksi päivää sitten katsoin niin en saanut selaimelle auki kaikkia kommentteja. Nyt taas toimii. Sivustosi on kyllä toimiva ja hyvä, erittäin kiinnostavia kirjoituksia. Kiitos tästä.
Kysymys kaikille lukijoille ja herra Saiturille: Kuinka paljon mielestänne on sopivaa ottaa velkaa prosenteissa sijoitusasuntoon?
Olen itse samaa Big-Samin kanssa siitä, että yleisesti ottaen on paljon järkevämpää ostaa sijoitusasunto muualta kuin Helsingistä. Helsingissä on valtava asuntojen hintakupla erityisesti pienten asuntojen hinnoissa.
Köyhä sijoittaja, kuulisin mielelläni lisää Teidän asuntosijoitustoiminnasta. Onko vinkkejä aloittelijoille?
Kiitos.
Joo. Se on selevä nyt. Julkaisuohjelmani asetukset olivat menneet kommenttien osalta väärin.
Sijoitusasuntokysymykseen olisi tosiaan hyvä saada vastauksia niiltä, jotka toimintaa käytännössäkin harrastavat, niin saadaan tosielämän kokemusta peliin.
“Jos ostat velalla tai muutenkaan pienen yksiön helsingin keskustasta ja maksat sen 200 000€ siitä. Saat vuokraa ehkä 500-700€/kk. Miksi et osta jostain muualta kaksiota 50 000€:llä kun saat siitä vuokraa 450-500€/kk?”
Asunnon arvon kehitys vaikuttaa asiaan. Jos Helsingin yksiön arvo nousee 10% vuodessa ja vastaavasti “muualta ostetun” vain 5%, niin Helsingin yksiö tuottaakin paremmin vuokratuloista huolimatta.
Varsinkin viime aikoina suurimmat tuotot sijoitusasunnoissa on tullut varmaankin arvon noususta eikä vuokratuloista. Mahdollinen hintakupla onkin sitten aivan toinen asia…
Köyhä sijoittaja on oikeassa.
Ellei joku tunne käsitettä velkavipu, sitä kannattaa googlata, esim. fi.wikipedia.org/wiki/Velkavipu on hyvä kuvaus asiasta.
Köyhän sijoittajan antamien tietojen perusteella laskennallinen 35% tuottoa syntyy niin että hän sijoittaa itse asuntoihinsa vain 36.200 € omaa rahaa ja ottaa lisäksi 350 k€ lainaa (*).
Jos vuokratuotot (kun vuokralaisten maksamista vuokrista on vähennetty maksetut vastikkeet, remontit, rikkoutuneet koneet jne sekä huomioidaan myös ne kuukaudet, kun asuntoja on tyhjillään) todella ovat 6% niin koko sijoitukselle (386.200 €) tuotto on 23,1 k€.
Kun 350 k€ lainasta maksettu 3% korko on vain 10,5 k€ niin erotus 12,6 k€ on 35% sijoitetulle 36,2 k€ omalle pääomalle.
Aikayksikkö edellisissä vuosi, eli tuotto noin 1056 €/kk mistä verottaja ottaa omansa.
Käytännön ongelmia, joihin voi kompastua, on monta mutta teoriassa 35% tuoton saa helposti !
(*) En usko että mistään saa lainaa sijoitusasuntoon tällaisella omavastuuosuudella ilman lisävakuuuksia, Köyhä sijoittajan tekstistä voikin päätellä hänen käyttävän omaa omistusasuntoaan lisävakuutena sijoituslainalleen.
On olemassa hyvää velkaa ja huonoa velkaa.
Jos ostaa velaksi, hankinnan pitäisi jotenkin
saada tuottamaan enemmän kuin siitä on auki
velkojalle. Esimerkiksi asunnon ostaminen
ja sitten sen vuokraaminen toisille on esimerkki
ns. hyvästä velasta.
Velalla voi rikastua.
Osakesalkulle, tai oikeastaan kukkarolle vuonna 2008 otettu 90% velkavipu, nostettu neljässä osassa lokakuu 2008-maaliskuu 2009.
Oman pääoman tuotto noin 1400%. Viiden vuoden bullet-laina, korko 1kk-euribor+1%, kiinteistövakuus.
Vuoden jälkeen myyty osakkeita ja siirretty lainan verran yrityslainoihin tuottamaan korkoerolla, ja jätetty voitot osakkeisiin.
Näin luotiin 2000e omalla pääomalla 30 000 euron osakesalkku vuodessa.
Käynee esimerkiksi hyvästä velasta? 20 000 euroa lainaa siksi, että se ei aiheuta katastrofia yksityistalouteen vaikka olisi tehty virheellinen päätelmä osakekurssien historiallisesta edullisuudesta.
Fiat-rahajärjestelmässä lähes kaikki raha on velkaa. Yksi keskeinen rahan syntymekanismi on, että liikepankit luovat kirjanpidollisesti lainapääoman tyhjästä. Liikepankit saavat tehdä noin, mikäli noin 8% oman pääoman vaatimus täyttyy. (Asia on käytännössä vähän monimutkaisempi mutta suunnilleen noin.) Pääoma tuhoutuu eli poistuu kierrosta, kun velallinen maksaa sen takaisin. Liikepankki kattaa toimintakulunsa perimällään korolla. Missään ei ole mitään keskuspankin tai muun tahon suurta rahasäiliötä, jossa raha luodaan ja josta rahaa lainataan liikepankeille. Liikepankit luovat uutta rahaa kiertoon tyhjästä. Raha, jonka säästäjä säästää, on alunperin todennäköisesti luotu asunto- tai yrityslainana. Pikavippifirmat eivät ole liikepankkeja vaan niiden itse täytyy lainata asiakkailleen lainaamansa rahat rahoitusmarkkinoilta pääasiassa siksi, että niiden myöntämät lainat ovat vakuudettomia, toisin kuin varsinkin asunto- mutta myös osin yrityslainat.
Mikäli eri yksilöiden, kansakuntien tai muiden vastaavien yksiköiden säästämis- ja velkaantumisasteissa on riittävän suuria pitkäaikaisia eroja, seuraa nykyisen maailmankaupan epätasapainon kaltaisia vakavia ongelmia, jossa vanhat teollisuusmaat velkaantuvat korviinsa asti uusien teollisuusmaiden valuuttavarantojen pullistellessa.
Velka on vain yksi tapa sitoa ihmisiä mukaan nykyiseen oravanpyörään.