Kierrätys on tänä päivänä suosittu aihe ja se on ottanut yhä enemmän tulta alleen melkein yhteiskunnan joka tasolla. Näin on käynyt jopa siinä määrin, että sen pohjalle perustetaan kuluttajille suunnattua yritystoimintaakin.

Yksi lupaavimmista ja myös merkittävää kansallista panostusta saanut kulutustavarakierrätykseen liittyvistä palveluista on Netcycler, joka tarjoaa netissä ilmaista tavaranvaihto / lahjoituspalvelua.

Netcyclerissa on kyse valtavasta “vaihtoringistä”, jossa tuhannet ihmiset saattavat tavaroitaan toistensa saataville joko ilmaiseksi tai edellyttämällä vaihtoa toiseen tavaraan. Rahaa palvelussa ei kierrä käyttäjien kesken.

Tähän nettikierrätyskonseptiin uskotaan niin laajasti, että sitä kehitetään Tekesin ja ELY-keskuksen (entinen TE-keskus) merkittävällä tuella. Tämä myös näkyy.

Netcycler on jo hyvässä vauhdissa ja palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä on tätä kirjoittaessa jo yli 5000. Kierrätys siis selvästi innostaa.

Palveluun panostetaan paljon ja omaan silmääni se tuntuu jo hyvinkin valmiilta. Perustajien mukaan käyttöä entisestään helpottavia toiminnallisuuksia ja lisäpalveluita on kuitenkin luvassa vielä paljon ja bugeja on silti korjattava.

Perustajalegendat

Vaikka palvelusta itsestään voisikin toista päätellä, niin perustajat Juha Koponen ja Jussi Koskinen eivät ole hamppukuituun pukeutuvia askeettisia ituhippejä, vaan vankan teknologis-tieteellisen taustan omaavia miehiä, joilla on vahva bisnesosaaminen internetin kaupallistamisesta ja miljoonaluokan yritysten toiminnasta, ja ennen kaikkea visio paremmasta maailmasta. Juha on tekniikan tohtori ja Jussi diplomi-insinööri.

Kokonaisuudessaan Netcycleriä pyörittää jo 12 henkilöä. Yrityksen taustajoukoissa häärää vaikuttavaa jengiä, kuten F-Securen teknologiajohtajana toiminut Ari Hyppönen, Mediverkon toimitusjohtaja Janne Järvenpää ja moniyrittäjä Taneli Tikka.

Yritystä ohjaa vahva visio ekologisemmasta maailmasta ja siirtymisestä kiertävämpään materiaalivirtaan nykyisen yksisuuntaisen kulutuksen sijasta. Tähän pyritään superhelpon käyttäjäkokemuksen kautta ja tekemällä kierrättämisestä myös yksilöä hyödyttävä toimi.

Mutta mikä ihme sai miehet perustamaan söpön nettikierrätyspalvelun, joka kaiken lisäksi on vielä käyttäjille ilmainen?

Jussi ja Juha kertovat eteenpäin puskevan voiman olleen yksinkertaisesti valtava halu yrittäjyyteen siten, että voi tehdä samalla sisällöllisesti merkittävää työtä ja saada aikaan jotain tärkeää. Molemmat kokivat vahvasti, että liikeidea on hyvä ja kehittämisen arvoinen. Samalla se auttaa viemään maailmaa aidosti kestävämpään suuntaan.

Oli siis mahdollisuus luoda bisnestä sellaisen työn ympärille, jolla on tarkoitus. Hetken mielijohteesta Netcycler ei syntynyt, vaan se on ollut vuosien kypsytysprosessin tulos.

”Jussi, Netcyclerin toinen perustaja sai alkuidean silloin kun hän muutama vuosi sitten osti kirjahyllyn tunnetusta ketjusta ja sitten kasasi sitä kotona. Parin viikon päästä hylly jo repsotti.

Sitten hän meni Kierrätyskeskukseen ja näki siellä upeita vanhoja kirjahyllyjä, jotka olivat kymmenien vuosien jälkeen paremman näköisiä kuin se oma ostos. Silloin hänen silmänsä aukenivat.”

Miksi Netcycleristä niin meuhkataan?

Kierrätys on länsimaissa ollut pitkään lähinnä marginaaliryhmien juttu, eikä perusjamppa ole jaksanut asialle suuremmin korvaansa lotkauttaa. Näin lähinnä siksi, että sen todellinen toteuttaminen henkilökohtaisessa elämässä on tähän mennessä ollut useimmille liian vaivalloista toteuttaa ja hyödyn esiintuominen yksilötasolla on ollut hankalaa.

On vaikea motivoida ihmistä, jolle asian tekemisestä jää parhaimmillaankin vain kevyt ja nopeasti haihtuva mielihyvä.

Netcyclerin myötä tämä asenne tulee varmasti muuttumaan. Hitaasti ehkä aluksi, mutta käyttäjämäärän lisääntyessä muutos on vääjäämätön. Sen verran lupaavalta palvelu vaikuttaa jo nyt.

Palvelu keskittyy melkeinpä jokaista perhettä ja taloutta vaivaavan turhan tavarapaljouden ongelman ratkaisemiseen innovatiivisesti ja modernia teknologiaa hyväksikäyttäen.
Netcyclerin idea on yksinkertaisesti toimia kohtauspaikkana ihmisille, jotka haluavat löytää uuden kodin itselleen tarpeettomalle tavaralle tai vaihtaa tuon tarpeettoman tavaran itselle tarpeellisempaan.

Palvelussa kiteytyy erinomaisesti sanonta “toisen roska on toisen aarre“. Niin paljon kuin tuo sanonta paikkansa pitääkin, niin vasta Netcyclerin kaltaisten palveluiden kautta se saa aitoa merkitystä, koska nyt sen aarteen voi oikeasti löytääkin.

”Vaihtaminen on vanha juttu, mutta perinteisessä kahdenvälisessä vaihtamisessa on perustavanlaatuinen ongelma:

• todennäköisyys sille, että omalla tavaralla saisi sen mitä tarvitsee, on hyvin pieni. Tästä syystä raha keksittiin aikoinaan. Netcycler mahdollistaa usean ihmisen väliset vaihtoringit jolloin todennäköisyys vaihdon onnistumiselle kasvaa huomattavasti. Eli Netcyclerissa vaihtaminen toimii oikeasti!”

Samalla kynnys puhtaaseen tavaran lahjoittamiseen on madaltunut huomattavasti. Ensitestieni myötä olen muun muassa lahjoittanut pois useita PC-pelejä, joita ei enää saisi myytyä yhtään mihinkään, mutta joilla on runsaasti käyttöarvoa jäljellä. Nauttikoon joku muu vuorostaan. Ottajia on myös ollut.

En vielä vähän aikaa sitten olisi nähnyt itseäni lahjoittamassa näin paljon tavaraani pois, mutta nyt sekin on todistettu. Palvelun myötä siitä on tullut riittävän helppoa ja mukavaa ja nurkat puhdistuvat.

Varsinaisia tavaravaihtoja en ole vielä tehnyt pääasiassa siksi, että en oikeastaan halua mitään muuta kuin kirjahyllyn tällä hetkellä ja sitä ei ainakaan tällä erää tietokonepeleillä ole saanut. Projekti on työn alla.

Vaihtoehto huutokaupalle

Ensikäyttäjälle herää palvelua käyttöönottaessa monessa kohdin kysymys, että miksi en vain möisi tai ostaisi tavaroita halvalla esimerkiksi Huuto.netistä?

Tähän kysymykseen saan perustajilta erinomaisen vastauksen ”arvon” määreen pohdinnan muodossa. Vastaus myötäilee hyvin samoja linjoja joilla omaa kulutustani suoritan. Tavaran hinta ei ole automaattisesti sama kuin sen arvo.

Toisin kuin huutokaupat, joissa pelataan perinteisen hinta/arvo taistelun eri puolilla, poistaa Netcycler hintakysymyksen yhtälöstä kokonaan ja jättää jäljelle vain ja puhtaasti pohdinnan arvosta.

”Se ei ole yleisesti hyvin määritelty suure. Esimerkkinä tästä:

jos tarvitsen metallisen paistinlastan, minulle käy mikä tahansa metallinen paistinlasta.
Jos ostan sen kaupasta se maksanee 20 euroa, jos taas löydän kirpputorilta, se maksanee noin 20 senttiä. Mikä on siis tämän tavaran arvo?

Eli, jos joudun sen ostamaan, sen vaihtoehtoiskustannus on 20 euroa ja jos satun sen löytämään kirpputorilta minua onnisti ja sain sen halvalla. Vaihtaminen on siitä hauskaa, että tätä ei tarvitse miettiä ollenkaan. Tavara jota ei enää tarvitse (josta voisi teoreettisesti saada kirpparilla tai vastaavassa muutaman euron) antaa mahdollisuuden saada tarvitsemani tavara ja säästää paljon rahaa.

Tähän liittyy oleellisesti hankkimiseen liittyvä vaiva – ostaminen on suhteellisen vaivatonta jos tietää kaupan mistä lasta löytyy, mutta silti aikaa menee. Jos taas saan lastan Netcycleristä ja voin vaihtaa sen vaikkapa jo lukemaani kirjaan (esim. joku pokkari) niin koen että saan lastan oleellisesti ilmaiseksi, ja voin maksaa postituksesta hieman, koska säästän vaivaa.”

Kysymys on siis tiukasti mietitty ja argumentti jatkuu sillä, että huutokauppa sopii parhaiten tavaroille, joilla on luontaista kysyntää ja joita on rajoitetusti saatavilla.

Konserttiliput ovat räikein esimerkki tuotteesta, jolla huutokaupoissa voi tehdä paljon voittoakin. Miehet miettivät, että tämä on myyjälle ihan kiva juttu, mutta ostaja jää helposti ihmettelemään suu auki, että lähti hinnannostatushuumaan mukaan.

Netcycler sopii parhaiten pienempimenekkisten, mutta tasan yhtä tarpeellisten tuotteiden hankintaan.

”Sitten jos etsii jotain ”perustuotetta”, esim. lastenvaunuja, ja kaikki kunnolliset vaunut käyvät, huutokauppa ei ole yhtä luonteva ostotapa, sillä huutokaupassa voi käytännössä huutaa vain yhtä vaunua kerrallaan.

Netcyclerin erityisominaisuus on se, että jostain tavarasta voi määrittää tarkan toiveen. Toiveen voi määritellä tavaran tuotetietojen eli parametrien avulla, esim. sininen poikien polkupyörä, pinnakoko 20. Kun tällainen pyörä tulee palveluun, Netcycler osaa yhdistää toiveen ja tavaran automaattisesti ja ehdottaa vaihtoja.

Huutokauppa ja myyminen ei sovellu kovin hyvin kavereiden, tuttujen ja työkavereiden kesken tapahtuvaksi – kuinka moni laittaisi kirjahyllynsä huutokauppaan työkavereille? Vaihtaminen ja lahjoittaminen on luontevaa ja kivaa tuttujen kanssa. Sitä ihmiset tekevät nytkin paljon. Netcycler tuo uuden luontevan tavan kertoa kavereille ja sukulaisille, mitä milloinkin on tarjolla.”

Juuri ne suurimmat kuluttajamassojen kierrätyksen esteet Netcycler on siis onnistunut poistamaan. Mutta mikä todella saa perustajien mielestä ihmiset kiinnostumaan Netcyclerista ja oikeasti käyttämään sitä?

“Lähes kaikilla meillä on kaapit ja varastot täynnä ylimääräistä tavaraa, jota emme enää käytä. Sitten toisaalta usein on hankittava jotain, mitä tarvitsisi.

Joissain tilanteissa, kuten lapsen saannin yhteydessä tarvitaan hyvinkin paljon tavaroita.

Netcycler kiinnostaa ihmisiä, koska omien tavaroiden hallinta on päivittäistä puuhaa lähes kaikille meistä, ja uusi tapa tavaroiden hankintaan ja niistä eroon pääsemiseen tuo relevantin ratkaisun jokapäiväiseen elämään.”

Olen samaa mieltä.

Millä ilmaispalvelua pyörittävä yritys elää?

Koponen ja Koskinen ovat nyt selkeästi toiveensa mukaisesti luomassa ilmiötä, jolla on mahdollisuus jättää jälki historiaan positiivisessa mielessä. Lisäksi toiminta on alueella jolla kaupallistaminen ei ole perinteisesti ollut aivan helppoa. Siksi tärkeä kysymys onkin, että mistä yritys saa tulot, jos palvelu itsessään on kerran käyttäjälle kokonaan ilmainen? Yrityksen lento on luonnollisesti kovin lyhyt, jos rahaa ei ala tulemaan.

Ratkaisu kaupallistamiseen on nerokkaasti löytynyt nykyisin vallitsevan “ilmaisen” ideologian pohjalta, joka laskee palvelun käyttökynnyksen melkein nollaan. Voin uskoa, että tätä tulomallia ja sen kannattavaksi saamista on saatu hetken miettiä.

Netcyclerin tulot muodostuvat oheispalveluiden pohjalta. Käyttäjä voi halutessaan hoitaa koko transaktion alusta loppuun täysin ilmaiseksi itse ja Netcycler toimii vain laajana kohtauspaikkana ja välittäjänä. Lisäpalveluita voi käyttää, jos haluaa luotettavuutta ja helppoutta toimintaan.

“Tarjoamme nyt integroitua postituspalvelua vaihtajille ja lahjoittajille: vastaanottaja maksaa postituksen Netcycleriin ja lähettäjä saa esimaksetun pakettikortin, jolla paketin voi lähettää ilman kuluja.

Meillä on tästä Itellan kanssa sopimus ja toimimme heidän palvelunsa jälleenmyyjänä ja saamme tästä osuuden.

Kuluttajille hinta on sama kuin postissa. Avasimme tämän noin kuukausi sitten ja tämä on lähtenyt hyvin liikkeelle. Myöhemmin tuomme mukaan uusia maksullisia lisäpalveluita.”

Tämä toimintamalli vaatii tietysti kannattaakseen erittäin laajan käyttäjäpohjan ja tästä syystä Saksan valloitusta ollaan pian aloittamassa. Suomen markkinat ovat liian pienet tähän tulomuotoon.

Suuria visioita

Netcyclerin sivuilla on nähtävillä yrityksen visio, jossa yhteiskunta yhä suuremmassa määrin siirtyy yksisuuntaisesta kulutuksesta enemmän kiertävään ja uudelleenhyödyntävään materiaalivirtaan. Kuluttajalla on tässä suuri osa.

Tämä tarkoittaisi samalla paluuta entisiin, jo pitkään unohduksissa olleisiin arvoihin, joita Suomessakin noudatettiin viimeksi ennen laajan massateollistumisen aikakautta.

Visio on hieno ja kunnioitettava, mutta sen toteutumiseksi kuluttajien päämassa on saatava innostumaan palvelusta, sillä hehän sitä krääsää eniten kaatopaikalle syytävät.

Todellisen ja kestävän yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen vaatii aikaa ja on erittäin haasteellinen urakka. Erityisesti muutosta on vaikea toteuttaa kulutuksen rintamalla, jossa valtavia summia syydetään siihen, että ihmiset saadaan haluamaan asioita joita he eivät tarvitse. Lähes viimeiset sata vuotta kehitys on ollut täysin päinvastainen siihen nähden, mitä Netcycler nyt pyrkii saavuttamaan.

Yritys voi kyllä toimia alkuunpanevana voimana, mutta sen on saatava paljon tukea muilta tahoilta asennemuutoksen aikaansaamiseksi. Uutuuden itseisarvosta on päästävä eroon.

Paninkin Juhan ja Jussin hieman selkä seinää vasten siitä, että uskovatko he todella suurten massojen innostuvan tällaisesta palvelusta ilman varsinaista pakkoa. Kulutus kun on tätä nykyä länsimaissa se kaiken muun ylittävä hyve.

“Hyvä kysymys!

Itse olen sitä mieltä, että yrittäjän pitää luottaa visioonsa ja toimia sen mukaisesti epäröimättä. Tulevaisuudessa sitten voidaan arvioida kenen visiointi osui oikeaan, ja saatiinko jotain aikaiseksi.

Visiomme on toisaalta paluuta entisiin arvoihin, mutta toisaalta silkkaa optimointia:

• uusiokäyttö eli tavaroiden kierrätys on tehokkainta,
• sen jälkeen tehokkainta on materiaalien kierrätys.

Internet mahdollistaa tiedon (kenellä tarvitsemani tavara on – kuka tarvitsee minun tavaraani) levittämisen tavalla, joka ei aikaisemmin ole ollut mahdollista.
Suuret massat innostuvat kun palvelu on relevantti (eli antaa toimivan ratkaisun käytännön elämään), on helppo käyttää, ja kaveritkin käyttävät.
Olen itse tehnyt muutaman kymmentä vaihtoa (esim. DVD-boxi vaihtui juhlakenkiin pojalle, kirja jonka olen lukenut kirjaan jonka halusin lukea, lastenvaunut polkupyörään, jne., esimerkkejä on lukuisia).

Kun tähän vaihtamiseen pääsee sisälle, se on hyvin luonnollista ja logistisesti helppoa.

Itse verkkopalvelun eteen meidän pitää tehdä vielä paljon töitä – näinkin uudenlaisen asian tekeminen sellaiseksi, että kuka tahansa voi sitä käyttää suoralta kädeltä ilman vaikeuksia vie oman aikansa, ja työ on vielä kesken.

Kulutusta kieltämättä ihannoidaan, mutta myös vastakkaista trendiä on nähtävissä. Ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta viestitään mediassa paljon, ja se on omiaan muuttamaan asenteita. Hallitukset ovat sitoutuneet kasvihuonepäästöjen hillitsemiseen, ja pitkällä aikavälillä tämän luulisi siirtyvän myös kuluttajien ohjaamiseen mm. verojen ja vähennysten avulla.

Tuntuu siltä että yhä useampi haluaa ottaa ympäristöasiat edes jollain tavalla huomioon elämässään. Toisaalta ei ole yhtä “suurta massaa” vaan on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla Noin neljännes ihmisistä ottaa ekoasiat hyvinkin tosissaan. Me emme kuitenkaan halua rajoittua vain ekoihmissegmenttiin.

Haluamme Netcyclerin olevan palvelu, jonka avulla voi vihertää omaa elämäänsä helposti ilman sen suurempaa vaivaa, siten että se on kivaa ja taloudellisesti hyödyllistä.
Jos ekoilu ei kiinnosta ollenkaan, palvelun avulla voi kuitenkin säästää rahaa ja vaivaa.”

Herrat myös painottavat, että vaikka yrityksen esittelemä visio kestävämmästä maailmasta kuulostaakin enemmän yhteiskunnalliselta paatokselta kuin varsinaisesti yrityksen tulevaisuudenkuvalta, on tavoite hyvin aito.

Heidän mukaansa Netcycler tekee kaikkensa, että se tulee olemaan oleellinen osa tätä visioitua yhteiskuntamuutosta.

“Jos tulevaisuudessa voi todeta että olemme olleet luomassa visiomme mukaista kestävämpää materiaalivirtaa ja saaneet merkittävän osan nykyisen lineaarisen materiaalivirran arvosta, niin sepäs olisi hienoa.”

Netcycleriin voit tutustua tästä linkistä.

Sain kertakorvauksen Netcyclerilta palveluun tutustumisesta ja objektiivisesta kerronnasta. Yksikään linkki tässä artikkelissa ei tuota Saiturille tuloa.