Balancion, joka kodin talousihme? – Osa 1
Balancion* on uusi ja käytännössä ainoa kuluseurannan kuluttajapalvelu, joka auttaa suomalaista tekemään talouden hallinnassaan kehitysaskeleen eteenpäin. Palvelu on erityisen tervetullut uudistus niille, jotka eivät millään jaksa kuitteja kerätä tai täytellä Excel -kaavioita.
Mutta mistä nyt on todellisuudessa kyse?
Tämän päivän tarjonta…
Suomalainen rintama talouden hallinnan kuluttajapalveluissa on aina ollut nihkeää. Kaikenkarvaiset Excel –kaaviot ja ruutupaperivihot ovat olleet säästäjän työkaluja numero 1 pitkään, ja ovat edelleenkin juuri palvelutarjonnan täydellisen puuttumisen vuoksi.
Jos linjasta on halunnut poiketa, on ainoa vaihtoehto ollut pankkien erinäiset purkkaviritelmät, kuten OP:n Oma Talous –palvelu, jota innoissani itsekin testasin sen lanseerauksen yhteydessä, mutta jonka totesin pian käyttökelvottomaksi. Palvelu oli jätetty puolitiehen.
OP:n palvelun jälkeen taannuin siis itsekin takaisin pysyvästi Excel – maailmaan. Taulukkolaskentaohjelmissa on tietenkin se hyvä puoli, että saat muokata niitä mielin määrin ja muutenkin tehdä mitä huvittaa. Ne vaativat kuitenkin jatkuvaa huolenpitoa ollakseen todelliseksi hyödyksi.
Suurelle osalle kansasta tämä vaivannäkö on melkeinpä mahdoton idea. Olisiko tähän nyt mahdollista saada muutosta? Se on syytä selvittää.
Onko kansan pelastaja jo täällä?
Nyt leikkikentällä on uusi yllättäjä, Balancion -verkkopalvelu, joka on tässä kevään kuluessa kehittynyt siihen pisteeseen, että tämä kuluseurannan messias on pian julkaisukunnossa; arvelujen mukaan keskikesään mennessä.
Palvelu on kuitenkin vielä julkisen testauksen (Beta) vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi ilmoittautua palvelun käyttäjäksi rekisteröitymällä Balancionin sivuilla* ja antaa oman pienen panoksensa tämän tervetulleen palvelun kehitykseen käyttämällä palvelua ja antamalla palautteita havaituista virheistä ja toiminnan epäloogisuuksista.
Nykytila ei siis ole se, mistä asiakas tulee lopulta maksamaan, vaan palvelu kehittyy pikkuhiljaa tuota pistettä kohden.
Testikäyttäjilleen Balancion tarjoaa ”palkaksi” kaksi kuukautta ilmaista käyttöaikaa virallisen julkaisun jälkeen. Kannattaa siis ryhtyä testaajaksi nyt kun vielä voi.
Toimitusjohtajan hiillostus
Jussi Muurikainen - Balancion Oy:n toimitusjohtaja (kuvaajana Jyrki Vesa)
Tutustuessani palveluun, nousi mieleeni muutamia kysymyksiä, joihin kipeästi halusin vastausta. Niinpä istutin Balancion Oy:n toimitusjohtajan, Jussi Muurikaisen piinapenkkiin ja lauoin hänelle kysymyspatterin, johon Jussi antaumuksella vastasikin. Annan siis miehen kertoa omin sanoin mistä Suomessa nyt oikein kohkataan.
Vähän myöhemmin ilmestyvässä artikkelin kakkososassa käyn lopulta läpi itse palvelua ja testaan miten hyvin Jussin sanat istuvat palvelun käytännön toteutukseen.
Saituri: Jussi Muurikainen, Balancionin toimitusjohtaja ja perustaja, mikä on Balancion ja miksi ketään kiinnostaa?
Jussi: Balancion on verkossa toimiva palvelu kodin talouden hallintaan. Se on oman talouden navigaattori, joka auttaa havainnollisesti ja helppokäyttöisesti löytämään koko ajan vaikeammin hallittavan yksityistalouden liikenteessä perille.
- Mihin rahani menevät?
- Mistä löydän rahan omien tavoitteideni toteuttamiseen?
- Mikä on oman talouteni kokonaiskuva?
- Mistä voisin säästää?
Muun muassa näihin rakennamme vastauksia palvelun avulla. Miksi palvelumme ketään kiinnostaa? Siksi, että raha on yksi keskeinen mielenrauhan ja arjen komponentti: kun näet oman talouden nykytilan (vrt. GPS), on helpompaa rakentaa polku oman talouden tulevaisuuteen.
Saituri: Kerro vähän Jussi Muurikaisen, Balancionin “isän” taustasta ja siitä miten ihmeessä tällaista palvelua päädyit kehittämään? Kyseessä täytyy olla suuri juttu, koska sijoittajiakin on paljon mukana ja isolla rahalla (esim. Tekes).
Jussi: Ensinnäkin korjataan, että itsekin löysin taloudellisen ajattelun toisen perustajaosakkaamme kautta. Hän on se aito ja oikea idean isä, joka jo vuonna 2002 oli paljon edellä aikaansa ja keksi idean siitä, että oman talouden hallinnan pitäisi olla tuettu teknisesti edistyksellisemmin kuin mitä se silloin (ja nyt 2010) on.
Ystäväni Mikon kanssa keskustelut johtivat lopulta siihen, että aloin itse seurata talouttani excelissä (kuten moni meistä) ja sitä kautta itse innostuin ideasta – oman kokemukseni kautta. Nähdessäni miten merkittävää oman talouden ohjauksen kannalta tosiasioiden (luvut) havainnollistaminen on ja saatuani mm. oman talouden melkoisen rapistuneelta tasolta nykytilaan, aloin uskoa siihen, että se on meille kaikille mahdollista, jos on oikeat työkalut.
Miksi yritykset seuraavat talouttaan? Miksi menestyvien yritysten taustalla on usein hyvä talous? Miksi parhaat yritykset käyttävät edistyksellisimpiä talouden seurannan välineitä? Siksi, että ilman taloudellista kokonaiskuvaa on hyvin vaikeaa johtaa yritystä.
Nykyaikainen perhe on kuin pienyritys, jonka ohjaaminen, perhearvojen ja unelmien toteuttaminen jne. on hyvin vaikeaa ilman perustason kokonaiskuvaa taloudesta. Siksi rakennamme nyt meille tavallisille ihmisille Balancionista sellaista työkalupakkia, jonka avulla nykyaikainen perhe voi siirtyä oman taloutensa suunnittelussa, seurannassa ja ohjauksessa tälle vuosituhannelle. Tämä on ainakin vilpittömästi se voima, joka meitä perustajia tässä jutussa eniten ajaa eteenpäin.
Saituri: Pankeilla on jo kaikenlaisia “menoseuranta” -lisäpalveluita, joissa voi kulujaan ja tulojaan seurailla; moni myös käyttää taulukkolaskentaa tai ihan vaan paperia ja kynää taloudenhoitoonsa. Mikä Balancionista tekee niin paljon paremman, että henkilön kannattaa siitä erikseen maksaa?
Jussi: Ensinnäkin se on juuri noin, että pahin kilpailijamme on kynä ja paperi (IRO Research 2009). Toiseksi yleisin talouden seurannan työkalu on Excel, Suomessa kymmenet tuhannet ihmiset seuraavat talouttaan juurikin Microsoftin Office-perheen avulla.
Näistä lähtökohdista – ja pankkien Oma talous –palvelut tuntien – me perustajat koimme, että ”tämä ei riitä”. Koimme, että tarvitaan helppokäyttöisempi, automaatioon perustuva järjestelmä, joka tekee talouden hallinnasta kivaa, yksinkertaista, havainnollista ja helppoa.
Excel ei ole suunniteltu talouden hallintaan. Kynä ja paperi, sama juttu. Pankkien ratkaisut – miten maalaat niillä oman talouden koko kuvan, kun saat tietopohjaksi vain yhden pankin dataan perustuvan näkymän?
Koimme, että tarvitaan palvelu, joka kokoaa yhteen tiedot kaikista niistä tietolähteistä, joissa on omaa talouttamme koskevaa informaatiota. Miksi se on tärkeää? Taloustieto, joka on epätäydellistä, on täysin arvotonta. Jos vaikkapa yritys seuraisi vain 2/5 tulosyksiköidensä taloudellisesta informaatiosta ja tekisi sen pohjalta päätöksiään, minne se johtaisi?
Sanoisin, että avainsanoja palvelumme taustalla ovat kokonaiskuva, helppokäyttöinen käyttöliittymä, pitkälle viety automaatio, käyttäjän omista tarpeista ohjautuva palvelukehitys…
Saituri: Tarvitseeko siitä ylipäätään maksaa, vai onko tiedossa mainosrahoitteinen palvelu? Oli tulomalli millainen tahansa, niin millä perusteilla siihen on päädytty?
Jussi: Palvelun käyttäjä on oman taloutensa herra. Kukapa meistä haluaa, että oman hyvin intiimin datan päälle olisi rakennettu mainosrahoitteinen ”tyrkytyskoneisto”?
Jos tavoitteemme on asiakkaidemme parempi talous ja heidän omien taloudellisten tavoitteidensa saavuttaminen, kuinka voisimme tuhota tämän mission itse rakentamalla sellaisen ansaintalogiikan, joka tuhoaa tavoitteemme?
Siksi päädyimme valitsemaan asiakkaiksemme palvelun käyttäjät, meidät tavalliset suomalaiset, joita palvelemme. Saisiko mainosrahoitteinen palvelu verottajalta ”provisiota” siitä, että se auttaa asiakkaitaan verovähennyksissä (esim. kotitalousvähennys)?
Luottaisiko asiakkaamme meihin, jos saisimme rahamme siltä, kenen palveluja aggressiivisimmin suosittelisimme? Mitä lisäarvoa voisimme rakentaa palvelulle, johon käyttäjä itse ei voisi luottaa?
Näistä lähtökohdista oli helppoa valita se, että olemme puolueeton, luotettava ja riippumaton palveluntarjoaja, jonka tehtävänä on yksiselitteisesti palvella käyttäjiään ja pyytää maksu heiltä itseltään.
Vertaan usein meitä peilin, vaa´an tai navigaattorin valmistajaan:
- tehtävämme on maalata oikea ja tarkka kuva (peili)
- näyttää kunkin taloudellinen paino (vaaka) kaunistelematta
- ja auttaa kutakin löytämään omien taloudellisten tavoitteidensa osalta perille (navigaattori).
Jälkikäteen lisätty: Palvelu tulee maksamaan n. 5 euroa kuukaudessa riippuen maksetun aikajakson pituudesta.
Saituri: Balancion on uusi toimija ihmisten talouden hoidon työkaluissa ja ainoa laatuaan Suomessa. Uusi on kuitenkin aina ihmiselle varovaisuuden aihe, joten mennään suoraan ydinkysymykseen. Että palvelua voi käyttää, on henkilön annettava järjestelmälle valtuudet hakea tietoa suoraan pankkitililtä / tileiltä; miten Balancion pitää huolen siitä, että tietomurtoja ei tapahdu, eikä ihmisten arkaluontoisia tietoja joudu vääriin käsiin? Käyttääkö Balancion tietoja johonkin?
Jussi: Luottamus on avainsana, joten päädyimme heti perustamisvaiheessa siihen valintaan, että käytämme Suomen parhaita asiantuntijoita tietoturvassa, tietosuoja-asioissa ja juridiikassa. Serkun kummin kaima ei siis ole tietoturva-asiantuntijamme, vaan Nixu Oy, joka on Suomen suurin ja arvostetuin tietoturvatalo.
Nixu on myöntänyt heidän korkeimman tason tietoturvasertifikaatin palvelumme taakse. Sertifiointiprosessi alkoi jo oikeastaan ennen kuin kirjoitimme edes ensimmäistä riviä koodia. Tietoturva on moniulotteisempi asia, joten otimme toiseksi ohjenuoraksi sen, että rakennamme tietosuojan myös oman ansaintamme ja toimintapolitiikkamme tasolla sellaiseksi, että sen voi esitellä vaikkapa tietosuojavaltuutetulle; sen olemme toki myös jo tehneet.
Balancion samoin teki päätöksen (tätä ei edes juridisesti vaadittu) ettei edes meillä itsellämme ole mitään pääsyä asiakkaidemme intiimiin dataan.
Tarkemmin sanottuna kaikki tietokannassamme on suojattu (kryptattu) siten, että tämän salauksen voi avata ainoastaan käyttäjä itse palvelua käyttäessään. Siksi käyttäjän ei tarvitse pelätä sitä, että ”joku näitä tietoja kuitenkin katselee tai jakaa eteenpäin”.
Ainoa asia, mitä teemme tiedoilla on se, että käsittelemme tietoja tilastollisesti luodaksemme esimerkiksi vertailutietoja käyttäjien itsensä hyödyksi. Tämänkin tekee järjestelmä itse eli voimme siten tarjota (tämä tosin vasta tulossa) aika upean ja automaattisen tiedon louhinnan kautta vertailutietoa siitä, miten käytät rahaa vaikkapa ruokaan, autoiluun tai alkoholiin suhteessa vastaavan profiilin keskiarvoihin.
Kerrataan vielä: Borenius & Kemppinen antaa palvelullemme ns. Tietosuoja & Kuluttajan suoja –sertifikaatin ja Nixu Oy tarkimman tason tietoturvasertifikaatin. Tämän paremmin on vaikeaa uskoa, että näitä asioita olisi voitu tehdä. Tarkkana joudumme kuitenkin olemaan nyt ja aina.
Saituri: Miten Balancion aikoo kehittyä palveluksi, jota ilman suomalaisen on vaikea enää elää?
Jussi:
- Olemalla ensimmäinen ja ainoa palvelu, joka pystyy maalaamaan oman talouden koko kuvan.
- Olemalla nöyrä ja kuuntelemalla koko ajan käyttäjiä oman palvelukehityksen moottorina.
- Yksinkertaisesti toteuttamalla palvelun sille tasolle, jonka olemme sen suunnitelleet yhdessä huipputason palvelusuunnittelijoiden (Idean) kanssa.
- Suhtautumalla itse palveluun siten, että ”tämä palvelu tehdään itselle, joten sen täytyy olla lopulta todella hyvä”.
Oma kriittisyyteni uskoakseni on sitä tasoa, että kehitys ei tässä yrityksessä lopu niin kauan kuin se on meistä itsestämme kiinni ;)
Silti: olemme realistisia ja arvioimme (IRO:n tutkimuksen tulostenkin kautta), että noin 500 000 suomalaisen joukko muodostaa markkinan (Suomessa n. 300 000 kotitaloutta).
Omastakin kokemuksesta tiedän, että alle kolmekymppisenä elin vielä siinä illuusiossa, että tulojen maksimointi johtaa automaattiseen vaurastumiseen. Olen tässä projektissa oppinut ainakin sen, että tulojen nousu johtaa useimmiten nettovarallisuuden osalta miinusmerkkiseen suuntaan (usko pois) ja tämän asian ihminen keskimäärin huomaa vasta siinä kolmen kympin tuntumassa; joku aiemmin, joku myöhemmin.
Eli tulojemme kasvaessa menot lisääntyvät vielä enemmän (ja lainat kasvavat varallisuuden kasvua nopeammin). Siksi tiedän, että ihan jokainen suomalainen ei tule palvelua käyttämään ainakaan vielä ennen tuota suurta valaistusta ;)
Saituri: Palvelu on edelleen julkisen testauksen vaiheessa, vieläkö on suuria muutoksia tulossa ennen virallista julkistusta, vai lyödäänkö muutamat ominaisuudet lukkoon tässä vaiheessa ja tehdään päivityksiä sitten myöhemmin lisää?
Jussi: Kyllä erityisesti käytettävyys- ja virheen korjauksien osalta tapahtuu vielä paljon, mutta palvelu lanseerataan tässä kevään aikana ja kehitetään toki hyvin nopeasti koko vuoden ajan. Käyttäjälle näkyviä käytettävyyteen, nopeuteen jne. liittyviä parannuksia tulee lähes päivittäin.
Kuitenkin rakennamme jo rinnalla versiota 1.5, joka tulee oman tuntumani mukaan olevan huikea parannus nykyiseen. Kahta eri sisältöä siis rakennetaan rinnakkain.
Nykyinen versio kehittyy enemmän käytettävyydessä ja 1.5 tulee sisältämään paljon uusia ominaisuuksia. Tämä näin siksi – ja kiitos sekä yksityisten että julkisten rahoittajien – että toisaalta on ajateltava samanaikaisesti sekä nykyisiä käyttäjiä että toisaalta varmistettava, että tulemme menestymään pitkällä tähtäimellä.
Eli paljon kehitettävää riittää ja vuoden 2010 aikana palvelulisenssin ensimmäiset maksavat asiakkaat tulevat lisämaksutta saamaan melko nopeasti kehittyvän palvelun. Uusista ominaisuuksista ei ole siis tarkoitus rahastaa ja haluamme olla koko ajan käyttäjien kasvavien tarpeiden tasalla.
Haastavaa tämä on, koska kehitys on nopeimmillaankin käyttäjän näkökulmasta hidasta ja mm. tietoturvan jatkuva auditointi on meille hyvin tärkeä, mutta kehitystä hidastava tekijä. Antakaa meille aikaa!
Meillä on sellainen ohjelmointitalo kumppanina (Mysema), että aina välillä saa hieraista silmiään, kuinka nopeasti vaikeitakin kokonaisuuksia saadaan ideasta toteutukseen. Emme siis tule päivittämään palvelua ”kerran vuodessa”, vaan enemmänkin ”kerran kuukaudessa”.
Saituri: Koska saamme todistaa Balancionin täysversion julkistusta?
Jussi: Tässä kohdin on pakko antaa sellainen perussuomalainen vastaus; sitten kun olemme valmiita. Olemme joistakin nimeltä mainitsemattomista digiprojekteista ainakin sen oppineet, että tarkkojen aikataulujen antaminen ulos on vähemmän suositeltavaa.
Siksi vastaukseni on, että ennen juhannusta ja mieluiten ennen kuin tämän vuoden ikirouta on ehtinyt sulaa. Tai sitä ennen. Oliko tarpeeksi epämääräinen vastaus? Miksi näin?
Siksi, että paras mittari palvelun lanseerauskypsyydelle on oma käyttökokemus ja muiden käyttäjien käyttökokemus ja palaute.
Tarkkoja julkistamisaikatauluja on muutenkin vaarallista antaa, koska digitaalisten palveluiden suhteen tämä olisi sellainen ”ylilupaa, alitoimita” –tyyppinen riski. Mieluummin yllätämme positiivisesti kuin negatiivisesti.
Ennen kesää palvelu kuitenkin avataan, siitä olen aika varma.
Sen vähän mitä Jussiin yrityksen edustajana ja hänen juttuihinsa olen tutustunut artikkelisarjaa tehdessäni, on kuvani henkilöstä ja yrityksestä muodostunut varsin positiiviseksi. Julkisuuden hallinta ja nettimedioiden käsittely siis firmassa ainakin osataan.
Balancion Oy:ssa on erityisesti ymmärretty se, että peittely ja salailu ei ainakaan nykyisen, rajoittamattoman tiedon aikakaudella toimi, joten he ovat ottaneet toiminnassaan täysin vastakkaisen strategian; totaalisen avoimuuden ja suoran keskusteluyhteyden käytön käyttäjistöön ja yleisöön päin.
Jos selailet ympäriinsä nettiä, on jokaisessa Balancionia koskevassa keskustelussa mukana myös Jussi Muurikainen itse. Kommenteissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja toimitusjohtajan puhelinnumerokin on yleisessä jaossa kaikille halukkaille. Ongelmakohtia ei yritetäkään kiertää, vaan ne otetaan avosylin vastaan. Moni muu firma voisi ottaa oppia tästä.
Viime puhelussamme Jussi esimerkiksi painotti nimenomaan sitä, että hän ei edes toivo minkäänlaisia nuoleskeluartikkeleita ja sokeripäällystettyjä myyntijuttuja, vaan raakaa rehellisyyttä ja aitoa kritiikkiä niiltä osin kuin sitä on annettavana.
Tulen Jussin toiveen toteuttamaan omalta osaltani paremmin artikkelisarjan seuraavassa osassa, jossa tutustun palvelun nykytilaan ja mahdollisuuksiin.
Sinä voit laittaa Jussin ja Balancionin tulikokeeseen kysymälllä kiperiä ja häpeilemättömiä kysymyksiä tämänkin jutun kommenteissa. Jussi on luvannut vastailla niihin.
Sillä aikaa voit liittyä Balancionin ensikäyttäjien joukkoon testailemaan ja ihastelemaan mitä pojat oikein ovat saamassa aikaan. Testikäyttäjäksi liittyminen ei sido sinua yhtään mihinkään.
Jos et vielä halua itse mennä tutkailemaan, niin voit edelleen odottaa omaa esittely / testikierrostani palvelun syövereihin, jolloin pääset Saiturin sivujen kautta näkemään konkreettisesti mistä on kyse.
Myöhästellä ei kuitenkaan myöskään kannata, sillä kuten sanottu, Beta-testausvaiheessa mukaan liittyneet saavat kaksi kuukautta ilmaista käyttöaikaa Balancionin maksulliseen täysversioon, kun se julkaistaan ja näin voit paremmin tutkailla palvelun hyödyllisyyttä oman taloutesi hoidossa. Myös suosittelemalla palvelua omille ystävillesi, saat yhden kuukauden maksutonta käyttöaikaa jokaisesta maksulliseen palveluun lopulta liittyneestä henkilöstä.
[...] This post was mentioned on Twitter by Sami Voutilainen, Matias Pietilä. Matias Pietilä said: Jussi Muurikainen Saituri-blogin haastattelussa. http://bit.ly/bvWmlP #balancion [...]
Juurikin tänään mietin, että pitäisi taas mennä kurkkaamaan, mitä Balancionille kuuluu.
Milloin julkaiset jutun kakkososan?
Kakkososa on tarkoitus julkaista hyvinkin pian. Tähtään ensi viikkoon. Pari asiaa on vielä kuitenkin selvitettävä ennen julkaisua.
Itse käytin 90-luvulla sellaista ohjelmaa kuin Ykkönen (http://www.tietokone.fi/lehti/tietokone_6_2000/taloushallinnon_ohjelmat_5357 sivun alaosassa), mutta lopulta sen käyttö Windowssissa alkoi tuntua rasittavalta ja siirryin käyttämään sellaista kyhäelmää kuin Tappio (http://www.lahdenniemi.fi/jussi/tappio/). Siirryttyäni kotirintamalla muutama vuosi sitten Linux-käyttäjäksi, Tappion käyttö jäi – enimmäkseen siksi, että se on nähtävästi integroitu hyvin vahvasti IE:hen ja mihin lie Windowssin rajapintoihin, eikä sen ajaminen kohtuullisin vaivoin Linuxilla onnistunut. Joudun siirtymään noin vuodeksi puhtaasti Excel-linjalle, käytännössä Open Office.
Taulukkolaskin on periaatteessa ihan ok, mutta koska olin kuitenkin jo tottunut kaksipuoliseen kirjanpitoon, niin kaipasin jotain muuta. Se jokin muu osoittautui sitten GnuCashiksi, http://linux.fi/wiki/GnuCash, jota olen nyt käyttänyt muutaman vuoden. Ohjelma on tehty ensisijaisesti Gnomelle, Linuxin päällä pyörivälle työpöytäympäristölle, mutta siitä löytyy versiot myös Windowssille ja Macille. Tutustumisvaiheessa ajelinkin ohjelmaa XP:llä ja vaikka näyttölayout on vähän persoonallinen, niin se kuitenkin toimi aivan moitteetta. Tästä on aikaa jo muutama vuosi, enkä tiedä mihin suuntaan tämä kehityshaara on nyttemmin kulkenut. Joidenkin suomenkielisten lähteiden tiedoista poiketen, se on kyllä myös suomennettu – tosin minun käytössä oleva versio huonosti, mutta yhtä kaikki. Tässä GnuCashin sivut http://www.gnucash.org/
Nämä kaikki esimerkkini on toki excel-linjaa, eivätkä siinä suhteessa kilpaile automaattisten webbi-härpättimien kanssa. Oman kokemukseni mukaan asia on kuitenkin pitkässä juoksussa niin, että jos kodin talouden hallinta on niin monimutkaista, että se ei “excel-toteutuksella” onnistu, niin kysymys voi olla myöskin siitä, että yrittää tehdä asiat turhan monimutkaisesti.
Jep jep, ajattelin vain vinkata, että vaikka tälle alueelle on hämmästyttävän vähän työkaluja, niin aivan kyntämätöntä peltoa ei sekään silti ole.
Olet oikeassa tottakai siinä, että kaikenlaisia viritelmiä on olemassa koneelle asennettavana. Toitkin jo hyvin esiin näitä käytetyimpiä, kuten GnuCash ja esimerkiksi pienyrittäjien käytössä nuo ovat tietääkseni jopa jokseenkin suosittuja.
Sitä ei voi kuitenkaan kokemukseni mukaan aliarvioida ollenkaan, että peruskansalainen ei jaksa ja osaa näihin ohjelmiin perehtyä. Taulukkolaskennallakin päästään useinmiten vain alkuun, mutta asia niissäkin jumahtaa samaan kuin laihdutuksessakin; kun jää pari kertaa jotakin kirjaamatta, luovutaan leikistä kokonaan. Nähdäkseni Balancion pyrkii tätä tosiasiaa osittain paikata.
Kyse ei siis mielestäni ihmisillä ole niinkään siitä, että asia sinänsä olisi monimutkaista. Siihen vain ei jakseta panostaa sitä vaadittavaa alkuaikaa, joka onnistuneen talouden hallinnan luontiin vaaditaan. Omaa talouttaan siis voi toki hoitaa jos jonkinlaisilla ratkaisuilla hyvinkin toimivasti, mutta käytön helppoudesta niissä harvoin voidaan puhua.
Jos Balancion todella onnistuu kartoittamaan ja ratkaisemaan menestyksellä sen, mikä ihmisillä todellisuudessa aiheuttaa talouden hallinnan herpaantumisen, on tiedossa hyvä palvelu ja entistä tietoisemmat suomalaiset.
Kiistän kyllä edelleen tuon “Omaa talouttaan siis voi toki hoitaa jos jonkinlaisilla ratkaisuilla hyvinkin toimivasti, mutta käytön helppoudesta niissä harvoin voidaan puhua”. Kaikki käyttämäni tavat, Ykkönen (oma käyttöni alkoikin muuten jo 80-luvulla), Tappio, Marttojen taulukosta jalostettu Open Office seurantataulukko ja nyt Gnucash, ovat olleet käytöltään riittävän helppoja.
Todellisempi ongelma taitaa olla esille nostamasi käyttöönottokynnys ja sen ylittäminen. Kuten sanoit, tavalliselle lottokupongin palauttelijalle on varmasti ylivoimainen tehtävä perehtyä edes yhteen luettelemaani työkaluun – puhumattakaan siitä, että pitäisi säätää jokin valmis martta-taulukko omaan tarpeeseen soveltuvaksi. Siinä suhteessa valmis webbi-päristin voi tuoda jonkinlaista lisäapua ja ahaa elämystä.
Mitenkähän muuten… löytyyköhän Balancioniin liittymät tai import-toiminnot muihin kuin suuriin rahalaitoksiin. Itsellä on käytössä S-Pankki ja sen lisäksi pesämunaa sekä Seligsonilla että Nordnetissä.
Ps. Kun tässä näitä linkkejä on heitelty, niin laitetaanpa vielä linkki yhteen karvalakkiratkaisuun, eli legendaarinen Marttojen Taloussuunnitelma http://www.martat.fi.x.optinet.fi/neuvonta/kodin_talous/taloussuunnitelma/
Olemme siis aika samoilla linjoilla. Kun asiasta puhun, niin yleensä tarkoitan nimenomaan peruskansalaista, joka ei juuri ole asiaa edes pidemmälle miettinyt.
Balancionissa on mahdollista liittää palveluun omien silmieni mukaan seuraavien laitosten tilit
- Aktia
- Nordea
- SampoPankki
- OP-Pohjola
- Handelsbanken
- Säästöpankki
- Tapiola
- Paikallisosuuspankit
- Ålandsbanken
- S-Pankki
- EQ
- American Express
Kieltämättä itseäkin kutkuttaisi ajatus myös sijoitusvarallisuuden seuraamisesta samasta palvelusta, jolloin se olisi todella kokonaisvaltainen ratkaisu. Tähän olisikin Jussilta hienoa saada vastaus, että onko tällaista mahdollista edes toivoa? Itsellänikin on nimittäin Seligsonilla ja Nordnetissa omaisuutta, jonka määrä muuttuu koko ajan.
Hei!
Lyhyesti: hyvää keskustelua!
Mielestäni ratkaisevin kynnys oman talouden seurannalle on manuaalinen datan syöttö ja luokittelu, näihinhän me tarjoamme ratkaisun ja juuri Euroopan patentin saanut yhteisöoppiva kategorisointimallimme on tuon manuaalisen syöttämisen (kuitilta tai tiliotteilta) poistumisen lisäksi se tekninen edistysaskel, joka mielestäni palvelee kaikkia käyttäjiä eli meitä excelistejä ja niitä, joille excelkin on liikaa. Luokittelu siis oppii, joten jokaista kulu- tai tuloriviä ei tarvitse manuaalisesti luokitella. Tähän kului omassa aika pitkälle viedyssä excelissäni liikaa aikaa, onneksi tuosta pääsin jo eroon Balancionin avulla.
Nythän olemme tehneet vasta tuon “tuloslaskelmapuolen” ja sinnekin tulee vielä paljon uusia ominaisuuksia ja parannuksia vielä ennen kesää, mutta varat ja velat (tase) tulee mukaan palasissa ennen vuoden vaihdetta, jolloin myös sijoitusvarallisuuden ja esim. nettovarallisuuden kehittymisen seurantaan (varat miinus velat) on Balancionissa omat työkalunsa.
Tervetuloa mukaan kehittämään, kuuntelemme kaikkea käyttäjäpalautetta hyvin tarkkaan ja kehitystä riittää vuosiksi eteenpäin eikä sitä ole tarkoitus lopettaa koskaan, jos se meistä itsestämme on kiinni ja asiakkaita riittää ;)
T. Jussi Muurikainen
Perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
[email protected]
050-567 3100
Ollaan varmasti aika pitkälti samaa mieltä Adminin kanssa.
Ok, kysymys tässä vaiheessa on siis tulojen ja menojen kokonaiskuvasta, ei suinkaan talouden (varallisuuden) kokonaiskuvasta. Jussin vastauksesta ensimmäiseen kysymykseen voi saada väärän käsityksen.
Mutta Jussille, niin mitä olette patentoineet? Tietääkseni EU ei myönnä ohjelmistopatentteja – ellei tilanne sitten aivan juuri ole muuttunut. Jonkinlainen menetelmäpatentti lienee kyseessä?
Hinta? Mitäköhän tuo palvelu tulee maksamaan? Hyvin kätevältä tuntuu, ei tarvitse kuin siirtää kaikki maksuliikenne toimimaan kortin kautta, niin automatisointi hoitaa excel -työni suht kiitettävästi, vaikkakin tuo rahastotulojen puute onkin kiusallinen, kun sijoitukset lasketaan vain menoiksi.
Tuo hinta vaan jää mietityttämään, että säästääkö tällä niin paljon aikaa vrt. Excelin käyttö, että tästä kannattaa todellakin maksaa sen mitä tämä tulee maksamaan. Mistään en tuota hintaa löytänyt – ei ilmeisesti ole vielä lyöty edes lukkoon?
Tässä on kuitenkin hyvää aikaa tutustua ohjelmaan Beta-vaiheessa ja katsoa sitten jatkaako käyttämistä, kun tietää kuinka paljon todellisuudessa tämä vähentää ajan käyttöä kirjanpidossa.
Vaikuttaa erinomaiselta palvelulta, jota tekisi mieli suositella monellekin tuttavalle ja sukulaiselle (ja suosittelenkin).
Tuo tase-puoli kun vielä saadaan niin vielä parempi.
Jo se että näkee kerralla miten paljon on eri pankkien tileillä rahaa, on loistavaa (tosin siitä riemusta en vielä ole valmis kauheasti maksamaan). Sitten kun tosiaan saadaan mukaan sijoitukset ja muut “likvidit” niin alan olla myyty.
Ns metsätuloja saaneena, niille ehkä voisi harkita omaa kategoriaansa, koska en ihan laittaisi esim puunmyyntituloja “myynti” -kategoriaan (haluan erottaa ne muusta mahdollisesta myynnistä, mitä se lieneekään, esim tietty metsämaan tai tonttien myynnistä), ja toisaalta, en haluaisi niitä myöskään pääomatuloihin, vaikka sinne ne nyt menivät kuitenkin, voi olla että siirrän ne myyntiin koska pääomissa on osinkoja jne.
Sitten on metsätalouteen liittyviä hankerahoituksia sun muita avustuksia, joita saa esim kun tekee tai teettää tiettyjä metsänhoitotöitä. Laitoin ne omalla kohdallani muistaakseni muihin palkkatuloihin, joita ne eivät ihan kuitenkaan ole… (tuet sun muut taas koen olevan esim kodinhoidontuki ja lapsilisät).
Joten tästä päädymme tulokseen että toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä. Ehkä sinne jotain metsä-spesifisiä tuloja voisi laittaa, tai ehkä minun pitäisi harjoitella tuon käyttöä ennenkuin avaan suuni… :)
Komppaan tässä edellistä Juhon kommenttia: olisi kiva kuulla jonkinlaisia suuntaviivoja palvelun tulevasta hinnasta. Sen suhteen se avoimuus ei kyllä ole tainnut oikein toteutua.
Olen testannut Balancionia, ja se vaikuttaa erittäin toimivalta palvelulta. Kynnys sen suosittelemiseen on kuitenkin korkea, jos hinnoittelusta ei ole hajuakaan.
Joo, totta, tuo hinnan puuttuminen toistaiseksi kaivertaa. Tuskin te sitä jonkun saiturin palstalaisten painostuksen vuoksi nyt päätätte tai kerrotte. Mutta ainahan sitä saa kysyä. Suuntaviivoja. :)
Avainkysymys, jota sielläkin varmaan on pohdittu ja tutkittu, on se että paljonko sitä tälläisestä ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Itselläni se raja lienee muutamassa eurossa per kuukausi. Verrattavissa johonkin lehtitilaukseen, joka on kiva ja kenties hyödyllinen, mutta ei välttämätön.
Voi olla myös fiksua hinnoitella palvelun eri osia erikseen, sitten kun niitä tulee, jolloin perussetti (vrt nykyinen palvelu) on mahdollisimman edullinen, ja lisäpalveluista otetaan hieman lisämaksua.
Siitä tosin olen samaa mieltä että on hyvä että mainostajat pidetään pois palvelusta. En myöskään haluaisi kuvitella että jokin monikansallinen megayhtiö shoppailee Balancionin ylihuomenna josta markkinointipuheista huolimatta yleensä seuraa pelkkää huonoa.
Mutta toivottavasti ahneus pysyy rajoissa, ja toivottavasti tämän järjestelmän kehitys ja ylläpito ei ole niin ison porukan takana että hinnasta muodostuu turhan kova.
Pitäkää siis pää kylmänä ja sydän lämpimänä ;)
Tähän hintakysymykseen on muuten Balancionin testikäyttäjille aika usein (vai onko peräti jatkuva, en ole hetkeen katsonut) kysely menossa muun palautekyselyn yhteydessä, jossa nimenomaan kysytään käyttäjiltä osviittaa siihen mitä he olisivat valmiita maksamaan palvelun käytöstä. Mielipiteellään voi siis vaikuttaa tähänkin. Tietenkin kysymykseen on mahdollista vastata vain palvelun nykytilan puitteissa, mutta saavat he siitä ainakin jonkinlaisen kuvan mitä ihmiset ovat asiasta mieltä.
Kyllä se testikäyttö siis ihan kannattavaa on ja konkreettisen kokemukseni mukaan palautetta myös vakavissaan kuunnellaan. Jos hinta päätyy valmiin järjestelmän osalta liian korkeaksi, niin eihän sitä käyttöä sitten ole enää pakko jatkaa. Markkina siis loppupelissä määrittää hyvinkin raakasti palvelun hinnan. Mitä parempi ja hyödyllisempi systeemi lopulta on, niin sitä enemmän sen käytöstä tietysti jaksaa taskuaan kaivaa.
Hei!
Olemme itse asiassa useassa eri artikkelissa (googleta Balancion ja saat yli 30 000 osumaa) avoimesti kertoneet, että palvelu tulee maksamaan n. 5 euroa per kk riippuen maksetun jakson pituudesta. Itse asiassa hinta tulee olemaan halvempi kuin mitä palvelun käyttäjätutkimukset antaisivat tulokseksi eli tässä ollaan tekemässä palvelua, jonka myöhempi menestys perustuu volyymiin, ei yksittäiseltä asiakkaalta perittävään hintaan. Se olisi lyhytjänteistä, jos näin toimisimme, sillä visiomme kantaa aika pitkälle ja haluamme käyttäjät pitkäjänteisesti sitoutumaan jäseniksemme. Kuluttaja olkoon kuningas ja teidän ainoa tehtävä on haastaa, pyytää, toivoa ja vaatia. Täällä päässä on roolimme ottaa haaste vastaan, vastata pyyntöihin ja olla vaatimusten arvoinen.
Lisätään vielä, että tällaisen palvelun tulee maksaa itsensä takaisin syntyneen säästön kautta eli tulemme antamaan laatutakuun = rahat takaisin jos saatu hyöty ei ylitä maksettua hintaa.
Rohkeasti siis mukaan, sitä sydäntä ja paloa tehdä tästä hyvä täällä päässä riittää eivätkä siksi palvelukehitykseen sijoitetut eurot (Tekes, perustajat ja yksityissijoittajat) tule varmuudella (?) yhtiölle takaisin vielä vuosiin. Siksi haastan kaikki mukaan: osallistukaa, antakaa palautetta ja tehdään tästä hyödyllinen palvelu meille kaikille yhdessä. Täällä perustajan lupaukseni on tehdä kaikki apu vaivan arvoiseksi.
t. Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
[email protected]
Eräs asia alkoi tuolla kyllä häiritsemään. Baarit ja Alkoholi on katekorisoitu Ruoka ja päivittäistavarat – mielummin katselisin sitä kohdassa vapaa-aika, johon se, mielestäni ei välttämättömänä – kuluna kuuluisi.
Hienoa, kiitos Jussi. Tuo 5 euroa oli kokonaan lipsahtanut minun silmieni ohi. Se on nyt lisätty itse tekstiinkin
Kiitos vastauksesta tuohon hintakysymykseen. Pahoittelen epäilyjäni avoimuuden loppumisesta sen osalta. :) Ei vain ollut osunut mistään silmiin.
Kiitos hinta-tiedosta, veikkaisin että tuolla hinnalla lähdetään meidän perheessä ainakin joksikin aikaa mukaan kokeilemaan. Ja tosiaan, teidän (ja palautteen kautta meidän) tehtävä on saada siitä tietysti sitten niin hyödyllinen palvelu että lopettaa ei viitsi eikä kehtaa ;)
Erittäin suoraselkäistä toimintaa tässä(kin) asiassa, hyvä homma.
Hei!
Palvelu vaikuttaa erittäin hyödylliseltä ja etenkin tarpeelliselta. Excel alkaa olla jo vähän kulahtanut, mutta toisaalta toimiva on sekin.
5€/kk ei ole paha hinta sillä niin kuin Jussi jo kertoikin maksaa se itsensä varmasti takaisin.
Uuteen totuttelu vie aikaa ja rakkaasta excelistä on vaikea luopua, mutta veikkaanpa että se kannattaa!
Siitä olen täysin samaa mieltä, että sijoitukset pitää saada näkyviin, jottei tarvitse niitä erikseen hakata Exceliin ja sitten laskea kahdesta paikasta omaa varallisuutta. Nordnet ja Seligson ovat varmaankin ne yleisimmät Saiturin lukijoiden valinnat.
Mielenkiinnolla odotan mitä tuleva tuo ja varmasti ainakin kokeilemaan lähden kun on valmisversio saadaan ilmoille.
Moi!
Hintakeskusteluun viitaten: tänään Balancionin hinnasto on “virallisesti” julkaistu Balancionin nettisivuilla (http://www.balancion.com/index.php/hinnasto.html).
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Tulipa itsekin rekisteröityä palveluun. Ihan pätevältä vaikuttaa. Mielenkiinnolla seuraan tämän kehittymistä ja beta-vaiheen päättymistä. Sijoituksia minullakin Seligsonissa ja Nordnetissä, joten näiden lisäämistä Balancioniin toivon minäkin.
Hinnat ainakin vaikuttaa kohtuullisilta. Pitää ihan vakavasti alkaa miettimään, että tästä voisi kyllä ihan maksaakin. Hienoa ja avointa toimintaa! Mulla jäi todella positiivinen kuva tämän kirjoituksen jälkeen yrityksen toiminnasta (aikaisemmin en ollut tutustunutkaan).
Thumbs up!
Kiitos!
Se on jollain tapaa hassua olla tässä yrityksen edustaja, kun toisaalta oma sydän sykkii enemmänkin palvelukehityksen kuin bisneksen kautta eli haluan vain tehdä tästä hyvän palvelun. Bisnes tulee perässä, jos tässä kehityksessämme onnistutaan – ja hyvältä näyttää. Aikaa ja rahaa palaa yllättävän paljon ennen kuin omankin megaexcelistin perustarpeet tyydytetään…
Käsitelkää siis Balancionia ennen kaikkea hyvänä yrityksenä tehdä exceleistä oman talouden hallinnan osalta historiaa ja jokainen sijoittajamanne euro palveluun – saman teen itsekin – osaltaan varmistaa, että paluuta excelin (jota itsekin rakastan) ihmeelliseen maailmaan ei tarvita. Muutama miljoona euroa (ja parisen vuotta verta, hikeä ja kyyneliä) palaa tehokkaastikin sijoitettuna, jotta paras excel korvataan: yllättävää, mutta totta.
Eli kaverit mukaan ja muista antaa palautetta;vastapalveluksena lupaan, että teemme kaikkemme, jotta olemme jokaisen lupauksemme arvoisia.
Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
[email protected]
050-567 3100