Eläkesäästäminen

Eläkesäästäminen on kuuma juttu Suomessa. Täältä voit lukea sen sudenkuopista ja parhaista keinoista päästä onnellisesti eläkkeelle.

Rahan psykologia

Tutustu syihin siitä miten ja miksi sinä ja minä toimimme tässä maailmassa kuten toimimme.

Säästäminen

Opit miten Suomen korkeiden hintojen ja verojen keskellä säästetään selvää rahaa?

Säästövinkit

Parhaat säästövinkit ja keinot siihen miten saat ne toimimaan helposti ja tehokkaasti.

Sijoittaminen

Näillä neuvoilla ja pohdinnoilla pääset lähemmäksi taloudellisia tavoitteitasi.

Etusivu » Tienaus

Näin lasket lomarahasi

Kirjoittajana 15 kommenttia
Jaa kavereille

Kesälomat saapuvat vääjäämättä ja on jälleen aika pähkäillä, että paljonko ylimääräistä tuhlattavaa kilahtaa tilille lomarahojen muodossa.

Ikuisena kysymyksenä pitkin nettiä ja työpaikkoja näyttää kuitenkin olevan se, että miten tuo lomarahan määrä lasketaan, mikä on loma-ajan palkka, entäs lomaltapaluuraha ja miten näitä yleensä kertyy? Vastauksia löytyy moninaisia, mutta kokonaisvaltaista ja selkokielistä katsausta on vaikeampi metsästää. Ilmeisesti jälleen asian osaavien tahojen keskellä pidetään itsestäänselvyytenä asiaa, joka kovin harvalle sitä oikeasti on.

Koska hässäkkään liittyy niin paljon sekaannusta termien suhteen ja siihen liittyen mikä on lakisääteistä ja mikä ei, niin ajattelin, että koko pelleily on hyvä käydä tässä läpi samalla itseäni sivistäen.

Fifty fifty

Aloitetaan nyrkkisäännöllä, joka pitää paikkansa ainakin kaikille kuukausipalkkaisille lomarahan nauttijoille. Lomaraha on puolet loma-ajan palkasta. Se paljonko tästä saat oikeasti tilillesi on täysin riippuvainen vuoden alussa palauttamastasi verokortista.

  • Jos ruksasit verokorttiisi kuukausitulorajan, lomarahaa verotetaan verokortissasi mainitun lisäprosentin mukaan siltä osin kuin se ylitää kuukausitulorajan.
  • Vuosirajalla taas saat rahan tilillesi samalla veroprosentilla kuin normaalin palkkasikin. Tällöin tosin on syytä pitää mielessä, että verokortin tuloarvioon on otettava lomaraha huomioon.

Tämän nyrkkisäännön muistamisella pääsee hyvin pitkälle, eikä useimpien tarvitse asiaa sen enempää miettiä tai edes artikkelia pidemmälle lukea… jos siis tiedät mitä loma-ajan palkka tarkoittaa.

Mikä lomaraha ylipäätään on?

Toisin kuin työläiset kautta linjan suloisesti uskovat, ei lomaraha ole mikään lainkirjaama oikeus jokaiselle työntekijälle, vaan täysin riippuvainen työehtosopimuksen sisällöstä tai työpaikan vakiintuneista käytännöistä.

  • Nippelitietoa: Sellaista käsitettä kuin lomaltapaluuraha ei kaikilla aloilla ole, vaan se on riippuvainen työehtosopimuksen sisällöstä. Useinmiten koko homma toimii termin ”lomaraha” alla. Käytännössä kyseessä on silti yksi ja sama asia.

Lomaraha otetaan työntekijäpiireissä nykyään itsestäänselvyytenä, mutta se ei suinkaan ole sellainen, eikä sitä joka työpaikassa saa. Lomaraha on täysin puhdasta extraa normaalin palkkasi päälle ja riippuu työehtosopimuksesta ja siitä kuuluuko työnantajasi sen alaisuuteen.

Tämän sanottuani on kuitenkin hyvä painottaa, että jos työnantaja toimii jonkin työehtosopimuksen alaisuudessa, on tuon sopimuksen mukaisia säännöksiä noudatettava lomarahan suhteen. Täysin heittämällä lomarahaa ei siis voida evätä, vaikka varsinkin pienemmissä työpaikoissa näin joissakin tapauksissa varmasti yritetäänkin tehdä.

Lomaraha maksetaan eri yrityksissä eri tavoin. Omassa työpaikassani saamme sen nykyään kahdessa erässä kesä- ja heinäkuussa riippumatta siitä koska lomamme oikeasti pidämme. Yhtä hyvin omassa työpaikassasi koko summa voidaan maksaa könttänä. Omaan, kesällä maksettavaan lomarahaani on myös leivottu mukaan jo seuraavan vuoden hiihtolomapäivistä kertyvän lomarahan osuus.

Lomarahaa ei siis myöskään automaattisesti makseta juuri ennen lomaasi. Oman työpaikkasi menettely on syytä tarkastaa työnantajaltasi ja työpaikalla noudatettavasta työehtosopimuksesta.

Vuosiloman määrä

Lomarahan suuruus on tietenkin suorassa suhteessa ansaitsemiesi lomapäivien määrään. Lomarahan määrän laskemiseksi on siis tiedettävä paljonko saat lomaa ylipäätään pitää.

Pitempään ja jatkuvasti työssäolleelle lomapäivien määrä on suorasukainen käsite, sillä tällaiset henkilöt saavat vuodessa täydet 30 päivää vuosilomaa; eli kuukautta kohden heille kertyy 2,5 päivää vuosilomaa.

Vasta lyhyemmän aikaa työsuhteessa olleille tilanne on toinen ja tästä syystä sekaannuksia tulee helposti. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vuosilomaan oikeuttava työssäoloaika lasketaan vuosittain aikaväliltä 1.4 – 31.3. Tätä kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Mikäli siis olet ollut samassa työpaikassa yli lomanmääräytymisvuoden, saat sinäkin 30 päivää vuosilomaa.

Jos olet ollut töissä vain osan lomanmääräytymisvuodeksi määritellystä ajasta kertyy sinulle seuraavaan lomakauteen mennessä kaksi päivää lomaa per kuukausi.

Esimerkki vuosiloman määrästä

Leikitään vaikka, että olet aloittanut työt 1.6.2011 ja olet ehdottanut vuosiloman pitoajankohdaksi 1.7.2012 eteenpäin. Kauanko voisit olla yhtämittaa lomalla näihin tietoihin perustuen?

Vastaus on, että sinulle on tässä tapauksessa kertynyt 20 lomapäivää, koska et ole ollut työssä täyttä lomanmääräytymisvuotta. Näin ollen lomaa on kertynyt kaksi päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Nikottelu alkaa yleensä tässä vaiheessa, koska olethan jo selvästi ollut töissä lomasi alkaessa yli vuoden.

Esimerkkitapauksessa on kuitenkin huomattava se, että vuoden 2012 vuosilomapäivät kertyvät vain työsuhteen alkamisesta lähtien aikavälillä 1.6.2011 – 31.3.2012. Sen jälkeen, eli 1.4.2012 alkaa jo kertymään vuoden 2013 lomat.

Kun vihdoin pääset hyvin ansaittua lomaasi viettämään, et voi kuluttaa sitä samalla tavalla kuin käyt töissä. Työviikko on viisi päivää, mutta yksityisellä puolella vuosilomaviikko on kuusi päivää, eli lomapäivien määrää kuluttavat myös lauantait. Tästäkin on toki poikkeuksia, ja joillakin julkisilla aloilla onkin siksi kuusi viikkoa vuosilomaa, koska vuosilomaviikko on työviikon mukaisesti heillä viisi päivää.

Kesäloma olisi pidettävä 2.5 -  30.9 välisellä ajalla.

  • Nippelitietoa: Kuuden päivän lomaviikko on jäänne ajalta, jolloin työviikkokin oli kuusipäiväinen. Töissä ja koulussa käytiin vielä 60-luvulla kuusi päivää viikosta.

Mikä loma-ajan palkka sitten on?

Vielä ennen kuin pääsemme laskemaan lomarahasi määrää on selvitettävä pari termiä lisää.

Kuviota sotkee nimittäin myös hämmennystä herättävä loma-ajan palkka, joka on yksinkertaisesti se ihan sama palkka, jonka muutenkin saat, mutta joka maksetaan ajalta jolloin olet lomalla.

Termillä ”loma-ajan palkka” viitataan siihen, että työnantaja on lain mukaan velvoitettu maksamaan tuon summan sinulle, vaikka et tuona aikana ole työpaikan lähelläkään.

Lomapalkka ei siis ole mikään ihmeellinen lisäbonus normaalin palkan lisäksi – eikä se ole sama kuin lomaraha joka on lisätuloa – vaan lain suoma oikeus tasaisen tulon varmistamiseen työsuhteessa ollessa.

Nyrkkisääntö lomapalkan suhteen on, että se on saman suuruinen kuin varsinaisena työaikana saatu palkka. Lomapalkan suuruus itse asiassa on se määrittävä tekijä lomarahan suuruudessa, koska lomaraha – mikäli sitä maksetaan – on 50 % loma-ajan palkasta.

Tuntityöläisillä ja muihin palkkamalleihin kuuluvilla lomapalkka lasketaan kuitenkin vähän eri lailla. Lakikirja antaa tähän vinkin ja kerrointaulukon:

  • Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän sellaisen työntekijän vuosilomapalkka, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Ennen kuin siis voit tarkasti tietää lomarahasi suuruuden, on sinun tiedettävä lomapalkkasi suuruus.

Kuukausipalkkaisen henkilön lomapalkka on kaikkein helpoin laskea, koska se on varsin tasainen läpi vuoden. Siinä ei mitään kummallista ole, vaan saat lomanpitokuultasi saman määrän palkkaa kuin muunakin aikana. Palkkanauhassa saattaa näky olla ajoittain kummallinen, koska jos esimerkiksi olet lomakuustasi yhden viikon töissä ja kolme lomalla, näkyy tämä palkkanauhassa samassa suhteessa tavallisen palkan ja lomapalkan erinä. Lopputulos on kuitenkin sama.

Lain mukaan vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkua.

Harvemmin on myös tiedossa, että myös sellaiset luontoisedut, joista ei loma-aikana ole mahdollista hyötyä, on maksettava rahana.

Lomakorvaus? Termejähän riittää loputtomiin…

Myös termi lomakorvaus vilahtelee työpaikalla ahkeraan. Kun tämän kuulet, niin todennäköisesti joku on saamassa kenkää tai omatoimisesti irtisanoutumassa tai on määräaikaisessa työsuhteessa.

Lomakorvaus on kirjaimellisesti korvaus siitä, kun työn vähäisyydestä johtuen varsinaista lomaa ei ole ansaittu tai kun työsuhde päättyy niin, että lomaa ei ole voitu pitää.

Erityisesti kesätyöntekijöiden on syytä tarkistaa, että viimeisestä tilistä tämä korvaus löytyy. Tämäntyylisissä työsuhteissa kun on tunnettua, että sopimukset ovat vähän vasemmalla kädellä veistettyjä, eikä palkollinen usein tiedä omia oikeuksiaan.

Laskimet esiin

Seuraavana tulevaa kaavaa saattaa joku ihmetellä, mutta sen käyttämiseen on selkeä syy. Lomarahan määrää kun ei voi laskea suoraan kuukausipalkkaansa puolittamalla, sillä kuten muistamme, lomaraha määräytyy loma-ajan palkan mukaan. Tällä on merkitystä, sillä loma-ajan palkka on nimenomaan lomapäivien osalta maksettu palkka ja lomapäivien määrä riippuu työssäoloajasta.

Lomarahan suuruus siis vaihtelee paljonkin siitä riippuen miten kauan töissä olet ollut ja millainen palkkamalli sinulla on.

Kaikesta huolimatta vikkeliltä näppäilysormilta laskutoimitus sujuu nopeasti kun tietää mitä on tehtävä.

Kuukausipalkkaisen loma-ajan palkan laskeminen

Lähtökohta on se, että kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan palkka on yksi yhteen varsinaisen työajan palkan kanssa. Näin ollen on loma-ajan palkan laskemiseksi laskettava loma-ajan päiväkohtainen palkka.

Oletetaan, että 2000 euroa kuukaudessa tienaava henkilö on ansainnut 12 lomapäivää ja aikoo pitää lomansa 6.8 – 18.8.2012.

  • Elokuussa on 31 päivää, joista 23 on työpäiviä (kesäkuussa esimerkiksi on 21 työpäivää).
  • Näin ollen henkilön päiväkohtainen palkka on 2000 / 23 = 86,95 EUR
  • Loman alle jää elokuussa kokonaisuudessaan 10 työpäivää, jolloin loma-ajan palkka on kokonaisuudessaan 869,50 EUR
  • Muista, että vaikka lomapäiviä kuluukin kuusi jokaista lomaviikkoa kohden, lasketaan palkkaan mukaan vain viiden työpäivän viikon mukainen palkka.
  • Varsinaisia työpäiviä henkilöllä on elokuussa 13 päivää. Tämä kertautuu palkkasummaksi 1.130,35 EUR

Lomarahan määrän laskeminen

Tästä onkin helppo jatkaa itse lomarahan määrän laskemiseen. Tulokseksi saatu loma-ajan palkka jaetaan kahtia, jolloin saat tietää lomarahasi suuruuden. Esimerkkihenkilömme saa  Esimerkkitapauksessamme lomaraha olisi 869,50 * 0,5 = 434,75 EUR.

Kaiken kaikkiaan Elokuulta esimerkkihenkilö tienaa bruttona 2.434,75 EUR.

Lomarahaa voi joissain työpaikoissa vaihtaa myös vapaaksi (lomarahavapaa).

Tuntipalkkaisen, yli 14 päivää kuussa työskentelevän loma-ajan palkka

Tuntipalkkaisen, mutta säännöllisesti töissä käyvän on jo nähtävä vähän enemmän vaivaa selvittääkseen onko loma-ajan palkka tilitetty oikein. Esimerkissämme oiomme kuitenkin hieman mutkia, sillä tuntityöläisellä ansiot usein heittelevät. Edellä mainittu Suomen Vuosilomalaki kertoo miten tuntipalkkaisen vähintään 14 päivää kuussa töitä tekevän loma-ajan palkka lasketaan.

Oletetaan, että henkilö on työskennellyt vuodesta 200 päivää, josta tuloksena on ollut 18 000 EUR. Ylitöitä ei ole tehty.

Henkilö aikoo pitää lomansa 6.8 – 12.8.2012.

  • Elokuussa on edelleenkin 31 päivää, joista 23 on työpäiviä.
  • Keskipäiväpalkan saamme jakamalla kokonaispalkka 18 000 EUR työssäolopäivillä 200 = 90 EUR
  • Vuosilomalaki määrittelee tuntipalkkaisille erilaisia kertoimia lomarahan loma-ajan palkan laskemiseen loman pituudesta riippuen. Koska lomaa on esimerkin henkilöllä 6 päivää, on kerroin 5,4. Näin ollen esimerkin loma-ajan palkka on 5,4 * 90 = 486 EUR
  • Tästä lomaraha on puolet, eli 243 EUR.

Tuntipalkkaisen, alle 14 päivää kuussa työskentelevän loma-ajan palkka

Kun työntekijän kuukausittainen työaika laskee alle 14 työpäivän, lasketaan hänen loma-ajan palkkansa kiinteän prosentin mukaisesti. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, on loma-ajan palkka 9% edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana saaduista ansioista. Jos työsuhde  on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli vuoden, on loma-ajan palkka 11,5% edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana saaduista ansioista. Ylitöistä näihin prosentteihin lasketaan vain perusosa mukaan.

Oletetaan, että henkilö on työskennellyt edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4.2011 – 31.3.2012) 150 päivää, josta tuloksena on ollut 13 500 EUR. Työsuhde on alkanut 2010. Ylitöitä ei ole tehty.

Henkilö aikoo pitää lomansa 6.8 – 12.8.2012.

  • Elokuussa on edelleenkin 31 päivää, joista 23 on työpäiviä.
  • Koska työsuhde on kestänyt yli vuoden, on henkilön lomapalkan prosentti 11,5%.
  • Tästä tulee koko vuoden lomapalkan suuruudeksi 1.552,5 EUR. Henkilölle on yhteensä kertynyt yli vuoden työskentelystä 30 päivää lomaa.
  • Seuraavaksi on laskettava valitun lomaviikon loma-ajan palkka. Lomapäiväpalkaksi muodostuu 51,75 EUR. Tämä kerrotaan käytettävillä lomapäivillä 5, jolloin kokonaisuutena tuon viikon loma-ajan palkka on 259 EUR.
  • Tästä lomaraha on puolet, eli 129 EUR.

Entäs verot?

Kuten artikkelin alussa tuli todettua, lomarahasta menevä vero on suorassa suhteessa siihen miten olet verokorttisi täyttänyt.

Jos verotuksesi toimitetaan kuukausirajojen mukaan ja lomarahan tullessa tulosi ylittävät korttiin valitun rajan, napsaistaan rajan ylimenevästä osuudesta lisäprosentti, joka yleensä on noin 38%.

Mikäli valitsit verokorttiin vuositulorajan, ei lomarahan iskiessä sinulta veloiteta veroa sen enempää kuin muulloinkaan, mutta jos se tuottaa muiden tulojen mukana koko vuoden osalta sinulle vuositulorajan ylittävää tuloa, karhutaan sinulta jälleen vuoden lopussa enemmän tai mätkyinä jälkikäteen. Kannattaa siis hoitaa homma kuntoon.

Itse suosin vuositulorajaa, koska koen sen joustavampana tulopiikkien osalta. Kokonaisverotuksen kannalta on suloisen yhdentekevää milloin tuon veron suostut maksamaan, koska joka tapauksessa se tasataan automaattisesti seuraavana vuonna, olit sitten maksanut liikaa tai liian vähän.

Onko sinulla lisättävää, korjattavaa tai kommentoitavaa? Kerro mielipiteesi ja näkemyksesi!

Jaa kavereille

15 kommenttia »

  • säästäjä kirjoitti:

    Hei! Artikkelisi oli havainnollinen ja mielenkiintoinen, mutta verolinkit johtavat vanhoille verosivuille jossa lukee että ”TÄMÄ SIVUSTO ON POISTUNUT KÄYTÖSTÄ 15.6.2011″

    terveisin,
    säästäjä

  • PSa kirjoitti:

    Paljonkos lomarahan vaihtamisesta vapaaseen sitten saa vapaapäivä?

    • Saituri kirjoitti:

      Kevyt sääntö tuohon on, että koska lomaraha on puolet loma-ajan palkasta, olisi myös vapaana otettu lomaraha puolet loma-ajasta. 24 päivää lomaa tienannut saisi lomarahan vaihdosta vapaaksi siis vielä kaksi viikkoa lomaa.

      Tähän on työpaikkakohtaisia menettelytapoja, mutta itse suostuisin vain yllämainittuun hyötysuhteeseen.

  • jules kirjoitti:

    Ainakin meidän firmassa lomaraha lasketaan näin:

    lomaraha = kk-palkka / 25 / 2 x lomarahapäivien määrä

    Eli esim. 2500€/kk / 25 / 2 x 30 = 1500€

    tuo on siis aina 60% kk-palkasta mikäli noita päiviä on kertynyt 30 kpl.

    En tiedä miksi meillä lasketaan näin mutta en valita. Kyseessä rahoitusala.

  • Hellu kirjoitti:

    Kyllä kuukausipalkkaisen lomapalkan jakajana on ollut 25 jo ties miten pitkään.
    Eli kk-palkka/25*lomapäivien lukumäärä = loma-ajan palkka ja tästä
    50% on sitä ns. lomarahaa.

  • Joosef kirjoitti:

    Samaa mieltä kahden edellisen kirjoittajan kanssa. Esimerkissä, missä lomarahaksi on tullut 869,50 EUR, saisi meillä oomarahaa 960 EUR. Eli jokainen viikon kuudesta lomapäivästä oikeuttaa lomarahaan, koska se oikeutti lomapalkkaankin.

    Jakajana on aina 25 riippumatta siitä montako työpäivää kuukaudessa on.

  • nettomaksaja kirjoitti:

    Samaa mieltä edellisen kanssa, juuri tarkastelin palkkanauhan ja kk-palkka / 25 * 24päivää (4 kuuden päivän viikkoa) ja tuloksesta otetaan 50%.

  • Voi vitalis kirjoitti:

    Lomarahan suuruus on 18,5 % laskettuna työssäoloajalta maksetusta palkasta. Lomarahasta ennen kesäloman alkua olevassa tilissä maksetaan 14 % ja ennen talviloman alkua 4,5 %.

    Tässä tekstia rakennusalan tessistä, ei mitään järkeä!! Voiko olla mahdollista??

  • Palkanlaskija kirjoitti:

    Kuukausipalkan lomajakaja on AINA 25, eli ei lasketa työpäivien mukaan. Ja lauantait otetaan mukaan lomapäiviin.
    Kannattaisi korjata se tekstiin.

    Rakennusalalla taas ei tunneta erikseen lomapalkkaa ja lomarahaa, vain lomaraha-termi. Prosentti on tosiaan 18,5% työssäoloajan palkasta. Kesälomapalkka lasketaan 14% mukaan ja talviloma 4,5%.

  • toinen palkanlaskija kirjoitti:

    Kerropas edellinen, mistä tuo tietosi on peräisin. Vuosilomalaissa sanotaan ”Työntekijällä jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta”

    Ja paluurahan osuus on sitten se 50%. Eli lain mukaan laskettuna jopa loman pitoaika vaikuttaa paluurahan määrään.

    Tiedän kyllä, että ”aina” on laskettu kertomallasi tavalla, mutta se on mielestäni väärä tapa.

  • Lomaraha kirjoitti:

    Tää aihe kyllä aiheuttaa ihmisissä merkittävän määrän hämmennystä, varsinkin irtisanoutumistilanteessa. Jos lomaraha olisi yhä lomaltapaluuraha, ehkä osa näistä harha-askelista voitaisiin välttää :)

  • Myyjä kirjoitti:

    Eikös näistä lomarahoista pitäisi palkanlaskijan antaa laskelma palkanmaksun yhteydessä. Olen yksityisellä ja kyseistä laskelmaa en (eivät työkaveritkaan) ole pyynnöistä huolimatta useaan vuoteen saanut- luottamusnainen, häneltä ei puhtia asiassa löydy.
    Laskutoimitus on hankala, tulot kuukausittain vaihtelevat suuresti.

    • Hannu kirjoitti:

      Itse kyselin Esperi Caren esimieheltä, voisiko hän kysyä minun lopputilin saatavia mitä siinä maksetaan ja vastaus oli. Minun täytyy itse se tietää. Joten voin kyllä sanoa että kyseinen firma
      on pahimmasta päästä.

Jätä kommentti!

Jätä kommenttisi tai paluuviite omalta sivustoltasi. Voit myös tilata nämä kommentit RSS-syötteenä.

| Arthemia Premium theme by Colorlabs Project