Heti kun siirrytään suunnittelemaan sellaisen henkilön sijoituksia, jolla on merkittäviä menoja, suurempia tarpeita ja yllättäviäkin menokohteita; ja kuitenkin samaan aikaan usein varsin pienet tulot, joita ei oikein voi tarkasti ennakoida, menee rahankäytön ja sijoituksien suunnittelu monitahoisemmaksi. Jokaisen on luonnollisesti otettava huomioon oma tilanteensa.

Tämä on ehkä helpoin sijoitus mitä tehdä voi. Mitä pienemmälle lapselle alkaa sijoituspottia kokoamaan, sen enemmän voi periaatteessa “hypätä tuntemattomaan”, eli ottaa reilusti riskiä. Tässä olen siis oppikirjojen kanssa samaa mieltä. Aikaa säästöjen arvonkehitykselle on näissä tapauksissa niin paljon, että mikään muu kuin osakesijoittaminen ei ole järkevää. Mahdolliset arvonheilahtelut noin 20 vuoden aikajaksolla tasoittuvat tehokkaasti ja tulos on poikkeuksetta positiivinen.

Aloin miettimään, että miten kauan varallisuuteni riittäisi, jos jäisin nyt työttömäksi. Toinen aiheeseen tiiviisti liittyvä kysymys on, että miten työttömyysajan voi minimoida. Kipinä tähän kirjoitukseen lähti kun luin Octaviuksen blogista kirjoituksen “Synkistelyä“, joka antaa varsin …

Kaikki säästämiseen ja henkilökohtaiseen taloudenpitoon keskittyvät oppaat ovat siitä samaa mieltä, että tärkein asia, millä voit aloittaa taloutesi hallinnan on oma hätärahasto.
Mikä hätärahasto on?
Syvässä yksinkertaisuudessaan hätärahasto on kasa helposti saatavilla olevaa, rahaa, tuohta tai hynää, …