Saiturin sijoitussuunnitelma
Eräänä perjantai-(aamu)iltana minulla oli mielenkiintoinen keskustelu suositun sijoitusblogin “Kohti Taloudellista Riippumattomuutta” ylläpitäjän kanssa. Jutustelu oli perinteistä perjantaikeskustelua, mutta tuli siinä asiaakin. Jossakin vaiheessa keskustelu siirtyi sijoituksiin, erityisesti omiini.
Punaviinillä saattoi olla osuutta asiaan, mutta en oikein saanut järkevästi tuotettua hänelle syytä siihen miksi sijoitan niin kuin sijoitan. Sain vain mumistua jotain laajasta hajautuksesta, Harvard/Yale -strategioista ja erilaisista pääomaluokista.
Minua luonnollisesti jäi vaivaamaan, että en tuona myöhäisiltana osannut asiaa selventää niin, että joku olisi siitä jotakin tolkkuakin saanut. Näytti siltä, että olin vain puhtaasti apinoinut tunnettujen amerikkalaisten yliopistojen sijoitusstrategioita ilman omaa osuutta asiaan. Se tarkoitti sitä, että en ollut selventänyt asiaa itsellenikään niin hyvin kuin luulin.
Perusidea tuntuu kirkkaalta omassa päässäni, mutta ellen saa sitä yksinkertaisesti ja uskottavasti esiteltyä muille, ei se ole todellisuudessa selkeä ollenkaan. Keskustelu herätti minut tarkastelemaan sijoituksiani uudelleen. Tietysti KTR -blogistikin kevyesti vinkkasi minua toimimaan omien neuvojeni mukaan.
Ei tässä vaiheessa voinut enää hirveästi puolustautua, vaan oli katsottava totuutta silmiin; suutarin lapsella ei ollut kenkiä. Niinpä oli aika laatia todellinen sijoitussuunnitelma kirjalliseen muotoon sekä miettiä ja perustella asiat järkevästi.
Totuus tekee kipeää
Kun viimein lähdin työstämään tätä artikkelia, jouduin hyväksymään sijoituksistani myös toisen asian.
Olin haksahtanut samaan ansaan, josta itse kovasti saarnaan. Olin laittanut rahaa kiinni sijoituksiin, joita en todellisuudessa kunnolla ymmärtänyt, vaikka niin itselleni menestyksellä uskottelin. Vähättelin tähän tilanteeseen liittyvää riskiä, joka huonosti ymmärretyssä sijoituksessa on suurelta osin psykologinen epävarmuustekijä varsinaisen, mutta vähäisemmän markkinariskin lisäksi.
Tämä syrjähyppy koostui näennäisesti yksinkertaisista Deutsche Bankin DB-X Trackers indeksiosuusrahastoista, eli swap -pohjaisista ETF:stä. Niihin sijoitetaan samalla tavoin kuin muihinkin indeksiosuusrahastoihin (tavallisiin ETF:iin), eli pörssin kautta. Ne myös kehittyvät indeksin mukaisesti ja ovat varsin pienikuluisia, eivätkä päällisin puolin muutenkaan juuri eroa perinteisestä ETF:stä.
Se mikä DB-X Trackers indeksiosuusrahastoissa kuitenkin mättää on, että ne eivät suoraan sijoita yritysten osakkeisiin, vaan toimivat johdannaissopimusten kautta. Koska en suoraan sanoen tiedä johdannaisista ja niiden sielunelämästä hölkäsenpöläystä, olin tietenkin tekemässä perussijoittajamokaa, joka kostautuisi myöhemmin, ellen korjaisi asiaa.
Sijoitin DB-X Trackers ETF:iin siksi, että toisin kuin suurin osa muista indeksiosuusrahastoista, niissä osingot laitetaan automaattisesti takaisin sijoituksiin ilman, että maksat välillä veroa.
Mitään dramaattista ei sinänsä tapahtunut. Tuotteina ne ovat varsin hyviä ja noin puolet ETF -rahastoista ovat nykyään muutenkin swap-pohjaisia. Vaikka olisinkin jatkanut DB-X -rahastojen houkuttavalla linjalla, olisi sijoitusten kehitys edelleen jatkanut samaa rataa indeksin kanssa.
Koska en silti ymmärrä tuotteen sielunelämää riittävästi, en tunne oloani mukavaksi niiden omistajana. Olin kuitenkin vasta aloittanut salkkuni kokoamisen, joten ainoastaan parin oston verran lähti tavaraa vaihtoon. Vahinkoa ei juuri tapahtunut kaupankäyntikuluja lukuunottamatta.
Perusteiltaan ja ideologialtaan sijoitussalkkuni on edelleen sama kuin aiemminkin, koska pidän henkilökohtaisesti sen tuomasta hajautuksesta, eikä siinä sinänsä mitään vikaa ollut johdannaispohjaisia rahastoja lukuunottamatta.
Nyt vain olen käynyt sijoitukseni ja suunnitelmani kestävyyden tarkemmin läpi. Siltä pohjalta päätin, että paljastan oman sijoitussuunnitelmani teille hyvät ihmiset julkisesti syynättäväksi.
Taikasalkkuni salaisuus
Omat sijoitukseni perustuvat löyhästi Harvardin ja Yale -yliopistojen säätiöiden sijoitusstrategioille. Näiden yliopistojen strategioilla on tahkottu keskimäärin 17% vuosituottoa. Viime ajat heidänkin salkkunsa ovat kyllä huojuneet, mutta loistavan tuloksen historia on niin pitkä, että jotain heillä on oikein tehty.
Salaisuutena on laaja hajautus toisistaan jokseenkin riippumattomiin omaisuuslajeihin.
Miten Harvard/Yale sijoitukset tehdään
Harvard/Yale -strategian mukaisessa sijoittamisessa laitetaan rahaa kiinni moniin eri pääomaluokkiin sen sijaan, että kohteena olisivat vain puhtaasti osakkeet.
Kuulostaa tosi hienolta, mutta periaatteessa rikkaille tämän strategian toteuttaminen myös Suomessa on arkipäivää, koska heillä on varaa ostaa kiinteistöjä, metsää, perustaa yrityksiä, osallistua rahallisesti yksityisyritysten toimintaan ja sijoittaa vielä pörssiinkin.
Juuri tällaisesta on nyt omalla kohdallanikin kyse, mutta joudun verrattain pienistä varoistani johtuen toteuttamaan sen vähän toisin; ja vaikka kuinka haluaisin muuta itselleni uskotella, pohjautuvat omat sijoitukseni melkein 100% osakkeisiin sijoitusvälineestäni johtuen, joka on ETF, eli indeksiosuusrahasto.
Mistään ennenkuulumattomasta ei siis ole kyse, vaan oikeastaan hyvin konservatiivisesta suhtautumisesta sijoittamiseen. Pyrin ainoastaan luomaan hajautusta kautta linjan pitäen samalla huolen, että riittävä tuottomahdollisuus säilyy ja että tuotot olisivat mahdollisimman tasaisia.
Se mikä suomalaisten rikkaiden ja minun sijoituksistani tulee kuitenkin puuttumaan ovat suljetut hedge-rahastot, joihin molemmilla yliopistoilla on noin 20 % sijoitusosuus. Ne ovat sijoituksia, joihin pääsee mukaan vain riittävällä tukulla rahaa.
Harvard/Yale -strategia pitää sisällään:
- Kotimaiset osakkeet
- Ulkomaiset osakkeet
- Korkotuottoa tuovat sijoitukset, kuten velkakirjat
- Kiinteä omaisuus, kuten kiinteistöt, raaka-aineet, metsä
- Pörssin ulkopuoliset, eli listaamattomat yritykset
- Takuutuotto, eli niin laskevilla kuin nousevillakin markkinoilla tuottoa tuovat sijoitukset; hedge-rahastot
Vaikka sijoitukseni ovatkin raakasti vesitetty versio alkuperäisestä ideasta, pystyn sen verran kuitenkin säilyttämään pohjalla piilevää ajatusmaailmaa, että osakesijoitukset joihin valitsemani indeksiosuusrahastot sijoittavat, saavat tuottonsa juuri näistä pääomalajeista.
Rahastoralli
Vaikka pohjimmiltaan sijoitukset tapahtuvat pakostakin osakkeiden kautta, tarjoaa taktiikka mukavan poikkeuksen “puhtaaseen” osakesijoittamiseen ja salkun kehitys seuraa kivasti omia polkujaan.
Tavoitteena tällä strategialla on myös luoda tasaisempaa kehitystä kokonaisuutena, sillä monet valituista pääomalajeista kehittyvät toisistaan hieman erillään, jolloin toisen ryhmän lasku ei välttämättä saa toisen ryhmän kehitystä laskuun. Uskon tämän näkyvän pitkällä aikavälillä myönteisenä suuntana, ja tavallista parempana arvonkehityksenä, jos verrokkina on esimerkiksi puhdas Helsingin Pörssin tai New Yorkin pörssin indeksi. Miten tämä käytännössä toteutuu?
Perusvisio
Koska pidän itseäni vielä kohtuullisen nuorena - vaikka 30 vuoden haamuraja lähestyykin – olen päättänyt ottaa riskisemmän lähtökohdan lisätäkseni sijoitusuran alkupään tuottomahdollisuuksia. Näin ollen tulen painottamaan hieman sellaisia alueita, joilla heilunta on suurta. Tällaisia ovat muun muassa listaamattomat yritykset ja kehittyvät markkinat.
Kokonaisvarallisuudestani en silti laita 100 % sijoituksiin kiinni, koska se lisäisi henkistä taakkaa, epävarmuutta ja tätä kautta turhan hätäilyn riskiä.
Vaikka siis varsinaiset sijoitukseni tulevat olemaan jokseenkin heiluvia, on minulla toinen potti aivan muualla, kuten korkorahastossa ja ASP-tilillä muuta käyttöä varten sekä vararahaston virkaa täyttämässä.
Tällä hetkellä “riskittömän” varallisuuden osuus on noin 70 %, mutta tuo osuus tulee tässä vuosien mittaan pienenemään nopeasti 30 %:iin, jopa alle, jos osakesijoitukset kehittyvät hyvin. Riskittömän osuuden euromääräinen summa tulee silti pysymään suhteellisen samana pitkään; kuitenkin aina niin suurena, että en koskaan putoa tyhjän päälle vaikka mitä tapahtuisi.
En kuitenkaan ota huomioon tässä nyt vararahastoni varoja sijoituksien painotusta miettiessä, vaan painotukset olen miettinyt sen mukaan, miten kokonaan uusi raha tulee kohdistumaan.
Mennäänpä kuitenkin itse asiaan.
Kotimaiset osakkeet
Olen sijoittanut kotimaiset omistukseni Seligsonin Suomi -indeksirahastoon, jolla saa koko Helsingin Pörssin indeksin mukaan salkkuun. Ainoa mikä tässä siis jää mietittäväksi on rahaston osuus kokonaissalkusta. Koska Suomi on markkinana varsin marginaalinen, eikä maassa mene mitenkään kehuttavasti ja tulevaisuuden kuvakin on kaikkea muuta kuin ruusuinen, olen rajoittanut omistusosuuden 10 %:iin.
- Kotimaiset osakkeet
- Seligson Suomi -indeksirahasto. Painotus 10%
Ulkomaiset osakkeet
Ulkomaiset osakkeet ovat olennainen osa kenen tahansa pitkän tähtäimen sijoittajan salkkua. Näissä olen ottanut varsin geneerisen linjan ja erittäin laajan hajautuksen, mutta toisaalta mukana on myös aimo annos riskiä nuoruuden uhmaani mukaillen. Sijoitukset laitetaan 30 % painolla.
- Kehittyneet maat – suurin osa osakemarkkinoista pyörii kehittyneiden maiden pörsseissä ja yrityksissä.
- Seligson Pohjois-Amerikka indeksirahasto. Painotus 5%
- Seligson Eurooppa indeksirahasto. Painotus 5%
- Seligson Aasia indeksirahasto. Painotus 5%
- Kehittyvät maat – riskiä ja tuottomahdollisuutta haetaan kehittyviltä markkinoilta. Tässä ei mitään kummallista ole. Suurimpina mukana ovat Kiina, Brasilia, Etelä-Korea, Taiwan, Etelä-Afrikka.
- Ishares MSCI Emerging markets ETF. Painotus 15%
Kiinteä omaisuus
Unelmissani olen suuri kiinteistömoguli ja metsäparoni, jolla on oma kultaholvi linnansa kellarissa. Nämä ovat tunnetusti eräitä kestävimpiä ja tasaisimpia sijoitusmuotoja pitkällä tähtäimellä. Kiinteistöistä saadaan vuokratuottoja, metsä kasvaa ja sitä voi välillä myydä. Raaka-aineita tarvitaan ja ilman energiaa ei voi elää. Näihin painotan sijoitukseni kokonaisuudessaan 30%.
- Kiinteistöt – tässä omaisuusluokassa en halunnut jäädä yhden yhtiön jalkoihin, joten etsin käsiini ETF:n, joka sijoittaa kiinteistösijoitusrahastoihin. Vanguardilla saa mukavan hajautuksen pikkurahalla.
- Vanguard REIT ETF Painotus 5%
- Metsä – tähän en sijoittanut ETF:n kautta, vaan REIT:n eli kiinteistörahaston kautta. Plum Creek Timber toimii lähinnä USA:ssa, mutta sillä on valtavat omistukset. Se on metsärahastoista suurin, joten uskon sen olevan myös kohtuullisen vakaa. Se on kuitenkin pidettävä mielessä, että kyseessä on silti vain yksi yhtiö. Tämä on salkkuni ainoa poikkeus. Smartmoney -sivulla on mielenkiintoinen artikkeli aiheeseen liittyen.
- Plum Creek Timber REIT. Painotus 10%
- Raaka-aineet – aina tarpeellisia ja todellisia hyödykkeitä, joita ilman ei teollisuus ja yhteiskunta pyöri. Tottakai pidän osan silloin omassa salkussanikin
- Vanguard Materials ETF. Painotus 5%
- Energia – energiayhtiöiden kautta. Koska perusenergia ETF:t sisältävät valtaosin öljy- ja hiiliyhtiöitä, olen ottanut salkkuun rahaston, joka sijoittaa tasapainotetusti enintään 3 % osuuksilla kuhunkin yhtiöön ja tämän lisäksi otin erikseen mukaan vielä uusiutuvan energian kehitystä mukailevan rahaston, koska perusrahastot alipainottavat tätä linjaa sen ollessa vielä niin marginaalinen ala.
- Rydex S&P Equal weight energy ETF. Painotus 5%
- Market Vector Global Alternative Energy ETF. Painotus 5%
Pörssiin listaamattomat yritykset
ETF:n kautta en sijoita suoraan listaamattomiin yrityksiin, vaan monien sijoitusyhtiöiden osakkeisiin laajalla hajautuksella. ETF seuraa listaamattomien yritysten indeksiä maailmanlaajuisesti, koska nämä sijoitusyhtiöt tietenkin menestyvät juuri niin hyvin kuin yritykset, joihin ne sijoittavat.
Listaamattomat yritykset ovat riskisijoitus, mutta eivät ihan sillä mittakaavalla mitä yleisesti kuvitellaan. Listaamattomat yritykset ovat ketterämpiä toimijoita markkinoilla kuin pörssiyhtiöt. Ne voivat huolettomammin jahdata pitkän tähtäimen tavoitteitaan sen sijaan, että heidän tarvitsisi pyrkiä lyömään koko ajan lyhyen tähtäimen tavoitteita. Toiminta on siis parhaimmillaan pitkäjänteisempää. Lisäksi sijoitusyhtiöt, joiden kautta ETF:t toimivat, sijoittavat tietenkin vain yrityksiin, joilla he näkevät olevan suuria voitto- ja kehitysmahdollisuuksia.
Siitä paradoksista ei silti pääse mihinkään, että ETF itsessään sijoittaa pörssiyrityksiin… jotka taas sijoittavat eteenpäin listaamattomiin yrityksiin. Joka tapauksessa, osa potistani on:
- Listaamattomat yritykset
- PowerShares Global Listed Private Equity Portfolio. Painotus 20 %
Korkotuotto
Korot tuottavat kieltämättä tällä hetkellä surkeasti, ja siksi ne ovatkin vain pieni osa tämänhetkistä salkkuani. Ne ovat kuitenkin tärkeä tasapainottava tekijä riskiä tasaamassa. Siksi niitä ei sovi unohtaa, vaan sijoitan tähänkin omaisuusluokkaan koko ajan tasaisesti.
- Pieniriskinen korko
- Seligson Euro-Obligaatio. Painotus 5%
- Korkeariskinen korko
- Seligson Euro Corporate Bond. Painotus 5%
Ostot
Tulen ostamaan yllämainittuja rahastoja sijoitussalkkuuni vähintään 1000 euron erissä. Tällä tavoin voin pitää hankintakustannukset noin 1 % tietämissä. Ostot todennäköisesti jaksottuvat noin kahden kuukauden välein, sillä joka kuukausi laitan muutaman satasen kiinni myös Seligsonin rahastoihin. Tämä tietenkin syö osuutta, joka menee Nordnetiin.
ETF-rahastoja tulen siis ostamaan harvemmin, mutta suuremmissa erissä.
Se mitä salkkuuni ostan määräytyy vähän sen mukaan miten sijoitukset ovat tuottaneet ja miltä maailmalla kullakin hetkellä näyttää.
Olen sellaisen periaatepäätöksen kuitenkin tehnyt, että jos jossakin omaisuuslajissa on tapahtunut arvon notkahdus tai suoranainen romahdus, tulen painottamaan sitä sen hetken ostoksessa, pitäen kuitenkin huolen siitä, että vuoden mittaan laatimani painotukset pysyvät kohdallaan.
Alussa painotukset ovat päin perseitä johtuen sijoitustiheydestä ja summista joita voin harrastukseen käyttää. Noin kahdessa vuodessa saavutetaan kuitenkin tilanne, jolloin painotuksia on helpompi hienosäätää uusilla ostoksilla.
Myynnit
Myyntejä en tule salkusta tekemään, ellen sitten päätä käyttää muuta strategiaa kokonaan jossakin vaiheessa tai tarvitsen rahat johonkin elämän ja kuoleman kysymykseen.
Jos markkinoilla menee huonosti, on se tilaisuus tehdä ALE-ostoksia, ei paniikkimyyntejä.
Koska en voi tietää milloin markkinoilla tapahtuu mitäkin, en myöskään lähde hötkyilemään lyhytaikaisten muutosten vuoksi.
Jälkisanat
Tällä taktiikalla ja näillä omistuksilla ei perussijoittaja, kuten minä, tule saamaan samoja tuottoja kuin edellä mainitut Yale ja Harvard, koska heillä on käytössään niin suuret pääomat, että he pääsevät myös käsiksi sellaisiin sijoituksiin, joihin tällä varallisuudella ei ole mitään asiaa. He voivat sijoittaa suoraan kaikkiin noita pääomaluokkia edustaviin kohteisiin, kun taas minä joudun turvautumaan erilaisiin rahastoihin pitkäveteisesti ja pitkällä ajalla tipoittain sijoittaen. Lisäetuna heillä on velkavipu, joilla saadaan otollisissa olosuhteissa normaalia suurempi tuotto. Velkavipuun voi tietysti yksityishenkilökin ryhtyä, mutta riskit ovat mahdolliseen hyötyyn nähden liian suuret.
Silti pidän omasta salkustani oikein kovasti, koska se on laajasti hajautettu moneltakin näkökannalta, se sisältää varsin hyvän tuotto-odotuksen ja tulee seuraamaan kokonaisuutena jokseenkin omia polkujaan ja uskoakseni kehittyy verrattain tasaisesti hajautuksen vuoksi, vaikka lähemmällä tarkastelulla sen eri osaset tietenkin seuraavat vertailuindeksejään.
Tässä tulen nyt pysymään minimissään seuraavat kymmenen vuotta. Luultavasti tulen painotuksia muuttamaan jossakin vaiheessa, mutta salkun perusfilosofia tulee pysymään samana.
Mikään yllämainittu ei nyt sitten ole sijoitussuositus yhtään kenellekään, vaan annoin vain esimerkin siitä, miten ja miksi olen itse omat sijoitukseni tehnyt.
Onko sinulla tällä hetkellä sijoituksia sellaisissa kohteissa, joiden toimintatapaa et tällä hetkellä todellisuudessa ymmärrä? Aiotko tehdä asialle jotain? Ovatko minun sijoitukseni mielestäsi aivan käsittämättömiä? Onko ylipäätään jotain näkökantaa asiaan? Anna palaa!
Hei!
Aika on laajasti hajautettu salkkusi. Täytyy myöntää ettei omani ole suunnitelmissakaan noin leveä. Esimerkiksi metsät puuttuu ja listaamattomat yritykset ovat ETF:n kautta huomattavasti pienemmällä panostuksella.
Mutta salkussani ei ole (eikä tule) sellaisia tuotteita mistä en mitään ymmärrä. Seligson toimii salkun pohjana ja tukijalkana. Ne mitä muuten salkkuuni haluan ovat nordnetin kautta ostettavissa.
Lisäksi olen kasannut pelikassan jolla ostan suoraan osakkeita pörssistä. Lähinnä Norjasta ja Ruotsista. Pelikassan suuruus on 8,4% koko salkusta.
Itse en ole laskenut vielä sijoituksiini mukaan sijoituskämppiä. Ne elävät omaa elämäänsä ja ovat noin 50% velkarahalla hankittuja. Kämppiä kun on 5 ja yksikään niistä ei ole kokonaan omistuksessani vaan omistan jonkun tietyn prosentin (lähellä 45%) on arvojen tarkka määrittäminen vaikeaa. Tietenkin vuokratulot määrittävät kassavirran joka niistä irtoaa. Loistava tilanne on se, että vuokratuloilla saa maksettua vastikkeet ja korot ja osan lyhennyksestä. Korkojen noustessa jää tuo lyhennys osuus omien laskujeni mukaan pois, mutta korot pitäisi saada silti kuitattua ketterästi!
Täytyy vielä tutustua tuohon metsään, jota itsekin olet salkkuusi haalinut. Se on sellainen omaisuus mitä voisin ehdottomasti harkita salkun jatkoksi. Osaatko(tai osaako joku muu lukija) kertoa muita metsään sijoittavia tuotteita mihin kannattaisi tutustua. Miten Saituri itse olet juuri tuohon tuotteeseen kallistunut?
Voisit myös valottaa salkkusi kokoa euromääräisesti. Tämä tekisi asiasta mielenkiintoisemman.
Varmasti tekisi, mutta koska haluan pitää yksityisyyteni rippeet vielä käsissäni, en tule näin vielä tekemään. Tässä mielessä oli ehkä virhe lähteä pitämään sivustoa pärstä näkyvissä. Yksi mahdollinen kehityslinja onkin, että alan luotsaamaan sivustoa vähemmän henkilökohtaiseen suuntaan, jolloin anonyymi avoimuus mahdollistuu KTR -blogin tapaisesti. Jälkijättöisesti voin kyllä asiasta raportoida, mutta juuri nyt se ei ole tarkoituksenmukaista, koska olen vasta hiljattain astunut markkinoille mukaan kunnolla.
Salkun koko ei sinällään myöskään ole erityisen oleellinen tieto, vaan se miten se aikojen kuluessa prosentuaalisesti kehittyy. Salkun euromääräinen kokohan kertoo vain tasan tarkkaan sen miten suuret tulot minulla on ollut aiempina vuosina.
Nyt kesti luvattoman kauan tähän vastaaminen… tsori.
Kieltämättä salkku on monellakin tasolla laajasti hajautettu, mutta kuten sanottua, se on juuri se mitä itselleni hain.
Omat sijoituksesi kuulostavat hyvin järkevästi toteutetulta myös ja selkeän erillisen pelikassan pitäminen on mielestäni juuri oikea veto, jolloin riskipeleistä aiheutuneet mahdolliset tappiot rajoittuvat vain siihen, eikä sijoitusura tyssää ainakaan uhkapelien vuoksi.
Sijoitusasunnot yhteissijoituksina on mielenkiintoinen idea, joka kiinnostaa itseänikin toteuttaa jossakin vaiheessa; ne ovat kuitenkin fyysisinä omistuksina aivan erilainen omaisuuden muoto kuin steriili REIT. Suurin erohan niissä on yleensä pörssisijoittamiseen verrattuna merkittävän suuri velkavipu ja aivan eri tavalla toimiva hinnoittelu, joka mahdollistaa oikein toteutettuna suuretkin voitot.
Itse kallistuin Plum Creekiin kieltämättä vähän sattumankin kautta. Etsin netin syövereistä piensijoittajan keinoja osallistua metsän omistukseen ja suurimpana, varsin vakaana ja hyvän osingon (4%) tarjoavana yrityksenä tuli vastaan Plum Creek Timber. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan siitä, että kovin nopeasti ei metsäänkään kannata omistuksiaan tunkea, sillä niissäkin on ylikuumenemista nähtävissä. Daily Marketsilla on hyvä artikkeli aiheesta kesältä 2009. Paperiteollisuuden ja rakentamisen supistuminen näkyy tietenkin myös tällä alueella.
Idea tuohon kimppasijoittamiseen lähti kaveriporukan sisältä kun mietittiin, että se voisi olla hyvä idea. Aluksi ongelmana oli se ettei kukaan halunnut kerralla rysäyttää kokonaista kämppää itselleen ku velkarahaa piti käyttää hankkimiseen. Joten miksi ei osteta porukalla? 3 kaveria ja osuudet jokaisen varallisuuden ja halun mukaan sopiviksi (esim ensimmäinen jaettiin 45%-35%20%)ja kämppä yhteisellä päätöksellä ostoon. Hyvänä puolena on se että vaikka itse ihastut yhteen kämpään esittelyssä tuovat muut myös ne negatiiviset asiat esiin. Lisäksi tieto/taitoa on enemmän käytettävissä kun lyödään niitä päitä yhteen.
Homma on nyt vähän kehittynyt ja samalla porukalla juuri viides kämppä hankittiin ja siellä vuokralainenkin jo asustaa. Ongelmahan tulee myynti vaiheessa tai jos jostain syystä riitaudutaan porukan kesken, mutta pidän tätä vaihtoehtoa hiukan epätodennäköisenä, mutten mahdottomana.
Nyt kun jälkeen päin ajattelee niin olisi pitänyt pistää osakeyhtiö pystyyn ja jakaa sen yhtiön osakkeet kaveriporukan kesken. Tällöin olisi sille yhtiölle voinut ostaa kämpät ja mahdollisesti arvopapereita tulevilla tuotoilla tai muuta vastaavaa. Lisäksi olisi firman nimiin ollut mahdollista ottaa matkapuhelinliittymää, laajakaistaa, ostaa kahvia yms. Eipä tullut silloin mieleen, mutta ehdottomasti olisi ajatuksen jalostaminen pitemmälle ja mahdollisuuksien tutkiminen ollut mielenkiintoista. Osakeyhtiön perustaminen tietenkin olisi vaatinut osan pääomista heti kättelyssä, mutta hyötyjäkin olisi ollut.
Pakkohan se on myöntää, että sijoituskämpän omistaminen on huomattavasti konkreettisempaa kuin pörssiosakkeen omistaminen. Se huoneisto ei siitä mihinkään lähde ja arvoon voi itse vaikuttaa. Esimerkkinä sellainen, että istun 2 sijoituskämpän taloyhtiön hallituksessa!
Mietinkin vielä muutamaan otteeseen tuota metsä-asiaa. Pakko sanoa, että artikkeli antoi ajattelemisen aihetta, mutta ei siihenkään valttämättä voi sokeasti uskoa. Tulevaisuutta kun on niin vaikea ennustaa. Vai onko jollain parempi kristallipallo kuin minulla?!
Mitäs kaikkea tollanen osakeyhtiön perustaminen vaatii? Vai kannattaako puntaroida toiminimeä rinnalle? Avoin yhtiö?
Olisiko tässä artikkelin juurta? Yleensäkin kiinnostaa nyt tämä aihe enemmöän kun tullut puheeksi. Mitä hyötyä/haittaa on jos perustaa tälläisen sijoituskämppiä haalivan yhtiön esim. juuri kaveriporukalla? Onko ylipäätänsä mitään järkeä miettiä tuollaisen perustamista vai ostaako ne kämpät vaan omille nimilleen..?
Osin kirjoituksesi, osin Arvopaperin innoittamana olen minäkin Vanguardin etf-rahastoista. Mutta mitäpä kautta olisi yksinkertaisinta/edullisinta käydä kauppaa niillä? Nettivälittäjät vai suoraan asiakkaaksi?
Koska ETF-kauppaa käydään pelkästään pörssissä, jää vaihtoehdoksi USA:n markkinoille kaupankäynnin mahdollistavat nettivälittäjät. Itselläni on käytössä Nordnet, mutta puhtaasti USA:n kauppaan se on kaukana halvimmasta. Helppous ja tunnettuus on kuitenkin asian toinen puoli, ja se on Nordnetin eduksi.
Nordnetin ja Saxo-Etraden asiakas olenkin jo. Silmäilin silti Vanguardin sivuja (https://www.vanguardeurope.com/), jossa on mahdollisuus avata asiakkuus suoraan heillekin mutta se näyttäisi olevan monimutkaisen paperibyrokratian takana. Saxo-Etradeen taidan kallistua, koska olen keskittänyt sinne USA:n kauppaa edullisempien hintojen perässä. :) Onpa kokonaisuuskin sitten helpompi hallita ja hahmottaa.
Vanguardiin voi kyllä avata asiakkuuden, mutta silloin sijoittaisit heidän tavallisiin osakerahastoihin. ETF:iä voi ostaa vain pörssistä, mutta tämä nyt on varmaan jo muutenkin selvää.
Selkeyden nimissä myös itse pyrin keskittämään palvelua ja kuten sanot niin kokonaisuus on näin helpompi hahmottaa. Siihen kannattaa myös pyrkiä, että ostoerät olisivat vähintään sellaista 1000 euron luokkaa, niin nuo kaupankäyntikulut eivät syö liian suurta osaa potista.
Onnea ja menestystä tälle tielle =)
Melko laajalta tosiaan vaikuttaa salkkusi hajautus. Mainitsit alussa kuitenkin, että tarkoitus olisi pienentää ns. vähäriskisten instrumenttien osuutta huomattavasti salkun kokonaispainosta. Onko jotain näkenystä miltä salkku saattaisi näyttää esim 1-5v päästä? Onko kiinnostusta suoriin osakesijoituksiin?
Olen rahojeni suhteen lopuksi aika varovainen kaveri, koska niiden hankinta on ollut niin pitkällisen työn takana. Siksi en kovin hätäisiä liikkeitä asian suhteen tee. Vähäriskisten sijoitusten suhteellinen osuus siis vähenee luonnollisen kaavan mukaan siinä tahdissa kuin saan uutta rahaa osakesijoituksiin sisään.
Suunnitelmassa mainittujen ETF-osuuksien suhteelliset osuudet pysyvät siis samana vuosien mittaan, vain euromääräinen summa kasvaakin. Viiden vuoden kuluttua kokonaissalkkuni tulee vastaamaan noin 10 vuoden elinkustannuksia… ainakin teoriassa, sillä se vaatii noin 7 % keskimääräisen kasvun joka vuosi. Tähän tuskin päädytään, koska maailmantalous on niin kestämättömällä pohjalla, mutta se olisi ihannetilanne.
Koska riski tilanteen huonontumisesta 2008 tapaan on hyvin todellinen vielä pitkään, tulen pitämään suurinpiirtein nykyistä varallisuus / kulutustasoani vastaavan summan, eli noin 2 vuoden varannon pienempiriskisissä kohteissa. Oli tilanne mikä tahansa, tekisin niin.
Koska sijoitan tätä nykyä käytännössä kaiken minkä säästän, kasvaa salkkuni kovaa vauhtia. Esimerkiksi kaikki 10 000 euron säästöhaasteen tuotokset löytävät tiensä sijoituksiin, tosin vähän viivästetysti, koska en osta osuuksia joka kuukausi. Joka tapauksessa tämä meinaa sitä, että vähäriskisten sijoitusten osuuskin pienenee nopeasti. Sen vuoksi joudun vuoden 2 puolivälissä alkaa laittamaan sijoituksia lisää myös vähäriskisempiin kohteisiin pitääkseni suhteet siedettävällä 30 / 70 -tasolla.
Kiinnostusta suoriin osakesijoituksiin löytyy kyllä, mutta että voisin saada aikaan jotain järkevää, tulen toteuttamaan samaa taktiikkaa kuin KTR -blogi, jolloin indeksisijoitukset koostavat salkun keskustan ja suorat sijoitukset pienemmän pelikassan. Täysin en ole asiaa vielä päättänyt ja siksi se suunnitelmastakin puuttuu. Tulen täydentämään suunnitelmaa tältä osin mikäli se tulee oikeasti ajankohtaiseksi. Nykymallilla mennään kuitenkin vielä useampi vuosi.
En kuitenkaan tavoittele hommassa pikavoittoja, sillä rauhallisuus on hyveeni, eikä minulla ole ongelmaa odotella tavoitteiden saavuttamista.
Miten mielenkiintoinen salkkusi on lähtenyt kehittymään? Itselläni on kanssa suunnitelmissa rakentaa Seligson-salkkuni sivuun jonkinlaista metsään, energiaan ja kiinteistöihin sijoittavaa kokonaisuutta Harvard-Yale-mallin suuntaisesti. Entä miten hallinnoit salkkuasi, oletko kerännyt kaikki sijoituksesi johonkin suoraan päivittyvään taulukkoon jonka pohjalta voit tehdä tasapainotuksia tarpeen vaatiessa? Itse en ole saanut vielä linkitystä toimimaan OpenOfficeen, mutta KTR blogissa oli siitä hyvä artikkeli.
Kaiken kaikkiaan noin 20 % ollaan plussalla tästä vuodesta. Kehitys on siis ollut parempaa kuin MSCI World indeksillä, joka on plussalla noin 14 % salkkuni muodostamisesta lähtien. Vuosi on tietysti vähän huono aika minkään johtopäätöksien vetämiseen, mutta eihän tuo huonosti ole. Koska sisältö on hyvin kansainvälinen ja erittäin laajalla hajautuksella, on MSCI World indeksi mielestäni tällöin parempi vertailukohta kuin paikallisemmat viritykset.
En seuraile salkun kehitystä tällä hetkellä keskitetysti, vaan näin alussa, ja strategiaa vasta rakennellessa käppyrät tulevat edelleen Nordnetin toimesta. Siinä vaiheessa, kun saan tilin Lynxiin avattua, alan jo todennäköisesti soveltaa KTR:n google docs menettelyä.
Excelissä minulla toki on alkeellinen kaavio, mutta vain nimenomaan painotuksien suhteiden ylläpitämiseksi. Sen päivitys tapahtuu vielä manuaalisesti uusien ostojen yhteydessä.
Moi
Oletko sijoittanut Seligsonin -kehittyvät markkinat- passiiviseen rahastoon?
http://www.seligson.fi/suomi/rahastot/kuvaukset/kehittyvat.htm
Kulut on 0,75% eli hieman suuremmat kuin Seligsonin muilla passiivisilla rahastoilla, mutta voi olla tuottokin.
Harkitsen tätä, kun senkin nyt Seligsonilta saa.
Minulla on hieman fyysistä kultaa ja hopeaa. Niistä ei makseta minuille osinkoa, ne siis eivät “tuota” mitään, joten ne ovat minulle enemmän talletus kuin sijoitus. Mutta eipä niitä voi verottaakkaan, ei sen enempää omistusta kuin mahdollista myyntivoittoakaan, kun verottajalla ei ole mitään rekisteriä metallien haltijoista. Joten tässä mielessä turvallisia omaisuusvarastoja nuo konkreettiset metallit.
Jos fyysistä 100% hopeaa haluaa, se kannattaa EU-kansalaisena hankkia Saksasta, jossa alv on vain 7%, jos hopea on lyöty jonkin valtion rahaksi. Muussa tapauksessa hopeaa Saksassa kohdellaan 19% arvonlisäverolla, kuten muotakin tuotteita. Suomessa alv on joka tapauksessa hopealla 23%, joten täältä sitä ei kannata hankkia. Kultaahan saa lähes kaikkialta verottomasti, myös Suomesta, mutta luotan enemmän hopeaan.
Harkitsen pientä investointia myös muihin hyödykkeisiin, kuten kahviin, kupariin, vehnään, rautaan ja kaikenlaisiin muihin metalleihin, ruokaan ja teollisuuden raaka-aineisiin, mutta osakkeiden ja rahastojen kautta, kun tuota kahvia, sokeria ja kuparia saa muuten hamstrata tonneittain kaappiin. Miten tämä kannattaa oikein toteuttaa?
Muuten stategia on kuitenkin sama kuin sinulla, eli investoida valtaosa omaisuudesta passiivirahastoihin, ja nimenomaan Seligsonin.
Oma kehittyvien markkinoiden osuuteni on ETF:n kautta. Se ei kuitenkaan estä sinua ottamasta Seligsonia omaan salkkuusi, sillä kokonaiskulut taitavat tulla lähelle toisiaan joka tapauksessa, kun ottaa huomioon, että ETF:ien ostosta menee välittäjälle aina oma palkkionsa. Rahastoon voit helpommin sijoittaa pikkusummia ajallisesti hajauttaen, joka on mielestäni mukavampi tapa sijoittaa. Riippuu siis vähän sijoitettavista kertasummista, että mikä parhaiten soveltuu käyttöön. Makuasia.
Arvometallien omistamisessa vakuutusmielessä valuuttojen arvon romahtamisen ja systeemikriisin toteutumisen kannalta ei ole ollenkaan huono idea.
Fyysisesti arvometalleja on tosiaan hieman huono varsinaisessa sijoitusmielessä hankkia, koska tosiaan hopeassa iskee ALV nopeasti mukaan valtavat lisäkulut, ja tietenkin postikulut tuovat oman lisänsä. Kaiken kukkuraksi kullassa sekä hopeassa on myös osto- ja myyntihinnan välinen erotus varsin suuri.
“Sijoituksena” ne ovat siis kulut mukaan luettuna aika reippaasti tappiolla jo leikkiin lähtiessä. Sehän ei tosiaan toisaalta oikeilla syillä niitä hankittaessa omistajaa vaivaa. Tuo mainitsemasi näkymättömyys missään rekistereissä on varmasti yksi suurimmista arvometallien eduista.
Mitä tähän arvometallien tuottamattomuuteen tulee, niin se on mielestäni aika heikko argumentti niiden arvostusta vastaan, koska eihän esimerkiksi oma asuntokaan tuota samassa merkityksessä mitään, vaikka monet kämppiään sijoituksina pitävätkin arvonnousun toivossa. “Sijoituksena” molempien tehtävä on samankaltainen siksi, että molemmat ovat perinteisesti toimineet jokseenkin hyvinä inflaatiosuojina, sillä erotuksella, että arvometallin voit myydä ilman asumijärjestelyiden muutosta, ja näin ollen pystyt myös hyötymään nimellisarvon muutoksesta. Tietysti jälleen otin asian kovin musta-valkoisesti, mutta periaate ratkaiskoon.
Arvometallien ongelma toisaalta on myös se, että koska niitä ei käytetä tällä hetkellä rahana, ovat arvonheilahtelut voimakkaita, ja rajun keinottelun alaisia. Esimerkiksi Hopean arvoa on ilmeisesti keinotekoisesti pidetty alamaissa suurpankkien lyhyeksimyynnin avulla jo pidemmän aikaa. Todenmukaisuudesta en tiedä, mutta vahvoja huhuja netissä on liikkunut.
Mutta silti, pitkällä aikavälillä ja järkevillä määrillä ei niitä varmaankaan kovin tyhminä ostoksina voi pitää; ovathan rahajärjestelmät kautta maailman historian palanneet tähän mennessä aina niihin takaisin muiden romahdettua.
Raaka-aineiden hinnat ovat tosiaan olleet nousussa kautta maailman viime ajat. Tämä johtuu ainakin ruoan osalta varmasti enimmäkseen huonoista sadoista, kuivuuksista ja muusta kivasta, mutta myöskään rahan painannan hintoja nostavaa vaikutusta ei voi unohtaa. Miten paljon se on vaikuttanut näihin juuri nyt, ei hajuakaan. Öljyn hinta on myös mukavassa nousussa, eikä varmaan vähiten Egyptin kriisin johdosta. ETF:iä löytyy raaka-aineiden hintojen nousulta suojautumiseen – esimerkiksi Vanguard Materials -, joten mikäli asia huolettaa, on kulutehokkain keino varmaan siinä.
Kun korot nousevat, saattavat monien muiden rahastojen ja osakkeiden arvot laskea. Voin tietysti hyötyä ja suojautua näillä…
Seligson Euro-Obligaatio
Seligson Euro Corporate Bond
Mutta mikä omaisuus yleensä tai teoriassa nousee korkojen mukana?
Voitko vielä lyhyesti selittää rahaston ja ETFn eron.
Joo, tuolla se taisi sulla ylhäällä lukeakin, ETFään sijoitetaan pörssin kautta. Eli ETFssä menee palkkio välittäjälle, kun taas noissa rahastoissa toimitaan suoraan pankkiiriliikkeen kautta ilman välikäsiä. Siinä se varmaan olennainen ero.
Tuohon korkokysymykseeni en keksi muuta kuin sen, että toivottavasti omaisuus nousee yleistä hintatasoa nopeammin, olivat korot mitä tahansa. Hajautuksella tähän saattaa jotenkin päästäkin.
Mites muuten onko saituri tai muut sivuja seuraavat tutustuneet silverbankkiin.
https://www.silverbank.net/index.php
Euroja voi vaihtaa fyysiseen hopeaan, jota säilytetään pankin holvissa. Hopean voi halutessaan hakea sieltä pois, antaa sen siellä olla, tai vaihtaa takaisin euroiksi. Tilille on merkitty asikkaan omistama hopean määrä, ei euroja. Jos hopean vaihtaa takaisin euroiksi, se tehdään kuten ostonkin yhteydessä, eli katsotan päivän hopea-euro kurssi.
Lisäksi tässä muuta suositeltavaa luettavaa, kun en tuolta kirjasuosituksista heti bongannut.
“Mitä valtio on tehnyt rahallemme”
“Klassista taloutta itävaltalaisittain”
Myös Frédéric Bastiat teokset ovat lukemisen arvoisia
Ne on luettavissa osoitteessa http://www.taloudenperusteet.com/
Osa kirjoista on ostettavissa myös edullisesti kirjakaupasta, mutta kun saitureita ollaan, niin periaatteen vuoksi suoraan netistä.
Lähes kaikista valitsemistasi ETF:stä on saatavilla hallinnointikustannuksiltaan halvempi vaihtoehto. Vaikkapa Vanguardilta löytyisi korvaava reilusti halvempi vaihtoehto monelle rahastoistasi.
Passiivisessa sijoituksessa kustannukset ovat asset allokaation ohella ainoa alue, mihin sijoittaja voi oikeasti vaikuttaa – säästö kuluissa on puhdasta voittoa.
[...] Omaan sijoitussuunitelmaani voi tutustua lähemmin täällä. [...]
Rahastoihin sijottaisin vain jos sijoitettavaa olisi yli 100 000€ ja aikaa 50 vuotta. Sen verran “turvallista” touhua että työtäkin tekemällä nettoaa enemmän. Ottaen huomioon kulut, verot ja inflaation, niin todella typerää touhua.
tuli mieleen kun kans teen sijoituksia nordnetissä , että löydätkö suoraan nordnetin etf tarjonnasta nuo kyseiset ETF-rahastot mitä sulla on tässä salkussa? Oon nordnetistä tuota etf-tarjontaa katellut ja miettinyt, että mikä ois helpoin tapa ostaa just nuiden tarjoajien rahastoja mitä sullakin on ?