Auta hädänalaisia menettämättä penniäkään.
Ketuttaako sinua eri järjestöjen katukerjääjät, jotka yrittävät saada sinua kuukausilahjoittajaksi johonkin ohjelmaansa. Nyppiikö jokavuotinen “yhteisvastuu” -keräys, josta suuri osa menee kirkon haaviin. Silti haluaisit lievittää syyllisyyden tuntoasi siitä, että sinulla menee paremmin kuin 90% maailman väestöstä.
Minulla on ilouutisia, sillä nyt voit auttaa kehitysmaiden pienyrittäjiä rakentamaan tulevaisuutta perheelleen, itselleen ja maalleen menettämättä itse penniäkään. Kyseessä ovat tällaisille henkilöille tarkoitetut mikrolainat. Voit itse vapaasti valita kenelle ja missä annat lainan. Minimi on 25$, joka euroissa on noin 20 €.
Mikrolaina?
Avustustyön kehittyessä mikroluotot on todettu yhdeksi tehokkaimmista keinoista köyhyyden torjumiseksi. Mikrolainat ovat perusperiaatteiltaan erittäin yksinkertaisia. Lainanantaja antaa (itselleen) pieniä summia rahaa lainaan yrittäjille, jotka pyrkivät köyhyydestä ylös kehittämällä yritystoimintaansa suuntaan tai toiseen. Alempana esittelemässäni ratkaisussa saat itse valita kenelle lainan annat. Koska lainoja annetaan lähinnä kehitysmaihin, on pienelläkin summalla suuret vaikutukset, niin kauan kuin lainan ideaa ei pilata liian suurella korolla ja täten lainanottajaa ei hyväksikäytetä. Mikrolainan perimmäisidea on antaa köyhien maiden pienyrittäjille mahdollisuus hankkia perheelleen elantoa paremmin edellytyksin. Kun yrittäjät voivat hyvin, voi myös lähiympäristö poikkeuksetta paremmin. Hyvin menestyvä yrittäjä palkkaa työntekijöitä.
Itse pidän mikrolainojen ideaa kannattavampana kuin vastikkeetonta avustustyötä. Kun henkilö joutuu tekemään työtä avustuksensa eteen, on hänellä motivaatio aivan toisenlainen, kuin henkilöllä jolle syydetään rahaa ilmaiseksi ilman odotusta, että hän tekee sen eteen jotain parantaakseen omaa tilannettaan. Et siis lahjoita rahaa pois, mutta toisaalta et varsinaisesti myöskään “sijoita” rahaa, sillä tuotot ovat pienempiä kuin pankkitilillä; useinmiten noin 2% luokkaa.
Erittäin suosittu ja mielenkiintoinen mikrolainaohjelma, joka niittää mainetta maailmalla on Kiva -laina. Vaikka kyseessä on amerikkalainen palvelu, on sillä silti suomalaisittain erittäin osuva nimi.
Miten Kiva-laina toimii?
1. Valitset yrittäjän, jolle haluat lainata. Lainan annat luottokortillasi PayPal palvelun avulla.
2. Kiva siirtää varat paikalliselle yhteistyökumppanilleen. Yhteistyökumppani jakaa lainat sovitun mukaisesti.
3. Ajan kuluessa yrittäjä maksaa lainaansa takaisin ja antaa tilannepäivityksiä toiminnastaan ja siitä miten hänellä menee. Nämä näkyvät Kiva.org sivuilla.
4. Lainatut varat palautetaan takaisin lainaajalle. Kiva-lainaaja voi joko nostaa rahat takaisin tai uudelleenlainata ne.
Noin 2,1% lainoista ei koskaan makseta takaisin. Jos kuitenkin ajattelet asiaa kuten minä, eli avustustyönä, en itse asiassa muutenkaan odota rahoja takaisin. Pidän tätä lähinnä järkevämpänä kehitysavun muotona kuin perinteiset keinot.
Mikrolaina ei myöskään ole koko ratkaisu köyhyyteen, mutta suuri osa sitä. Olen varsin innoissani näinkin konkreettisesta avustustavasta, joka vieläpä sopii kuin nenä päähän Saiturin säästäväiseen elämäntyyliin.
Lähde sinäkin mukaan.
Frontlinen reportaasi Kiva -lainasta
Harvinaisen hyvä idea. Kun vielä ministeritasollakin tajuttaisiin tämä asia. Ilmaiset lounaat saisivat jo loppua. Ei niitä ollut meilläkään 1800-luvun alulla, jolloin maamme oli ihan kylmän analyyttisesti sanottuna kehitysmaa. Tosin jos silloinen kehitys olisi pysäytetty vastikkeettomalla rahan syytämisellä niin ehkä emme nyt olisi lahjoittamassa kaiken maailman diktaattoreille ‘avustusrahaa’.
No mutta taidanpa tästä mennä pistämään vähän ‘kivaa’ rahaa kiertoon.
Miten tälläiseen ei ole ennen tullut törmättyä? Nyt todellakin ketuttaa ne euron joita olen lippaisiin viskellyt siinä toivossa että ne auttavat jotain. Tämä on loistava idea!
Miksiköhän tätä ei sovelleta isommissa mittakaavoissa? Valtion pitäisi ehdottomasti ajaa avustusta tätä kautta, eikä rahankerjuu kampanjoilla!!
Niinpä. Muista kuitenkin, että lainansaajalle Kiva -lainatkaan eivät ole ilmaisia, vaan paikallinen yhteistyökumppani, eli lainatoimisto perii heiltä kyllä korkoa. Tästä ei kuitenkaan pidä hätääntyä, sillä lainat ovat poikkeuksetta halvempia, kuin mitä he muuten saisivat, jos saisivat ollenkaan. Näillä on saatu jo paljon hyvää aikaan!
Olen samaa mieltä siinä, että suurempienkin tahojen tulisi ryhtyä tämänkaltaiseen avustamiseen sen sijaan, että syydetään rahaa vastikkeetta kankkulan kaivoon. Vuosikymmeniä on kehitysmaiden diktatuureja ja korruptiota tuettu “kehitysavulla”. Tällainen tuki ei auta ketään, vaan pahimmillaan pitää maan ja sen väestön omaan avuttomuuteensa kääriytyneenä, eikä aktivoi toimimaan millään tavoin.
Tässä olet täysin oikeassa ja erittäin hyvä että tämä on tuotu julki edes täällä.
Ehkä tätä systeemiä ei näy tarpeeksi ihan katukuvassa. Koska ihmiset ei tästä tiedä (ja 99% ei varmasti jaksa itse kaivaa tietoa esiin) ei tälle sen ansaitsemaa tukea ole saatu. Ainoa oikea ratkaisu on selkeä painotus tämän tapaiseen auttamiseen valtion puolelta. Kun saadaan ihmisille tietoa ja jokunen heistä miettimään niin lähtee koko homma uuteen lentoon. Enpä laita enää senttiäkään keräyslippaisiin vaan kyllä tähän painotan oman panokseni.
Näinpä. Systeemissä ja tässä koko avustusbisneksessä olisi erittäin paljon muokkaamista, että siitä saataisiin sitä mitä sen mainostetaan nyt olevan. Vastikkeeton tuki, joka sekin suurimmaksi osaksi hyödyttää vääriä tahoja, ei hirveästi auta mitään osapuolta, vaan säilyttää nykyisen tilanteen. Minäkin kierrän kerjäyslippaat kaukaa.