20 uskomattoman helppoa säästökeinoa
Laman kolkutellessa jo itse kunkin ovella on aika alkaa miettimään, miten saisi helposti ja kivuttomasti säästettyä kunnioitettavia summia puhdasta rahaa. En suosittele, että yrittäisitkään käyttää kaikkia kohta luettelemiani keinoja heti ja nyt, vaan että pikkuhiljaa otat ne olennaiseksi osaksi elämääsi.
1. Kokkaa kotiruokaa. Yksi eniten kukkaroa kuluttavista asioista on einesten ja ravintolaruoan ostaminen. Jos et tähän ole tottunut, niin suosittelen, että alat opettelemaan pikkuhiljaa kokkauksen saloja. Kokkaus on hauskaa kunhan ei yritä liian monimutkaisia Gourmeta valmistaa. Reseptitaivas on erinomainen sivusto, jossa on kohtuullisen helppotekoisia ruokia vaativampaankin makuun. Suosittelen.
2. Osta vähemmän kahvia! Esimerkiksi Robert’s Coffeen (tai minkä tahansa muun kuppilan) tuotokset ovat aivan
järkyttävän kalliita. Saatat ajatella, että yksi päivässä ei niin kovasti vielä maksa. Noh, lasketaanpa. Jos ostat tuollaisen edellämainitsemani Robert’s Coffeen tekeleen hintaan 5 € joka päivä, pulitat siitä 254 vuotuisten työpäivien aikana 1270 €. Ei ihan vähän, vai mitä?
“Mutta minä ostelen vain parin euron kahveja kanttiinista”, saatat miettiä. Eipä sekään halvaksi tule. 2 € kahvista saat pulittaa vuodessa 508 €. Ellet nyt ihan kokonaan lopeta näiden ylihintaisten maustevesien ostamista, niin suosittelen että ainakin vähennät reippaasti.
Hanki vaikka työpaikallesi kahvinkeitin ja siihen laadukasta kahvia. Näin hinta/kuppi putoaa muutamiin sentteihin tai kymmeniin sentteihin, riippuen tietysti laadusta.
3. Tuo työpaikkalounas kotoasi. Jälleen kerran yksi hirvittävän suuri menoerä monella toimistotyöntekijällä on lounasravintolat. Toimistossa jossa itse työskentelen on monella tapana mennä läheiseen Amicaan vetämään päivän lounas, joka maksaa 9,20 €. Siis 60 markkaa, miettikää!
Vaikka työpaikkani kustantaa 2 €/lounaslippu, on hinta silti edelleen 7,20 €/naama. Jos siis käyt joka päivä lounaalla näin, kuten monet esimiehistämme käyvät, kertyy hintaa tästä lystistä vuodessa 1798 € (panee kyllä miettimään pomojemme palkkojen suuruutta). Ei naurata.
Suosittelen, että teet kuten minä ja annat itsellesi tietyt raamit, jonka mukaan saat käydä näillä lounailla. Esimerkiksi itselleni olen sallinut 40 €/kk tähän lystiin. Loput ajasta kokkailen kotona ja tuon ruoan töihin. Totta puhuakseni omat keitokseni ovat useasti parempia kuin Amican massakeitokset, jotka eivät juuri kouluruoasta eroa.
4. Käytä ostoslistaa – aina! Tämä on maailman yksinkertaisen kulunkarsintakeino. Kun suunnittelet ostoksesi etukäteen, tiedät mitä tarvitset, eikä turhia impulssiostoksia tule.
Jos syöt usein karkkeja tms. lisää ne listaan. Niin kauan kunhan ostat vain listassa mainitut tuotteet, teet todennäköisesti säästöä jokaisella ostoskerralla.
5. Käytä ostoskoria kärryn sijaan. Lasten vanhempien on ehkä vaikeampi noudattaa tätä, mutta me muut hyödymme tästä keinosta erityisen paljon.
Kun sinulla on vähemmän tilaa ahtaa tuotteita hyllyltä koriin, ostat luonnollisesti vähemmän. Lisäksi kädessäsi tuntuva paino antaa viitteitä siitä, koska alkaa olla tarpeeksi.
6. Katso ettet osta pian vanhentuvia tuotteita. Yllättävän moni lankeaa siihen halpaan mitä kaupat käyttävät, eli ottavat kasan päällimmäisen tuotteen. Jos tuotteella on selvä säilyvyysaika, on vanhin tuote useinmiten kasan päällimmäisenä. Pahimmassa tapauksessa joudut heittämään tuotteen pois ennen aikojaan ja täten tuhlaat turhaan rahaa.
7. Osta kauppojen halpamerkkejä, kuten Keskon Euroshopper. Itsekään en tietenkään 
kaikkea osta halpamerkkeinä, mutta todella suuri osa koriini päätyvistä tuotteista ovat niitä. Tietyt tuotteet ovat aivan hirveän makuisia, kun taas toisia ei kalliimmista erota kuin pakkauksen perusteella. Esimerkiksi Euroshopperin kananmunat, säilykeananakset, tonnikalapalat, cola-juoma, mustat oliivit yms. eivät eroa kalliimman luokan tuotteista millään tavalla… kuin hinnallaan.
Myönnä pois, että suurin asia mikä estää näihin tuotteisiin koskemasta on oma ylpeys. Ongelma tässä on, että näin kaupan markkinointikoneisto haluaakin sinun ajattelevan. Ala siis ajattelemaan omilla aivoillasi. Testaa ja kyseenalaista vanhat tottumuksesi.
8. Osta isoissa erissä kun mahdollista. Suurissa erissä tuotteet ovat normaalisti halvempia kuin yksittäisinä. Harrasta pientä vertailua ja saatat säästää paljonkin. Vielä kun yhdistät tämän halpamerkkiin on säästö vielä suurempi. Kun jostakin runsaasti käyttämästäsi tuotteesta on alennus meneillään, kannattaa sitä normaalisti hankkia hieman varastoonkin.
9. Käytä omaa kauppakassiasi. Tästä on kaksinkertainen hyöty. Ensinnäkin, kun käytät jykevää kangaskassia, pienenee riski ostosten leviämisestä kadulle eksponentiaalisesti. Toiseksi säästät 0,15 € joka kerta kun käytät omaa kassiasi. Ei tunnu suurelta summalta, mutta ajan kanssa tämäkin summa kumuloituu. Jos käytät normaalisti kaupan muovikasseja roskien säilömiseen, kannattaa tapa lopettaa samalla kun siirryt käyttämään omia kassejasi, sillä rullissa ostetut jätepussit tulevat halvemmiksi ( ja tietenkin myös siksi, että muovipussit loppuvat taloudestasi tuotapikaa ). Bonuksena tietenkin säästät myös luontoa!!
10. Kuoleta lainasi mahdollisimman nopeasti! Korkojen maksu on hukkaan heitettyä rahaa. Miksi haluaisit rikastuttaa pankkeja entisestään, kun tämän blogin ohjeiden avulla voit kääntää tilanteen tasan tarkkaan toisinpäin ja laittaa rahan työskentelemään sinulle.
11. Maksa laskusi ajoissa ja vältä myöhästymismaksut. Organisoi toistuvien laskujesi maskut. Esimerkiksi suoraveloitus on hyvä keino huolehtia siitä, että lasku maksetaan ajoissa. Nykyään yleistyvät E-laskut myös auttavat asiassa, koska niitä todennäköisesti et hukkaa ja unohda yhtä helposti kuin nurkissa lojuvaa paperilaskua (säästät myös luontoa ja logistiikkakustannuksia). Laskun maksamisen unohtaminen ei siis käy enää tekosyyksi.
Maksa lasku heti kun sen saat. Tätä käytän itse. Useimmat voivottelevat sitä, että silloinhan sinä annat ilmaista rahaa velkojallesi ennenaikojaan, mutta mielestäni talouden järjestys ajaa tämän faktan ohi. Tavallinen palkansaaja pelaa niin pienillä summilla, että eipä se raha muualla juuri tuottoa tuona aikana antaisi.
12. Vältä luottokortteja kuin ruttoa! Tästä on turha edes vauhkota, sillä varmasti kaikki lukijani tietävät miten järkyttäviä vuotuisia korkoprosentteja luottokorttien käytöstä verotetaan.
Jos olet ostamassa jotain isompaa, kannattaa tietenkin käyttää korttiesi maksuaikaominaisuutta hyväksesi. Maksuaikaominaisuus tarkoittaa siis sitä, että saat kuukauden korotonta maksuaikaa ostoksellesi, jos käytät luottokorttia.
Muuhun luottokortit eivät sitten oikein käykään niiden järkyttävien kulujen vuoksi. Jos joudut kortin luotto-ominaisuutta käyttämään, et todennäköisesti hoida talouttasi kovin optimaalisti ja suosittelen tutustumaan niin tämän blogin kuin Tarkkamarkka.comin ohjetarjontaankin.
13. Käytä kirjastoa. Mieti hetken. Montako kertaa olet oikeasti lukenut hyllyssäsi lojuvat kirjat? Saat uusimmat opukset ja romaanit kirjastosta ilmaiseksi ja mikä parasta huoneistoosi ei tule lisää turhaa roinaa.
14. Jos sinun on oikeasti ostettava kirja, katso josko saisit sen jostakin käytettynä. Huuto.net ja antikvariaatit ovat täynnä mahdollisuuksia.
15. Kun olet ostamassa jotain kallista, vertaile! Sinänsä itsestään selvää, mutta jos
käytät hieman vaivaa, saatat saada saman tuotteen jopa 20% halvemmalla kuin mitä aluksi luulit. Tietenkin, kannattaa myös harkita saisitko tuotteen hyväkuntoisena käytettynä, jolloin hinta tippuu entisestään.
Useinmiten ainoa käytetyn tuotteen ostoa rajoittava tekijä on oma asenteesi. Ei ole järkeä ostaa uutta, jos käytetty on kunnossa ja lähes uudenveroinen.
16. Vältä impulssiostoksia! Tiedät sen tunteen kun näet kaupassa jotain uskomattoman ihanaa ja sinun on aivan pakko saada se. Voin sanoa, että ei ole ja tiedät sen itsekin. Erota halut tarpeista ja mene kotiin miettimään ennenkuin ostat jotain vain siksi, että se näytti kivalta.
17. Pullota oma vetesi jos käytät pullovesiä paljon. Järjettömyyden huippu on 
pullovesi. Pullottajat ovat itsekin myöntäneet, että suurin osa pullovesistä on ihan tavallista kraanavettä, miksi et siis tekisi sitä itse sen sijaan, että maksat jollekin yritykselle itsesi kipeäksi siitä ilosta, että he tekevät sen puolestasi.
18. Vältä tuoteautomaatteja. Monilla työpaikoilla ja kouluissa on erilaisia tuoteautomaatteja, jossa suklaat, limut ja leivät roikkuvat houkuttelevasti tarjolla. Älä mene tähän ansaan, sillä kyseiset tuotteet omaavat normaalisti niin suuren voittomarginaalin, että se on laillista rosvousta. Jos sitä karkkia on ihan pakko saada, niin hae se vaikka kaupasta ja tuo töihin tai kouluun. Säästät jopa satasia vuosittain, riippuen tietenkin karkinhimostasi.
19. Vähennä sähkönkäyttöäsi. Kun et käytä laitteita esimerkiksi yöllä, älä jätä niitä valmiustilaan, sillä ne kuluttavat yllättävän paljon sähköä myös silloin.
Kun poistut huoneesta, sammuta valot. Hehkulamppu on oikea energiasyöppö, eikä niitä kannata huvikseen polttaa; vieläpä siksi, että ne eivät myöskään ole erityisen pitkäikäisiä.
20. Pidä hieman etäisyyttä tuhlaileviin ystäviin. Jos tunnet ihmisiä, jotka ostavat uuden auton joka toinen vuosi tai käyvät ulkomaanlomilla useammin kuin kerran vuodessa, voin vakuuttaa, että raha jota he käyttävät ei suurella todennäköisyydellä ole heidän omaansa, vaan pankin. Tuhlailevainen (suunnittelematon) rahan käyttö on tie velkakurimukseen, jonne sinä et halua. Velkarahalla eläminen on ihan jees niin kauan kun lainaa saa lisää ja lisää, mutta kun sen joutuu maksamaan takaisin alkavat nälkävuodet.
Nämä ihmiset ovat varmasti oikein kivoja ja heidän kanssaan on aina jännää. Ongelma on se, että heidän kanssaan joutuu helposti sellaisiin houkutuksiin, joissa rahoistaan pääsee tehokkaasti eroon. Älä ymmärrä väärin, hauskaa on oltava, mutta se kannattaa tehdä niin, ettei sen vuoksi tarvitse myöhemmin kärsiä.
Toivottavasti et nukahtanut kesken tekstin, siitä kun tuli hieman pitkähkö! Raapaisimme kuitenkin vasta pintaa tämän asian tiimoilta.
Luottokorttikin itse asiassa voi olla hyvä tapa säästää, joskin hyöty/säästö on aika pientä. Jos teet reissuhommia, käytännössä ulkomailla tarvit työn puolesta luottokorttia, ja tällöin työnantaja kuittaa kortin vuosimaksun. Näin sinulla on ilmaiseksi käytössäsi maksuväline, jolla voit kuitata elämiskulusi aina kerran kuussa yhdellä laskulla. Tällä välin pääomasi tuottaa marginaalista korkoa (itselläni luottokorttilasku yleensä noin 2000eur/kk, jolloin 1% p.a. nettokorkotasolla “pärjäät” noin 1,5eur/kk. Tätä suurempi etu on se, että kortilla saa myös lentoyhtiön bonuspisteitä, ja 2000eur/kk -tahdilla kuittaat puolessatoistavuodessa yhdet “ilmaiset” lennot (tosin Finnair laskuttaa pääosin järjettömiä veroja ja lentokenttäkuluja pistelennoista, jolloin ero “ilmaisen” Finskin pistelennon ja Blue1 tarjouslennon välillä on vain muutamia kymppejä…)
Luottokortit ymmärretään usein väärin. Esim. Sampo pankki tarjoaa alle 27 vuotiaalle asiakkaalleen MasterCardin vuosimaksutta. Jos luotolla maksetun ostoksen voi maksaa kuukauden sisällä niin ylimääräistä kulua ei oman tietoisuuteni mukaan tule.
Itse esimerkiksi maksan autoni menovedet aina luottokortilla, josta ne kuittaan aina palkkapäivänä. Tämä ei tuo säästöä, ei lisäkuluja, mutta on helppo organisoida menojaan. Todellisuudessa ei mitään hyötyä, mutta kun ei haittaakaan ainakaan vielä niin pidän tätä selkeyttävänä ratkaisuna.
Luottokorttia pelätään liiaksi ja sitä ei oteta vaikka pankit sitä tunkee aina kun siellä kortti asioissa jutustelee.. Mikäli osaat raha-asiasi hoitaa niin ei luottokortti ole mikään rasite.
Tästä varmasti monia mielipiteitä ja tietenkin helpointa on pysyä kaukana kyseisestä kortista. Hyi kauhea!
Tämä on totta. Luottokortit eivät suinkaan ole syntyjään “paha” väline. Ongelmahan niissä on se, että väärinkäyttö on erittäin helppoa ja kierteeseen pääsee varomaton todella nopeasti.
Oma luottokortin käyttöni on samankaltaista kuin sinunkin, joskin huomattavasti harvempaa ja rajoittuu yleensä nettiostoksiin ja suurempiin hankintoihin. Tästäkin on tekeillä minulla artikkeli.
Kohta 3. eli työpaikkalounas saa mielestäni sinulta turhan kovaa kritiikkiä. Itse käyn joka työpäivä syömässä lounasravintolassa. Hinta on suolainen 9,10 e mutta saamme lounareita eli maksettavaksi jää 5,70. Mikä on toki aika paljon. Toisaalta sillä rahalla saa vaihtelevan lounaslistan ja ennen kaikkea salaattipöydän, jälkiruoaksi voi ottaa jälkkärin tai hedelmän mukaan iltapäiväkahvia varten. En syö päivän aikana muuta “kunnon ruokaa” kuin lounaan, kotijääkaapissa on leipätarpeet ja jogurttia joten ruoan hukkaprosentti on nolla. Kaupassa ei tarvitse käydä kuin lähisiwassa kerran viikon aikana, jolloin heräteostoksia ei tule. Lisäksi ei ole tarvinnut miettiä tiskikoneen hankkimista (ja sen sähkönkulutusta)kun arkipäivisin tiskiä ei kasaannu. Viikonloppuisin sitten kokkailen, jos on aikaa (useimmiten on). Itse lasken arvoa ajalle harrastuksiin ja kaupassa käynnin vähenemiseen, sekä ruokalistan monipuolisuuteen. Lisäksi tulee pakollinen happihyppely keskeyttämään työpäivää, vaikka matkaa ei ole kuin 50 metriä.
Työkaverini pitävät lounaallakäyntiäni kalliina, mutta syövät usein pakasteaterioita (esim. Lidlin curry n. 3 euroa). Itselleni jää siitä nälkä tai ainakin ennen liikuntaharrastuksiin lähtöä on pakko syödä paljon enemmän kuin monipuolisen lounaan syötyäni.
Satsaaminen kunnon ateriaan lounaspaikassa voi olla ihan järkevää rahankäyttöä. Tietysti kaikki säästötavat eivät sovi kaikille, joten tämä nyt vaan tuomaan näkökulmaa.
Kaikki muut kohdat allekirjoitan ja kiitän hyvästä kirjoituksesta :)
Jos tuo toimii sinulle, niin ei siinä ole nokan koputtelemista kenelläkään. Se, että sinulla menee pelkkään lounasruokailuun 1254 euroa vuodessa, on tietenkin oma valinta ja jos se tuottaa sen edestä arvoa ja lisää vapaa-aikaa elämään, olkoon niin. Haluan kuitenkin herättää kysymyksen siitä, että onko asia todella niin?
Oma lähestymistapani on asiaan vähän toisenlainen (ketään yllättämättä). Se, että pidän lounasruokailua omassa toiminnassani lähinnä paskan työpäivän virkistäjänä, tekee sen, että oma koko vuoden budjettini ruokailulle niin kotona kuin työpaikalla on yhteensä 1720 euroa. En siis minäkään kokonaan jätä lounasravintoloita väliin, mutta tahti on huomattavasti harvempi.
Kuten sanoit, niin valmiiksi tarjoiltu lounasruoka työpaikalla säästää aikaa kotona; ehkä. Kaikki riippuu siitä, että katsooko tuon näennäisen ajansäästön olevan tarpeeksi suuri siihen hintaan nähden mikä lounasravintoloista kertyy ja että onko todella koittanutkaan toisenlaista lähestymistapaa. Ajan säästö kun harvoin on kovin todellinen, jos tätä ruokailudilemmaa oikeasti miettii.
Onko tuo ajankäyttö siis oikea syy, vai sanotko sen vain yleisesti hyväksyttävänä valkoisena valheena sen sijaan, että vain yksinkertaisesti myönnät haluavasi päivääsi annoksen luksusta? Omaan filosofiaan kuuluu myös se, että kyllä tuhlatakin saa, jos myönnän sen tuhlauksen olevan juuri sitä; tuhlausta, sen sijaan, että lähden järkeilemään sille läpinäkyvää tekosyytä.
Usein puolustellaan työpaikkalounaita nimenomaan sillä, että se on “kunnon ruokaa” ja tuo “monipuolisuutta” ruokavalioon. Mielestäni se on kuitenkin jonkin sortin itsepetosta, koska eihän kukaan pakota niitä pakastesafkojakaan ostamaan. Kyseessä ei ole joko-tai tilanne. Ei sinne päinkään.
Esimerkkinä omista lounaistani, ne koostuvat kotona suuremmissa erissä tehdyistä täsivaltaisista aterioista, jossa myös on salaatti hyvin usein mukana (samaa tekniikkaa soveltavat nykyään monet kollegani). Itse en koe, että siihen aikaa kuluu, koska en muutenkaan harrasta ruokalajeja, jotka vaativat pitkää näpräämistä, vaan kohtuullisen yksinkertaisista ainesosista koottuja maistuvia annoksia. Jos teen monimutkaisempaa, niin teen sitten vähän enemmän. Kokkaamista ei siis tarvitse harrastaa joka päivä, ellei varta vasten niin halua. Sen ei myöskään toisaalta tarvitse tarkoittaa sitä, että syöt koko ajan samaa seuraavat seitsemän päivää.
Edelleen; mielestäni se, että päivän aikana ei sitten muuta kunnon ruokaa syö kuin sen työpaikkalounaan, vaan koostaa loppupäivän ateriat pikkunapostelusta, ei sitä voi kovin hyväksi ruokavalioksi sanoa, erityisesti jos leipä on vallitseva ainesosa.
En siis kritisoi juuri sinun tapaasi tehdä asiaa, koska se nyt kuitenkin lopuksi on aina oma valinta; ja jos tuon valinnan on tehnyt ja on siihen tyytyväinen, on se silloin itselle oikea.
Satsaaminen lounasravintolaan on minunkin mielestäni hyvä veto, mutta omassa taloudessa vain silloin tällöin, eikä syynä ole “monipuolisuus”, vaan pienen luksuksen luonti harmaaseen päivään.
Kannattaa kiinnittää huomiota tuotteiden kilohintoihin. Kaupat vedättävät sillä että ihmiset ostavat suurempia pakkauskokoja olettaen niiden tulevan edullisemmiksi. Olin lentää persuksilleni viime kesänä kun katsoin paikallisessa lähikaupassa Oivariinin kilohintoja, pienemmässä 400g rasiassa kilohinta oli yli euron (!) edullisempi kuin 600g rasiassa. Toinen tapaus oli makaroni: Kilon pussi maksoi vähän päälle euron (oisko ollu 1,06 tai jotain) ja neljänsadan gramman pussi 0,25€…Usein isommat pakkauskoot ovat edullisempia, että ei voi yleistää mutta silmät kannattaa pitää auki. Että pienemmissä pusseissa kilohinnaksi jäikin sitten 0,625 € ( melkein puolet halvempi). Isommissa pakkauksissa pakkauskulut/kilo jäänevät edullisemmaksi. Vaikka ei ole isoista rahamääristä kyse, niin noin niinkuin periaatteesta syletti jonnii verran kun olin mennyt kuin pässi markkinamiesten narussa ennenkuin aloin tarkemmin hintoja katsella.
Hyvä huomio Amalia. Tärkeintä on kilohinnan seuraaminen. Yleisesti isommat pakkaukset ovat halvempia mutta ei aina. Erityisen tarkkana kannattaa olla kun näkee jonkun tuotteen tarjouksessa. Monesti tarjoustuote on huomattavasti kalliimpi kuin Euroshopper, Rainbow, Xtra jne.
Kun ostat epäterveellisiä tuotteita älä ole niin tarkka kilohinnassa. Osta mahdollisimman vähän pienellä kilohinnalla. Älä osta esimerkiksi kiloa makeisia vain koska niiden kilohinta oli halvin.
Työpaikka lounaan syöminen tuo työssä käyvälle n. 250 000€ euron säästön työelämän aikana.
Tuo pitää täysin paikkaansa, jos on kohtuullisen hyvätuloinen henkilö, kuten itse ilmeisesti olet. Ulkomaankeikoistahan saa vielä “ylimääräistä” tuloa päivärahojen muodossa. Tilanteesi on todellakin otollinen tällaiseen kortin hyödyntämiseen ja selvästi sinulta löytyy riittävä laskupää ja oman talouden osaaminen siihen, että et saa rahatilannettasi solmuun kortin käytöllä.
Itselläni, silloin kun vielä ulkomaankeikkaa oli, saimme firman oman luottokortin. Kyseistä korttia sai tosin käyttää käytännössä vain matkakulujen maksamiseen, joten siitä ei juuri hyötyä ollut. Henkilökohtaiset ostokset, kuten ruoka yms. oli tehtävä omalla kortilla. Yrityksillä on siis monia tapoja hoitaa sama asia.
Valitettavasti suuri osa ihmisistä on niin alkutekijöissään oman rahankäytön hallinnan opettelussa ja tulot liian pieniä, että luottokorttia käytetään juuri päinvastoin kuin itse teet. Poikkeuksetta sitä käytetään “yli varojen” elämiseen, eli kortti otetaan käyttöön kun viimeisin palkka on jo syöty. Kierre on helposti valmis. En siis voi suositella tätä menetelmää kuin kommentaattorin kaltaiselle kurinalaiselle ja riittävän hyvätuloiselle henkilölle, joka pystyy hyötymään maksuvälineestä oikeasti.
Itsekin hyödynnän VISA-korttini maksuaikaominaisuutta silloin tällöin, mutta vain sellaisilla summilla että tiedän pystyväni maksamaan “velan” pois jo seuraavassa kuussa kokonaisuudessan. Tästäkin on muuten tekeillä artikkeli.