ps. itse en asu pk-seudulla, vaikka kaupungissa kylläkin.

Näin kirjoitti nimimerkki Anselmus. Olen erimieltä tuosta julkisesta liikenteen toimimisesta. Ainut paikka jossa se toimii on pk-seutu. Asun itse Kuopiossa, jossa julkiset eivät kulje öisin/aamulla juuri ollenkaan, tai jos kulkee niin vain keskustasta pois. Ja viikonloppuina ei senkään vertaa mitä arkisin. Teen töitä jossa minun täytyy olla erinäisissä paikoissa mihin aikaan milloinkin. Usein työni loppuvat 04:30 yöllä/aamulla, ei täällä silloin kulje muut kuin taksit. Tämän takia olen suuresti erimieltä tästä pärjääkö ilman omaa autoa. Ei pärjää. Tai ei ainakaan näitä töitä voisi tehdä. Uskon että näin on myös monella muulla paikkakunnalla pk-seudun ulkopuolella.

Tässä asiassa olisi suuresti parannettavan varaa.

Miksi juuri lasten kirppikset on todella hyviä diilejä:
- Lapset kasvavat vauhdilla, ja varsinkin pienet ehtivät kuluttaa vaatteitaan melko vähän ennen siirtymistä seuraavaan kokoon. Useat vaatteet ovat siis lähes uudenveroisia, vielä toisenkin “kierroksen” jälkeen.
- Äskeisen käänteinen puoli, eli jatkuvasti saa olla ostamassa uutta vaatetta kun samat talvihaalarit menee sen yhden talven, maksimissaan kaksi, eli rahaa menee todella paljon jos ostaa uutena
- Meillä täällä maalla lapset leikkivät paljon ulkona, ja vaatteet ovat melko nopeasti myös sen näköisiä, joten ei ole suurtakaan merkitystä onko ne upouudet vai not, pas*aiset ovat joka tapauksessa :)
- Laadussa ja kunnossa on paljon valinnanvaraa, eli jos haluaa, voi maksaa uudenveroisesta merkki-talvihaalarista 15-20 e (kaupassa lähempänä satasta) tai ostaa jo elämää nähneen, mutta silti “omalla pihalla” täysin toimivan talvihaalarin tai varahallarin 2 eurolla.

Lisäksi:
Sisaruspiirissäni on neljä lasta jotka ovat syntyneet 4 vuoden sisään (kaksi meillä), mutta ovat eri ikäisiä ja meillä toimii todella hyvin pieni kierrätyspiiri. Eilen haimme sisareltani kaksi muovikassilista täysin käyttökelpoisia vaatteita, ilman korvausta, pienimmäiselle. Osa näistä oli jo meidän esikoisella olleita, ja sen jälkeen siskoni pojalla, ja nyt siis taas meidän uudella tulokkaalla, ja edelleen ovat varsin riittäväkuntoisia ainakin kotiympyröihin. Ja niistä osa lienee alunperinkin ostettu jo käytettyinä eurolla tai parilla Viikarista!

Joten sitten kun tulee hankittua noita rahareikiä, joita lapsiksikin joskus hellitellen nimitellään ;) niin vaatteissa voi säästää pitkän pennin jos hieman katsoo, eikä osta kaikkea uutena.

ps. Kiitos ajatuksia herättävästä sivustosta Saituri.

Piti vannoutuneena kirpputorien kannattajana kommentoida noita vaatekuluja: kyllä säästää ja paljon. Nykyään tuntuu olevan yleistä, että varsinkin naiset ostavat tajuttoman paljon vaatteita, joita eivät juurikaan edes käytä, ja pari kertaa vuodessa tyhjentävät vaatekomeronsa kirpputorilla ostaakseen kokonaan uusia vaatteita taas. Mielestäni se on ihan järjetöntä, mutta pääsen nauttimaan kolikon käätöpuolesta eli muutaman euron vaatteista. Esimerkiksi viime kesänä en tainnut ostaa yhtään kesävaatetta kaupasta, kun kannoin ihan kivannäköisiä teepaitoja ja hameita kirppikseltä keskihintanaan kaksi euroa kappale. Jollain 30 euron vaatebudjetilla saa kaupasta todella hyvällä tuurilla kaksi tai kolme vaatetta, kirpputorilta kymmeniä.

Bonuksena vielä se, että kirppikseltä voi löytää jotain erikoisempaa, joka ei kävele vastaan joka toisella ihmisellä.

Pankkitilistä, puheluista ja internet -yhteydestäkään (tietyin ehdoin) ei muuten välttämättä tarvitse maksaa, ainakaan suoraan.

Jutun ensimmäisessä versiossa oli maininta omavaraistaloudessa elämisestä, mutta jätin sen pois, koska en pitänyt sitä olennaisena keskivertoihmisen säästöhaasteista puhuttaessa. Harva on valmis niihin uhrauksiin joita Lassenkin kaltainen tyyppi on tehnyt päästäkseen tähän tilaan. Tämä ei tietenkään tee Lassen ja hänen kaltaistensa ihmisten valinnoista yhtään vähemmän mielenkiintoisia.

Samalla tämä osoittaa entistä paremmin sen, että pakollisten kulujen raja on kovin häilyvä.