Elämäntapainflaatio iskee salaa varomattoman kimppuun
Kunpa minulla olisi enemmän rahaa! Tämän lauseen kuulee melkein joka päivä. Moniko on aidosti miettinyt, että mitä sen jälkeen tapahtuu, kun tulot ovat suuremmat? Jos nykyiset tulosi eivät riitä, niin oletko ihan varma että korkeammilla tuloilla sinulla menisi yhtään sen paremmin? Yllättävä vastaus on, että useimmilla samat rahaongelmat jatkuvat, vaikka tulot nousevat. Tämä johtuu psykologisesta ilmiöstä nimelta elämäntapainflaatio
Elämäntapainflaatiossa on syvässä yksinkertaisuudessaan kyse siitä kaikkien tuntemasta ilmiöstä, jossa esimerkiksi palkankorotuksen jälkeen ei käteen jää kuun lopussa sen enempää kuin ennenkään. Korotus vaan ei mystisesti tunnu missään.
Suurimmalle osalle kansasta huomattavan suuretkaan tulot eivät ratkaise taloudellisia ongelmia, koska tuloihin suhtaudutaan lähes itsestäänselvyytenä. Tästä syystä pidetään ehdottoman hyväksyttävänä, että tulojen kasvaessa myös luksus elämässä lisääntyy samassa suhteessa. Kun tulot hiemankin lisääntyvät, on ostettava uusi auto, otettava lisää asuntolainaa, tilattava lisää lehtiä, ryhdyttävä syömään kalliimpaa juustoa yms.
Kaikillahan on toki täysi oikeus toimia kuten huvittaa, mutta elämisen tasoaan voi nostaa kestävämälläkin pohjalla ilman että kaikki rahat katoavat harakoille. Varsinkin näinä taloudellisen myrskyn aikoina on jokaisen syytä hieman vilkaista sitä miten tulojaan käyttää.
Mikä on se perimmäinen syy?
Suurin elämäntapainflaatiota ruokkiva tekijä on se, että tuloja ja menoja ei seurata, vaikka se ei juuri vaivaa vaadi.
Kun tulot kasvavat, niin menot kasvavat niiden mukana. Koska tulojen kasvu tapahtuu yleensä kohtuullisen hitaasti ja asteittain, ei tätä muutosta helposti huomaa. Lisääntyneet menot sulautuvat uuteen tulotasoosi kuin iilimato. Toki toinen puoli asiasta on siinä, että myös vaatimuksemme asioita kohtaan muuttuu.
Opiskeluaikana elit todennäköisesti varsin heppoisin eväin, ja olit silti tyytyväinen. Työelämään siirtyessä ja iän karttuessa aloit tuntea rahan ja säännöllisten tulojen voiman. Tuntui, että nyt on rahaa millä mällätä. On rahaa käydä ravintolassa hienoilla aterioilla, käydä ulkomailla lomailemassa, ostaa auto velaksi ja niin edelleen. Jokaisen kulun ihminen pystyy oikeuttamaan itselleen mitä uskomattomimmilla valheilla (kyllä, myös minä huijaan itseäni aika ajoin).
Elämäntapainflaatio on varsin vaarallinen tauti. Sen tunnuspiirteenä on säästöjen tehokas tuhoutuminen, johon kulutusyhteiskunta nykyään jopa kannustaa. Saahan kaikkea nääs velaksi. Kun tautia on sairastanut tarpeeksi kauan, on uudelleen omaksi herrakseen pääsy vaikeaa sillä velkaa on usein kertynyt jo paljon. Käänteen tekeminen tällaiseen itsetuhoiseen toimintaan ei kuitenkaan ole vaikeaa.
Parannuskeino
Mikä parasta, elämäntapainflaatiosta ei tarvitse parantua kokonaan, jos jo valmiiksi säästää nykyisistä tuloista. Jos ei itseään ole totuttanut säästämiseen vielä tähän mennessä, on elämäntyyli-inflaation torjuntakeino siihen hyvä apuväline.
Mikäli käy niin hullusti, että saat korotuksen palkkaasi tai muuta ylimääräistä tuloa, tee näin:
- Palkankorotuksen yllättäessä, nostat säästösummaa puolella siitä summasta kuin mitä palkankorotus on. Tämä yksinkertainen keino antaa sinulle lisää kulutusrahaa, mutta se laittaa myös lisää säästöihisi. Jos siis jo valmiiksi säästät kuukausittain vaikkapa 200 € ja palkka (2000 €/kk) nousee 5 %, nostat säästösummaasi tällöin 50 euroa 250:een euroon. Jos et ole alunperin säästänyt penniäkään, on tämä hyvä ja kivuton tapa aloittaa se. 50 €/kk tekee jo 600 euroa vuodessa.
- Jos taas saat kertasuoritteisen summan, kuten lomarahan tai bonuksen, laita näistä summista aina noin 30-40 % säästöihin. Jälleen sinulle kertyy lisää sijoitus- ja hankintavarallisuutta, mutta samalla sinulla on ihan kivasti käyttää huvituksiin ja hankintoihinkin.
Henkilö joka useinmiten kärsii (tai näennäisesti nauttii) hallitsemattomasta elämäntapainflaatiosta ei säästä mitään alunperinkään. Jos kuulut tähän ryhmään, suosittelen että otat käyttöön jo yllämainitun menetelmän, mutta lisäksi tutustut hieman laajemmin säästämisen saloihin ja siihen mitä se elämässäsi mahdollistaa. Kiität itseäsi hyvin pian.
Mietittävää
Katso tuhlaatko rahaa johonkin jota et oikeasti tarvitse
Aika yleistä on, että menoja kertyy kuin salaa. Tarkastele aina välillä, onko sinulle kehittynyt johonkin “tuhlailutapa”, jota sinulla ei aiemmin ollut. Nämä muodostuvat varsin helposti. Esimerkkinä voidaan vaikka mainita, että kotoa tuodun lounaan sijaan alat yhtäkkiä käydä tiheämmin ravintolassa lounaalla, kun uusi ja mukava kollegakin käy…
Laita “ylimääräisistä” tuloista aina osa säästöön
Kuten jo ylempänä mainitsin, niin aina kun saat ylimääräistä tuloa tai sen kauan kaivatun palkankorotuksen, pidä huoli että osa siitä menee säästöön. Itse tietenkin määrittelet osuuden koon, mutta pihistelemään ei tässä säästössä kannata ruveta.
Tarvitseeko asumisen tasoa kasvattaa?
Asuminen on ehdottomasti suurin yksittäinen kulu. Kysymys kuuluukin, että onko sitä kulua todella pakko kasvattaa joka kerta kun tulotkin kasvavat? Onhan se tietenkin kiva, jos saa vähän tasokkaamman ja suuremman kämpän jalkojensa alle ja uudet kalusteet on aina kivoja, mutta kannattaa todella miettiä ankarasti voisiko siinä nykyisessä murjussa kuitenkin asua vielä vuoden tai pari ja kerätä hieman pääomaa.
Muutenkin, jos asuntosi on suhteellisen halpa, hyvässä kunnossa, se ei ole ihan liian pieni ja naapurisi ovat ihmisiä, eivätkä mölyapinoita ja hirviöperhe helvetistä, kuten minulla, niin suosittelen että pysyt juuri siinä kämpässä missä olet. Se millaisen tapauksen naapuriksi saa on pitkälti arpapeliä niin vuokra- kuin omistusasumisessakin. Älä uhmaa säästöjäsi ja onnetarta!
Hanki auto johon sinulla on varaa
Kuten aiemmassa autoja käsittelevässä artikkelissani totesin, on auto myös yksi suurimmista kuukausittaisista kuluista. Mielestäni on jotenkin hullua, että autosta maksetaan kuukausittain lainamaksujen kera yhtä paljon kuin asuntolainaa tai vuokraa. Jos autosi on vielä jokin kalliimpi merkki tai malli, niin kulut tietenkin kasvavat sitä mukaa. Mitä “hienompi” autosi on, sitä suurempia siinä todennäköisesti ovat vakuutusmaksut, ylläpitokulut ja korjauskustannukset. Suurella moottorilla varustettu kosla on luonnollisesti myös varsin suuri löpösyöppö, joka tietenkin osaltaan kasvattaa kustannuksia entisestään.
Auto on yksi niistä asioista joita en koskaan haluaisi omistaa, mutta jonka todennäköisesti joudun jossakin vaiheessa hankkimaan. Mieti itsekin tarvitsetko todellakin nimenomaan omaa autoa, vai hoituisiko kuljetusjärjestelysi muulla tavalla. Ainakaan kaupungeissa ei kulkemisen luulisi olevan ongelma.
Älä ota lainaa
Vaikka tienaat enemmän, ei se automaattisesti tarkoita että sinun kannattaa marssia pankkiin ja ottaa laina tappiin asti, vaikka pankki sinun niin haluaa uskovankin. Tee mieluummin niin, että jos tulosi kasvavat tai jostain kumman syystä menosi pienenevät, laita tämä uusi ylijäävä osuus vanhojen lainojen maksuun. Luota minuun, kyllä velattomana on huomattavasti hauskempaa ja vapaampaa elellä. Lisäbonuksena säästeliäs ihminen voi ostaa lähes kaiken käteisellä, jolloin lopputuloksena on halvempi ostos.
Loppumietteet
Elämäntapainflaation hallitseminen on loppupeleissä enemmän kiinni omista arvoistasi kuin mistään muusta. Ellet hieman tutkaile mikä on elämässä aidosti merkityksellistä, on huonoista tavoista eroon pääsy erittäin hankalaa, oli käytännön ratkaisu miten helppo tahansa. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että et lähde fanaattisesti soveltamaan elämässäsi toista ääripäätä, jos tähän mennessä olet ollut rahan käytössä hieman löysä. Fanaattisuus tuhoaa nopeasti mahdollisuudet todelliselle edistykselle. Ota siis rauhassa ja etene pienin askelin. Ihan kuin elämäntapainflaatio iskee salaa, voit sinäkin iskeä sen kimppuun salaa. Elämässä täytyy olla kivaa ja luksusta, mutta tasapainoinen lähestyminen näihin on se, jolla pääset parhaimpaan tulokseen.




Mitä enemmän kulutat aikaa palkkatyöhön, sitä enemmän maksat palveluista, ruuasta, auton huollosta jne. Kulut kasvavat ja taas pitäisi tienata enemmän. Oravanpyörä on valmis.
Huomasin itse tämän kun 20 vuotta kokoaikaisena palkkatyössä olleena (puolet tästä ajasta yrittäjänä), halusin enemmän vapaa-aikaa ansiotason laskemisenkin uhalla. Nyt teen osa-aikaista työtä ja rahaa jää aivan yhtä paljon kulujen ja välttämättömien elinkustannusten jälkeen käteen kuin aiemminkin.
Miksi? Nyt on aikaa vertailla hintoja, tehdä autoon pienet rempat itse, suunnitella tarkemmin menonsa ja olla vaikka ostamatta jos tuntuu siltä. Ei se ole sen kummempaa. Kaiken lisäksi lisääntynyt vapaa-aika vähentää stressiä ja elämä saa uutta sisältöä harrastusten muodossa.
Ja vielä, nykyisin kun löydän huuto.netistä hyväkuntoiset farkut vitosella tuottaa se yhtä suuren tyydytyksen kun aiemmin 50.000 euron veneen osto. Se on sitä psykologiaa.
Näinhän se on. Sitä on itse oman taloutensa suurin vihollinen ja todellakin psykologia on se vaikuttavin asia säästönkin saralla. Kaikki on lopuksi kiinni arvovalinnoista.
Erittäin hieno kirjoitus!
Tämä osuu niin naulan kantaan ja kun aloin tätä itse miettimään omalle kohdalle niin melkein hävetti! Tosin rahan käytössä en sieltä pahimmasta tuhlaaja päästä ole.
Kun puhutaan luksuksesta niin oma tälläinen luksukseni on tällä hetkellä ehdottomasti viikonloppu oluet. Perjantaina töiden jälkeen kaupassa otan aina 4-6 olutta kärryyn ja niitä pidän omana hemmotteluna. Vaikka samaan hintaan saisi sen 24-packin jotain tusinakaljaa niin en siihen ole lähtenyt. Luksusta on se pienikin luksus!
Risto-Matti – Kyllä elämässä luksusta pitää olla, se ei sanoman pointti ollut. Tärkeintä on, että asettaa luksuksellekin jotkin rajat. Tulojen noustessa “turhien” menojen osuus vain pääsee niin kovin helposti kasvamaan suhteettomasti siihen nähden, mitä kasvaneista menoista menee säästöihin.
Olen siis jokseenkin sitä mieltä, että kun tulot kasvavat, kannatta osa lisätuloista kohdistaa myös nautintoihin. Muuten säästämisestä tulee helposti rankaisulta tuntuva riippakivi.
Pointtisi tajusin kyllä iha tekstistä! En selkeästi nyt ilmaisuut omaa näkökantaani riittävän selkeästi.. No siis lyhyesti: Ei saa mennä överiksi!
Samaa mieltä siis. Överiksi ei pidä vetää missään asiassa, se kun harvoin on muutenkaan hyvästä. Tärkeintä edelleen on, että aloittaa myös sen aktiivisen säästämisen, että tuosta lumipalloefektistä pääsisi edes jossain määrin hyötymään.