18 sääntöä hyvään elämään
Aloittelen tässä 3 viikon kesälomaani pikkuhiljaa ja selailen nettiä mukavassa rauhassa samalla kun kaupunki valmistautuu nukkumaan.
Löysin selailuni yhteydessä hieman buddhalaista elämänviisautta, jota jokaisen kannattaa miettiä vähän pidempäänkin.
Listan asiat kuulostavat tietenkin itsestäänselvyyksiltä, mutta sen ei pidä antaa hämätä.
Vaikka jokainen näistä ohjeista varmasti käy järkeen, on niiden toteuttaminen tosielämässä todellisen yrittämisen takana ja siksi on aina välillä hyvä muistuttaa itseä niiden olemassaolosta.
Jackson Brownin Elämän pieni ohjekirja listaa noin 500 pientä oivallusta elämästä, joilla voit muuttaa omaa ympäröivää maailmaasi parempaan suuntaan. Tähän listaan kuitenkin vain 18 elämänohjetta, jotka ovat kiertokirjeenä kulkeneet ympäri digitaalista maailmaamme jo vuodesta 1999. Olkaa hyvä.
- Ota huomioon, että suuri rakkaus ja suuret saavutukset pitävät sisällään suuren riskin.
- Kun epäonnistut, älä unohda sen opetusta!
- Seuraa kolmen K:n ohjetta:
- Kunnioita itseäsi
- Kunnioita muita
- Kanna vastuu teoistasi
- Muista, että joskus se, että et saa haluamaasi, voi olla uskomaton onnenpotku
- Opettele säännöt, että voit rikkoa ne kunnolla
- Älä anna pikkuriidan tuhota hyvää ystävyyttä
- Kun huomaat tehneesi virheen, pyri korjaamaan se välittömästi
- Vietä hetki aikaa yksin joka päivä
- Ota muutos avosylin vastaan, mutta älä päästä irti arvoistasi
- Muista, että hiljaisuus on joskus paras vastaus
- Elä hyvä, kunnioitettava elämä. Sitten kun olet vanha, voit muistella menneitä ja nauttia siitä toisen kerran.
- Rakastava ilmapiiri kodissasi on elämäsi perusta
- Riidellessäsi rakkaiden kanssa, riidelkää vain riidan aiheesta, älkää kaivelko menneitä.
- Jaa tietoasi. Sitä kautta saavutat kuolemattomuuden.
- Ole hellä luonnolle
- Mene kerran vuodessa jonnekin jossa et ole koskaan ollut
- Muista, että paras ihmissuhde on sellainen, jossa molemminpuolinen rakkaus on suurempi kuin molemminpuolinen tarve
- Mittaa menestystäsi sen kautta mistä jouduit luopumaan saavuttaaksesi sen
Hienoja elämän ohjeita. Itse olen kanssasi hyvinkin samoilla linjoilla monista asioista koskien niin elämää yleisesti kuin taloutta. En ole pihi tai saituri vaan samalla tavalla harkitseva kuluttaja kuin sinä.
Kiitos muuten sivustosta, olet tehnyt paljon mahtavaa työtä!
10 000 euron säästöhaasteesta: se on toki paljon rahaa tavalliselle palkansaajalle. Itse kuitenkin olen huomannut että jos oikein yrittää niin pystyisin säästämään vähän enemmänkin. Vaikka tienasin bruttona 1770e varastotöissä kuukaudessa. Toki päälle tulivat vielä ylityöt ym. Mutta kun vuokra on tämä 550 euroa niin meneehän siihenkin jo verrattain paljon. Sitten vielä ruoka ym. kulut. Halusin kokeilla paljonko pystyn maksimissaan säästämään.
Tällä hetkellä säästöön menee vaatimattomat 50 euroa kuukaudessa, intissä ei sitäkään. Mutta täytyy muistaa että suuri(n?) osa suomalaisista ei säästä sitäkään! Tein siis töitä varastomiehenä jonka lopetin opiskelujen takia. Mutta periaatteeni pidän visusti, pääomaan ei kosketa kuin vain hätätapauksessa!
Alkoholi ja kaikki siihen liittyvä on isoin kulueräni vapaa-ajan menoistani tällä hetkellä! Olen laskenut että olisin tuhansia euroja rikkaampi tällä hetkellä mikäli olisin juonut vähemmän varsinkin baareissa. Nykyään humalassakin pystyn hallitsemaan hyvin rahankäyttöä :)
Kiitos itsellesi, että luet juttujani ja vielä kommentoitkin niihin. Luin muuten sinusta tehdyn jutun viimein Talouselämän nettiversiosta. Hyvää kamaa ja toimit hyvänä esimerkkinä muillekin työläisille rahankäytön hallinnasta. Alkuopettelun jälkeen ei siihen niin paljon aikaa enää vaadita. Psykologiset puolet, kuten itsehillintä ja markkinointiansat ovat niitä vaikeimpia asioita, jonka varmasti jokainen meidtä tunnustaa.
10 000 euron säästöhaaste lähti nimenomaan siitä ideasta liikenteeseen, että halusin testata miten paljon normaalipalkkaa nauttiva voi kulutuksestaan säästää. Laitoin summan noinkin isoksi siksi, että siinä olisi aito haaste-elementti mukana. Tavoitteita on siis oltava, mutta niiden saavuttaminen täytyy olla pienen vaivan takana.
Olet selkeästi oikealla tiellä oman taloustilanteesi kanssa. Sitä ansaa kannattaa kuitenkin välttää, että hyväksyy jonkin kulun ihan kuin se olisi muuttumaton. Jos haluaa kunnon tuloksia aikaan, niin kaikki kannattaa kyseenalaistaa oikeasti. Jos siis edelleen käyt palkkatyössä, niin väitän, että voit tuota summaa kasvattaa hyvinkin helposti vähintään kaksinkertaiseksi. Siinä olet oikeassa tietysti, että vähä on parempi kuin ei mitään tai että eläisi velaksi. Kuten sanottua, asenne rahaan ainakin on kohdillaan!
Toisaalta sitten on ajateltava aina siltäkin kantilta, että miksi säästää? Säästäminen säästämisen vuoksi on epämotivoivaa, eikä siinä ole mitään ideaa. Tästä syystä ymmärrän kyllä oikein hyvin myös ihmisiä, jotka rahasta puhuttaessa puhkuvat, että elämä on elämistä varten. Heidän ongelmansa vain on siinä, että he käyttävät sitä puhtaasti tekosyynä idioottimaiseen kulutushysteriaan, ihan kuin se sitä elämistä olisi…
Alkoholiin on tosiaan uskomattoman helppo saada kulumaan satumaisia summia hyvin lyhyessä ajassa. Baarit ovat tietenkin selkeä helpon tuhlaamisen paikka ja siihen suosittelenkin sitä, että jätät kortit kotiin ja otat mukaan vain summan käteistä, jonka sallit itsesi tuhlaavan; toimii joka kerta. Kaupasta ostettu alkoholikin on helppo ansa, koska pidemmän ajan kuluessa sekin kertyy suuriksi summiksi.
Jos kaikki nyt lähtisivät kulujaan rehellisesti seuraamaan, niin saisimme varmasti todistaa aika kauhistuneita ilmeitä sen suhteen miten paljon ihmiset kokonaisuudessaan viinaan syytävät. Samalla on syytä silti pitää mielessä, että vaikka summat sinänsä ovat isoja, ei se tarkoita sitä, että itse ilolientä erityisen paljon kuluisi, koska se on yksinkertaisesti niin kallista.
Hei, kiitos viestistä. Siinä jutussa oli tiettyjä virheitä kuten yhtiöni jota en siis aloittanut kunnolla koska oli palkkatöitä tarpeeksi ja koin että lopetan sen ennen alkua koska menen armeijaan. Armeijan jälkeen toki aion perustaa yrityksen.
Itselleni hyvä säästö kuukaudessa on 500 euroa. Tuo 50e on tämän ja edellisen kuukauden saldo koska olen matkustellut paljon ja käyttänyt siihen rahaa huomattavasti. Parhaimmillaan olen säästänyt toista tuhatta euroa kuukaudessa, mutta silloin on siis tullut lisätuloja kuten ylityöpalkkka.
Jos saat pidettyä (enkä siis epäile ettetkö saisi) s.äästösumman 10 000 eurossa vuodessa tulet vaurastumaan kohtuullisessa ajassa. Itselläni sijoitushorisontti on yli 15 vuotta joten hätää tässä ei ole rikastua.
Se mikä itseäni ärsyttää on, että kun kertoo olevansa sijoittamisesta kiinnostunut leimataan rahanahneeksi. Itselläni on paljon muita tärkeämpiä arvoja kuin raha ja se loukkaa.
Mitä muuten olet mieltä velkavivun käytöstä asuntosijoittamisessa?
Itse olen ajatellut asuntosijoittamista yhdeksi haaraksi. Tällä hetkellä minulla on n.30ke osakesalkku, sekä muutaman tonnin vararahasto. Ensisijainen tavoite nyt on kasvattaa vararahasto 5 tonniin. Tällä pärjäisi esim. työttömänä ainakin puoli vuotta.
Minulla on myös asuntovelkaa nyt enemmän mitä maksoin tästä kämpästä. Kuitenkin nyt tutkittuani paljon eri vaihtoehtoja minua kiinnostaa todella paljon asuntosijoittaminen. Tulen todennäköisesti heti kun se on mahdollista, ottamaan lainaa asuntoon. Velkavivun käyttö tässä tapauksessa on mielestäni melko riskitöntä.
En enää toistakertaa saa näin isoa lainaa vaan minun on maksettava itse jonkin verran asunnosta. Jos ajatellaan, että maksan 100 000e asunnosta 10 000e itse ja minulla on velkaa 90 000e. Pahan paikan tullen sen asunnon voi myydä (tai pankki myy, onhan se vakuutena). Asunnon arvokin voi tippua muutaman tonnin ja sillä saa vielä velan maksettua. Ainut mahdollinen menetys olisi siis se itse sijoitettu 10 000e. Ja tässäkin ajassa jo todennäköisesti olisi saanut vuokratuloja sekä lyhentänyt velkaa. Koen siis asuntosijoittamisen melko riskittömäksi. Toki tuottokin on huonompi kuin osakkeissa.
Tämän lisäksi aina velan pienennyttyä voi asunnon vakuusarvoa käyttää uusien sijoituksien velkaan, eikä sijoituksiin tarvitse laittaa enää yhtään omaa rahaa!
Tämä on se pointti, mikä ei onnistu osakkeilla. Osakkeet muutenkin ovat niin riskillisiä, että en niihin varmaan uskaltaisikaan ottaa velkaa.
Kauppalehden keskustelussa on hyviä juttuja asuntosijoittamisesta, kannattaa lukea. Sieltä kautta löysin myös tämän tutkimuksen, joka kannattaa ehdottomasti lukaista; https://publications.theseus.fi/handle/10024/10959
Itselläni ainakin säästämisessä oleellisinta on se, että se tarjoaa minulle mahdollisuuden tehdä asioita, joita en voisi tehdä jos pistäisin kaikki rahat menemään ns. turhuuksiin. Olen kuitenkin säästöillä tehnyt remonttia, ostanut autoa ynnä muuta. Muuten kaikki tämä olisi jouduttu hoitamaan lainalla – säästäessä nautin koroista, lainaa ottaessa maksan niitä :)
Jesse ja Jaakko kiitos kirjoituksista. Olen samoilla linjoilla.
Asuntosijoittaminen on minusta ainoa sijoitusmuoto jossa on perusteltua käyttää velkaa. Tunnen monia henkilöitä jotka ovat aloittaneet ns. tyhjästä asuntosijoittamisen velalla ja vaurastuneet huomattavasti sillä. Olen lukenut kauppalehden palstoja, niissä paljon asiaa mutta ainakin yhtä paljon ellei enemmänkin vähintäänkin kyseenalaisia kirjoituksia. :D
Vaikeinta on hankkia se ensimmäinen sijoitusasunto, oman asunnon hankinta velalla ei ole sinänsä iso temppu vaikka tärkeä virstanpylväs matkalla vaurauteen. Vaikeinta on hankkia ensimmäiset 100 000 euroa sijoitusomaisuutta, siitä lähtien alkaa huomata jo kunnolla varallisuuden “kumuloitumisefektin”. Esim. kun saa hankkia 1. sijoituskämpän ja maksettua velat vuokratuotoilla, niin saa lyhennettyä seuraavan kämpän velkaa yhä enemmän ja näin 3. jne. Helppoa tämä(kään) ei missään nimessä ole. On paljon työtä ja huolto. Maksaako vuokralainen, mitä jos ei maksa, tuleeko kallis remontti…
Mitäs olette mieltä asuntosijoittamisesta ulkomailla? Esim. Eestissä?