Siinä kaikki…
…tällä erää. Kolme vuotta sitten aloittaessani Saiturin ensimmäisiä sanoja ei minulla ollut aavistustakaan siitä millaiseen seikkailuun tulisin hankkeeni myötä päätymään.
Parikymppisen, juuri työt aloittaneen Suomalaismiehen pikkublogista kasvoi hetkeksi Suomen (toiseksi?) suurin ja suosituin oman talouden aiheita ja ongelmia käsittelevä blogi. Parin viikkokävijän blogista sivusto kasvoi parhaimmillaan noin 3000 päivävierailun sivustoksi.
Vaikka mahdollisuuksia olisi ollutkin pilvin pimein ja vähän taktiikkaa muuttamalla vain taivas olisi ollut rajana, en kuitenkaan halunnut lähteä sivustolla varta vasten rahastamaan, koska se olisi merkittävällä tavalla vaikuttanut sisällön laatuun ja – kummallista kyllä – omaan motivaatioon. En väitä, etteikö kiusaus olisi ollut lähes ylitsepääsemätön ajoittain, sillä pahimpina aikoina ylläpito oli valehtelematta kakkostyöhön verrattava voimainponnistus, mutta ilman palkkaa ja huomattavasti suuremmalla henkisellä panoksella.
En valita. Se, että paradoksaalisesti raha ei ole ollut kovin suuri tekijä tämän sivuston kohdalla, on antanut minulle vapaan mielen toteuttaa nimenomaan sitä tavoitetta, jonka vuoksi Saituri syntyikin, eli aidosti purkaa omia kokemuksia henkilökohtaisen talouden saralla, tutkia sen ilmiöitä ja innostaa muitakin eteenpäin.
Henkisellä tasolla oli lopuksi palkitsevampaa pysyä asialinjassa ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Lisäksi aidosti halusin olla mukana muuttamassa parhaimmillaan satojen, ehkä pienessä määrin jopa tuhansien ihmisten elämää ja nähdä mitä yhden ihmisen on mahdollista saada aikaan kun palo on suuri.
Saiturin ylläpitäminen on ollut rakastettavaa, voimakkaita vihan tunteita aiheuttavaa, mielenkiintoista, helvetin tylsää, inspiroivaa ja ajoittain myös täysin maahan lannistavaa, kaikkea tätä joskus yhtä aikaakin. Tämä on ollut parisuhde, joka on vaatinut, mutta myös antanut paljon niin henkilökohtaisesti kuin lähipiirillenikin.
Radiohaastattelu
Tätä eivät 2010 alun jälkeen mukaan hypänneet lukijat taida tietääkään, mutta päädyin jo ensimmäisen toimintavuoden – 2009 – aikana kymmenien tuhansien ihmisten kuultavaksi Radio Rockin suoraan lähetykseen, Heikelän ja Linnanahteen fantastiseen seuraan.
Kokemus oli pelottava ja kiihottava, mutta ennen kaikkea jälkikäteen erittäin kasvattava sen munailun jälkeen, jonka linkistä voi käydä kuuntelemassa. Tapauksen jälkeen tietysti vitutti aika huolella, mutta nykyään siihen osaa jo suhtautua asianmukaisella huumorilla. Toisaalta se kummittelee taustallani varmaankin hautaan asti, käytännössä ainoa perintö joka tästä kaikesta muistoksi jäi.
2012 keväällä vierailin vielä kevyesti YLE Puheessa, joka menikin peräti hyvin.
Oikein ultrakevyesti vierailin vielä lisäksi Radio Voicen lähetyksessä puhelinvieraana, joka tosin saksittiin niin, että mitään ei jäänyt jäljelle.
Lehdet
Tässä vuosien varrella siteerauksia erinäisiin aikakaus- ja sanomalehtiin on sivustoltani poimittu vaikka millä mitalla. Suurin juttu oli Helmikuussa 2012 ilmestynyt Helsingin Sanomien kokosivun henkilöhaastattelu.
Televisioon?
Tämän Hesarin jutun jälkeen minua jopa alustavasti kosiskeltiin ”Kukkaron Herraksi” -ohjelman uuden kauden juontajaksi, josta tietysti alkoi sydän sykkimään uutta eloa projektin suhteen, mutta tämä kusahti kasaan siksi, että sivustoani pidettiin YLEn taholta liian kaupallisena…. mene ja tiedä mikä se oikea syy oli?
Balancion
Saituri syntyi siinäkin mielessä oivaan saumaan, että Jussi Muurikaisen alkuunpanema Balancion lähti myös kehittymään voimakkaasti juuri näihin aikoihin. Tätä projektia olikin hyvin mielenkiintoinen seurata, ja vaikka en asiasta varsinaisesti Saiturin sivuilla olekaan puhunut, tutustuin Jussiin jokseenkin läheisesti ja sain olla ajoittain aivan tapahtumien kärjellä ratsastamassa.
Kiitokset Jussille mielenkiintoisista hetkistä ja toivotan jaksamista edelleenkin.
Harmi tosin, että Balancionin ja Saiturin yhteistyöstä ei sitten koskaan kaavailuista huolimatta tullutkaan mitään, mutta toisaalta parempi näin. Vapaus lopettaa ja tehdä hommaa omaan tahtiin on arvokas kortti käyttää.
Miljoonan Euron Säästöhaaste
Vuoden 2010 menestyksekkään ja paljon seuratun ”10 000 Euron säästöhaasteen” jälkeen oli paineita tehdä vuodesta 2011 vielä suurempi spektaakkeli.
Alussa into olikin kova, vaikka koko sivuston asiat alkoivatkin jo painaa hartioita varsin kovaa. Lopulta 2011 haastetta täytäntöön pannessa olikin minulla jo päätöksenä, että ”tämän jälkeen ei tule enää mitään”, vaikka ajoittaisia juttuja tulikin vielä Huhtikuulle 2012 asti… Siksi olikin tärkeää saada aikaan jotakin, jolla saadaan konkreettisia tuloksia aikaan ihmisten elämässä.
Nimimerkki ”Norppa” keksikin ehkä parhaimman mahdollisen idean Saiturin viimeiseksi tempaukseksi.
Ajatuksena oli luoda kansanliike, joka innostaisi ihmiset ottamaan vastuun itsestään ja kuitenkin samalla innostaa auttamaan muita ongelmissaan. Näin syntyi ”Miljoonan Euron Säästöhaaste”.
Pienessä mittakaavassa tässä onnistuttiinkin liikuttavan hyvin. Tsemppi oli tiukkaa alusta lähtien ja henki juuri sitä mitä toivoinkin sen olevan.
Kansanliike on kuitenkin valitettavasti väärä sana tätä hanketta kuvaamaan, sillä pelätysti ja hieman myös odotetusti passiivinen luenta vei silti edelleen voiton sen sijaan, että edes promille lukijoista olisi lähtenyt aktiivisesti mukaan.
Kiitokset silti osallistujille, jotka mennen tullen yllättivät tuloksillaan itsensä!
Noh, kannatti yrittää. Henkilökohtaisesti minulle riittää se, että pystyin näin konkreettisesti muuttamaan motivoinnillani muutamien kymmenien ihmisten elämää. Voin jo nyt uskotella itselleni olleeni ”merkittävä” täysin tuntemattomillekin omalta osaltani, tarjoten alustan näiden asioiden puinnille. Sitähän jokainen meistä elämältään jossain määrin toivoo. Varsinaisen työn toki tekivät itse osallistujat keskenään.
Jätin kuitenkin Saiturin kautta jälkeni historiaan, ja voin olla omassa pienessä päässäni tuosta jättämästäni jäljestä hyvin ylpeä vaikkapa loppuelämäni. Sain kuitenkin jonkin loven yhteiskuntaan aikaan, oli se sitten massapako eläkevakuutuksista, ”sijoituspalveluyritysten” elämän vaikeuttaminen tai yksittäisen henkilön motivointi muutokseen.
Kirja
Pari vuotta sitten uhosimme KTR -blogistin kanssa, että väännämme kirjan aihepiiristämme. Noh, tuo projekti on edelleen työn alla ja pyrimme sen saamaan kunnialla päätökseen pikimmiten. Saatatte siis ehkä jossain vaiheessa vielä kuulla meistä painetussa muodossa.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan
Todellisuus on kuitenkin viimein kohdattava, ja myönnettävä niin itselle kuin muillekin, että se mitä sivustolla halusinkin saavuttaa, on jo saavutettu. Myös kaikki mitä tarvitsee sanoa, on jo sanottu; muu olisi saman jauhamista. Englanniksi materiaalia löytyy vaikka miten paljon ja paremmin sanottuna. Lisäksi kotimaista tarjontaa löytyy aivan tarpeeksi myös, energisemmällä otteella.
Nostakaamme yhdessä malja tälle kolmen vuoden yhteiselle matkalle, jonka olen saanut kunnian käydä läpi monen teidän kanssa; uskollisimmat alusta lähtien.
En voi sanoa, ettenkö jättäisi Saiturin persoonaa taakseni liikuttunein ja kaihoisin mielin, mutta että voisin taas luoda jotain muuta suurta, on vanha jätettävä taakse, mietittävä elämää ja hengähdettävä hieman.
Mitä tuo uusi sitten on? Sitä en tiedä. Olkoon kyseessä sitten julkinen tai yksityinen tempaus, niin varmaa on, että jollakin tavalla se liittyy edelleen ihmisenä kasvamiseen, asiaan, joka on Saiturinkin päätemoja.
Nyt olen palannut niiden asioiden pariin, jotka ovat vuosien saatossa jääneet liikaa heitteille, mutta jotka merkitsevät minulle paljon. Keskityn ystäviin, harjoittelen kitaransoittoa ja pyrin kehittymään pidemmälle öljyväritekniikoissani. Se tärkein nyt elämästä puuttuu, mutta toivon mukaan jonkin kiven alta myös löytyy.
Pitemmittä puheitta, kiitos ja näkemiin!
P.S. Varaan kuitenkin mahdollisuuden sille, että parin vuoden aikajänteellä palaan kynän varteen, mikäli saan nykyiset projektit alta pois ja kokemuksia, ideoita sekä juttuaiheita on siunaantunut lisää ja koen, että paluusta ylipäätään on hyötyä. Se tapahtuuko tämä nykyisen Saiturin nettipersoonan kautta jääköön nähtäväksi.
Päätöksesi kyllä harmittaa, mutta toisaalta ymmärrän sen hyvin. Voit todellakin olla ylpeä Saiturista! Minunkin säästämis- tai osittain elämäntavat menivät uusiksi säästöhaasteiden kautta. Tuhannet kiitokset hienosta työstä ja tsemppiä jatkoon!
Täältä olen lukenut hyviä juttuja, joten kiitokset loistavasta blogista ja kaikkea hyvää jatkossakin!
Kiitos! ja onnea jatkossa!
Kiitokset Saituri-sivustosta myös minun puolestani!
Miljoonan euron säästöhaaste kannusti tarkastelemaan omaa talouttani järkiperäisemmin ja muutos näkyy selvästi jokapäiväisessä elämässäni. Säästöhaasteen aikaisten pohdintojen ansiosta rahankäyttöni on nykyisin paljon suunnitelmallisempaa. Käyttötili toki menee edelleen joka kuukausi nollille (joskus vähän miinuksellekin kun tili sen mahdollistaa), mutta samaan aikaan pystyn säästämään muutaman satasen tulevia isompia menoja ja eläkepäiviä silmällä pitäen.
Kiitos!
Olen lukenut sivustoasi 3 vuoden ajan. Olen ollut ”äänetön” osallistuja ja innokas oppija. Sivustosi on vaikuttanut elämääni paljon. Monella tapaa koko suhtautumiseni rahaan ja sen käyttöön on muutunut, ja se on koitunut koko perheen onneksi! Työsi on ollut hyvin tärkeää KIITOS siitä. Sivustolta saamani oppia olen jo alkanut siirtää lapsilleni. Siis ”saituruus” elää meissä lukijoissa vaikka sivusto loppuukin.
Kiitos Saiturille.
Olet ollut yksi inspiraationi lähteistä oman talouden remontoinnin suhteen. Kun aloitin lukemaan blogiasi (ja muutamaa muuta) kolme vuotta sitten, oli minulla nettovarallisuutta parikymmentä tuhatta kiinni omassa asunnossa ja kaksi luottokorttia tapissa, elin kädestä suuhun. Nyt ”yhteisen matkamme” jälkeen nettovarallisuuteni on kolmessa vuodessa kymmenkertaistunut ja tämän viikon suurin taloushuoleni on ollut miettiä minne laittaisin tileilläni tuottamattomana lojuvat 50.000 euroa.
Eli voin todeta elämäni taloudellisen puolen muuttuneen radikaalisti parempaan suuntaan. Ja sinulla on siinä osaltasi ansio. Kiitos siitä.
Kiitokset myös minulta sinulle Saituri.
Miljoonan euron -haasteessa oli mukava olla mukana.
Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja
iKiitos paljon erittäin mukavista ja ajatuksia herättävistä lukuhetkistä. Olen seurannut sivustoa pääasiassa syötteiden avulla joten en näy päivittäisten kävijöiden listoilla, mutta nämä Saiturin kirjoitukset on aina luettu syötelistasta ensimmäisten joukossa. Kirjoituksesi on haastanut ajattelemaan säästämistä ja säästeliäisyyttä monelta eri kantilta ja uusista näkökulmista. Varsinaisiin säästöhankkeisiin en ole lähtenyt mukaan koska olen jo verenperintönä saanut säästeliään luonteen ja säästäminen on jo minulle elämäntapa.
Kiitos sinulle kaikesta luomisen tuskasta ja muusta ahdistuksesta jota olet joutunut sivustoa ylläpitäessäsi ja sisältöä tuottaessasi joutunut kärsimään! Me lukijat olemme kuitenkin saaneet tästä erittäin paljon ja jäämme kiitollisina kaipaamaan Saituria.
Kiitos! Oikein hyvää jatkoa ja onnea ja menestystä tuleviin projeteihin.
Tulen kaipaamaan sinua, Saituri! Suuret kiitokset kaikesta ja oikein hyvää kesää!
Kiitokset hienosta blogista!
Aikasi tämän blogin parissa ei ole mennyt hukkaan.
Olen ammentanut josjonkinlaista (todella rahanarvoista)tietoa täältä.
Hätärahaston olen kasaillut, ja nyt on aika ruveta katsastelemaan mahdollisuuksia passiivisijoittaminen mielessä.
ISO KIITOS!!!
Vahinko, että löysin sivustosi vasta viime vuoden lopulla. Olen saanut siitä kylläkin paljon irti, tosin ennestäänkin pihinä olivat monet asiat mulle tuttuja. Innostuin tuosta 10.000 euron säästöhankkeesta ja ja päätinkin pitää sellaisen ihan itselleni ja seurata samalla ensimmäistä kertaa mihin rahani oikein kulutan ja minkä verran säästän. Samalla olen järkeistänyt kulujani. On ollut positiivinen yllätys kuinka paljon omasta pienehköstä palkastanikin jää säästöön ja 10.000 € täyttyy helposti vuoden aikana. Kiitos siis näistä eväistä ja hyvää jatkoa!
Kiitos hyvästä blogista ja onnea uusiin haasteisiin!
Kiitos!
Kiitos! Sivostosi on ollut yksi niistä tekijöistä, jotka sai minutkin innostumaan säästämisestä/sijoittamisesta — tuota intoa olen onnistuneesti jakanut lähipiirissänikin!
Kiitos loistavasta sivustostasi!
Olen tällä hetkellä kasvavan yrityksen omistaja ja työllistän kahden vuoden jälkeen kuutta henkilöä ja pian varmasti monta lisää. Aloitin nollasta ilman yrityslainoja tai tukia ja väitän, että kaikki talousosaaminen on saanut alkunsa Saiturista. Tuskin olisin ilman näitä sivuja kiinnostunut kehittämään omaa talousalykkyyttäni siihen mitä se nyt on ja mihin se vielä joskus tulevaisuudessa voi päätyä.
Toivon, että jätät kertyneen tiedon tänne luettavaksi muodossa tai toisessa, jotta se voi auttaa vielä monia uusia lukijoita. Olisi myös mielenkiintoista kuulla sinun neuvosi tällaisen sivuston perustamiselle ja kehittämiselle alusta saakka.
Tsemppiä tulevaisuudellesi! Toivottavasti joskus tulee mahdollisuus kiittää kasvotusten.
Kiitos!
Kiitos!
Blokiasi seuranneena olen nyt monen monta euroa rikkampi ja niin euroissa kuin ajatusmaailmalla mitattuna. Toivon kaikkea hyvää ja tavoitehakuista elämää sinulle tulevaisuudessa.
/Peksu
Surullinen, mutta ymmärrettävä ratkaisu jättää Saituri-blogin ylläpito. Olen seurannut Saituria säännöllisen epäsäännöllisesti melkein koko sen olemassaolon ajan, ja paljon olen ammentanut omaan talouteeni täältä. Kuten joku jo aiemmin mainitsikin, toivottavasti jätät sivuston elämään, sillä uskon monien käyvän täällä palauttamassa tiettyjä perusasioita mieleen ja moni löytänee tiensä kirjoituksillesi hakukoneiden kautta. Mielestäni olet tehnyt merkittävän tietopankin tavallisen ihmisen tueksi ja uskon, että tämä sivusto pystyy vieläkin tavoittamaan ja vaikuttamaan kohderyhmäänsä. Minuun se ainakin on vaikuttanut.
Kiitoksia kuluneista vuosista ja kirjoituksistasi sekä menestystä uusien haasteiden parissa!
Itsekin muutaman vuoden tällaisia asioita pähkäillessäni olen löytänyt oman puolustustaisteluni. Tämä on kuin pelaisi shakkia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Asia oman hyvinvoinnin edistämiseksi onkin loppujenlopuksi hyvin yksinkertaista, kyse o vain siitä periaatteesta millä sen toteuttaa. Siksi oma taisteluni vaikuttaisi monista melkein surkuhupaisalta kitumistaistelulta jolla on paska loppu. Jotkut aloittaa helposti ja lopettaa vaikeaan eli keskeyttää mutta oma shakinpeluuni perustuu vahvimman nujertamiseen joten homma aloitetaan vaikeasti ja lopetetaan helposti. aion luoda itselleni defensiivisyydesta pitkän filosofisen aatteen jota noudattamalla voin puolustautua joka käänteessä.
Pääsinhän tuohon 10 000€ säästötavoitteeseen itsekin vuodessa vaikka tuloni on 600-1500€/kk. Helppoa ei henkisesti ole mutta riski on otettava. Tästä voisin kirjoittaa henkisen vahvennuksen muita varten muttei taida olla oikea paikka eikä aika. Mutta uskoisin että moni epäilijä saisi henkistä vahvuutta ajatusteni kautta mikäli omat palkat ei mene 3000€/kk ja bonukset päälle.
defensiivisyys on muutakin kuin korot ja s-bonukset sekä osamaksun korot. Jotta jokainen saisi uutta ajatusvirtaa pienen leikin kautta niin ajatelkaa että pankkitilit on sotilaita ja säästötili on kuningas. Matti ei saa ilmaantua vaikka shakkia pelataankin. kuninkaan on syytä rikastua ja sotilaat puolustaa kuningasta ja tämän rikkauksia. Jos puolustustaistelu kärsii tappioita voi rykmennetjä ja sotilaita yhdistää mutta silloin on luovuttava jostain aluevaltauksesta tai alueen puolustamisesta. Hyvin yksinkertaista. Laatikaa alueet joita puolustatte: autorahasto, talorahasto, vuokrarahasto tms. Jos joku alue käy tarpeettomasti yhdistäkää vaika autorahasto asuntorahastoon tms. Pitäkää kuningas puhtaana ja lisätkää sinne vaurautta. Muistakaa että kaikki markkinointipaska tms on pelkkää mielikuvapaskaa ja siihen voi helposti langeta. Mutta kun pyrkii johonkin mielettömän vaativaan tavoitteeseen tulee ähky ja ähky yleensä aiheuttaa sen että juuri nuo markkinahumutuotteet kuten autokin alkaa tuntua turhan kaukaiselta ajatukselta. Silloin on aika yhdistellä tavoitteet yhdeksi paremmaksi tavoitteeksi ja rahaakin on taas käytössä paremmin ja kuningas vaurastuu. Loppujen lopuksi ihminen huomaa ettei tarvitsekaan mitään sitä mitä joka tuutista tulee ja ihminen on kasvanut aikuiseksi ja tekee elämässä neljä tärkeää asiaa: Syö, nukkuu, paskoo, kusee ja nai eli lisääntyy. Kaikki muut on tavoitteita ja niistä tarvitsee valita vain hieman jotta elämänlaatu pysyy mieluisana. Hyvin vähällä ihminen pärjää. Ja jos naiminen on hankalaa niin ainahan sillekin voi rahaston perustaa, nykyisinhän voi tileille antaa oman nimenkin verkkopankissa. Omia saamisiaan kannattaa puolustaa, mielestäni se on ihmisoikeus.
Sodassa tehdään kovia valintoja ja lopuksi kaikki menee kuin itsestään ja säästämisen tärkeyden korostaminen olikin vain pahaa unta.
…Punainen tupa ja perunamaa…repussa juomaa ja makkaraa…myös pari taalaa.
KIITOS! Huippuhyvä ja käytännön läheinen blogi, joka on herätellyt ajattelemaan toisin ja käsitellyt asioita kansantajuisesti. Uskon, että blogisi on vaikuttanut meidän kaikkien lukijoiden elämään jollain tavalla.
Kaunis kiitos Saituri!
Löysin blogisi vasta tänä vuonna, mutta moneen kertaan olen lukenut jutut ja yrittänyt oppia niistä. Ajatusmaailmani on muuttunut täysin, ja nyt minulla toivottavasti on paremmat eväät säästämiseen ja rahankäyttöön ylipäätänsä. Joten vielä iso kiitos, että olet jaksanut ylläpitää näin hienoa blogia!
Täytyy kyllä myös oma korteni kantaa kekoon ja kiittää mainiosta sivustostasi! Olen vasta muutaman päivän ajan lukenut kirjoituksiasi, mutta tiedän jo nyt, että luen ajan saatossa melko varmasti lähes kaikki kirjoituksesi. Allekirjoitan itse kaikki pohdintasi, jotka olen tähän mennessä (pääasiassa junamatkalla) lukenut. Todella inspiroivaa ja ajatuksia herättävää materiaalia! Kiitos ja menestystä mitä ikinä jatkossa päätätkin tehdä!
Kiitos hyvistä vinkeistä, sekä tuoreista näkökulmista.
Näitä jaksoi lukea!
Varmasti sivustolle jää jatkoakin ajatellen hyviä ideoita… Ajatellen tulevia sukupolvia ;).
Rauhaa Saiturille!
Kiitos Saituri,
terveisin alusta asti mukana seurannut
Chloi
Itse löysin tämän vain pari viikkoa sitten, kun etsiskelin tietoa eläkesäästämisen lopettamisesta ja säästöjen ennenaikaisesta nostamisesta. Rahani muuten sain, tosin takkiin tuli 45 prosenttia, mutta loppuipa mokoma turhuus!
Kiitokset tästä kuuluu sinulle, että tajusimme ajoissa lopettaa ”säästämisen”!
Hyvää jatkoa sinulle!
Moi Saituri,
Kiitokset hyvästä blogista.
Radio Rockin haastattelusta kommentti: kävin sen äsken kuuntelemassa korva tarkkana ja odotin jotain täydellistä jäätymistä tms – mutta ihan hyvinhän se näytti menevän!
Jos mukana oli asiavirheitä niin keskivertokuulija niitä tuskin huomasi! Joten älä suotta hautaan asti vie tuota muistoa tai jos viet niin positiivisena sellaisena :)
ISO KIITOS Saiturille !!
Kiitokset Saiturille. Erinomaisia kirjoituksia olet saanut vuosien varrella kasaan, joiden ansiosta oma tarkkaavaisuus rahojen suhteen on saanut vahvistusta. Paras blogistasi poimimani uusi oivallus minulle oli elämäntapainflaatio, jonka koitan pitää jatkossakin kurissa. Good job! :)
Saituri,
Saavuin sivustollesi kenties parhaan huuman aikaan. Keskustelu oli laadukasta ja vilkasta ja olit ensimmäisiä blogeja joita rupesin ylipäätään seuraamaan. Siitä kiitos.
Kiitos myös asiallisesta keskustelun ohjailusta ja palautteesta, joka rohkaisi kommentoimaan eri aiheita. Lopulta se rohkaisi minut tarjoamaan sivuillesi vieraskynäksi pari omaa kirjoitelmaani. Nämä julkaisitkin, ja siitä puolestaan pitkälti alkoi matka, jolla itse olen vieläkin. Ja matkan päätepistettä ei ole todellakaan vielä näkyvissä.
Näyttää siltä, että elämässä ratkaiseviksi kääntöpisteiksi lopulta osoittautuvat mitättömän pienet tapahtumat. Aikoinaan katsoin erään Capoeirasta kertovan elokuvan, jonka myötä vuosikymmen myöhemmin kaverini ojensi minulle lehdestä leikkaamansa pienen lapun. Siinä oli paikallisen Capoeira-seuran treeniajat ja yhteystiedot, ja siitä alkoi matka jolla olen edelleen; opetan omaa capoeira-ryhmää Lahdessa, ja se on muuttanut sen mitä minä olen.
Eksyminen Saiturin sivuille pari vuotta sitten on osoittautumassa toiseksi kääntöpisteeksi. Parista vieraskynästä on kehittynyt oma blogi, josta on puolestaan poikinut kirjaprojekti ”Suomi Öljyn Jälkeen” jonka julkaisu on ensi keväänä. Tämän lisäksi seuraava kirja on jo suunnitteilla, joten voisi kai sanoa että minusta on tulossa (tieto)kirjailija. Se mitä minä olen, on jälleen muuttumassa. Tähän toki on tarvittu paljon muutakin Saiturin blogin lisäksi, mutta alkusysäys oli kiistaton. Lämmin Kiitos.
Ja antoisaa jatkoa,
Rauli, aka ”Isukki”. ;)
Tervehdys!
Löysin nämät loistavat sivut vasta äsken (01/2013). Harmi, että homma oli jo loppunut. Onnekseni hyvää staffia saituri.org sivustoilta löytyy vielä. Toivottavasti ne eivät häviä mihinkään, ettei tarvitse vanhan liiton malliin alkaa niitä kopioimaan mihinkään levylle tms.
Löysin monesta kohtaa itseni, etenkin näpertelyistä. Ex-vaimoni minut joskus nimesikin marginaalisääsätöjen ystäväksi. Siltä saralta olisi ollut jos jonkinlaista tarinaa.
Toivottavasti Saituri palaa vielä josku eetteriin. Tarvetta olisi näinä aneisina lama-aikoina. Myös valtion propaganda koneistoa soisi jonkun ruotivan; harmaata taloutta ja työurien pidennystä yms. skeidaa.
Jään toiveikkaana odottamaan Saiturin paluuta.
AW
Tule takaisin Saituri!. Toivottavasti nämä sivut pysyvät pystyssä vielä pitkään, koska itsekin löysin nämä ”uudelleen” äskettäin ja olen syvällisemmin päässyt näihin juttuihin mukaan. :)
Kiitos Saituri blogistasi! Olen lukenut monet tekstisi ja ottanut oppia. Toivoisin muiden tapaan, että kertoisit hieman kuulumisiasi ja antaisit vaikka meille aloittelijoille uudenlaisia vinkkejä sijoittamisesta ja säästämisestä. :) Olen itsekin alkanut kirjoittamaan blogia omasta säästämisestäni, mutta olen vielä melko alkuvaiheessa verrattuna Sinun blogiisi. Linkitän muutamia tekstejä myös tänne, jotta näitä mainitsemiasi vinkkejä ei tarvitsisi kahteen kertaan kirjoitella. Kiitokset blogistasi!