Tästä syystä vältän auton hankintaa viimeiseen asti.
Suomessa on hyvin yleinen asenne, että ilman autoa et ole mitään. Olet ainakin hieman omituinen, jos et himoa sitä viimeisintä Audia, joka autokaupan pihassa möllöttää. Onko auton omistaminen jokin itseisarvo, vai tulisiko se kenties nähdä enemmänkin välineenä, jolla kuljetus pisteestä A pisteeseen B onnistuu mahdollisimman kivuttomasti?
Myönnän, että vielä asuessani maaseudulla oli auto pakollinen osa elämää ja tottakai silloin halusi ajaa parhaimmalla mahdollisella kulkupelillä mihin suinkin oli varaa. Auto oli välttämättömyys. Sitä se on edelleenkin vanhemmilleni ja siskoilleni. Omalta osaltani on tilanne muuttunut radikaalisti.
Vaikka Tampereelle muutettuani oli käytössäni auto useamman kuukauden, jo aikaisessa vaiheessa alkoi tuntua siltä, että eihän hommassa ole mitään järkeä. Parkkipaikan löytö oli todellinen työsuorite joka kerta kun jonnekin lähti. Lisäksi työpaikan parkkihalli maksoi 20 € /kk (sitä en tosin koskaan ottanut). Ei siinä mitään, mutta kun koko kuukauden paikallisliikennelippu, ja täten kaikki liikennöintitarpeeni maksaa vain 40 €, ei auton pitämistä kaupunkiolosuhteissa voi kovin hyvin perustella. Samalla kun auto häipyi, helpottui elämäkin. Nyt katsomme miksi.
Miten auto vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseeni?
Monimutkaisena mekaanisena vehkeenä auto vaatii huoltoa, ylläpitoa, tankkausta, pesua, tarkastuksia, renkaiden vaihtoa, veronmaksua, katsastuksia yms. Bussi vaatii sen, että olet paikalla oikeaan aikaan.
Auto on ihmeellinen rahareikä, jonka lähes jokainen silti kokee tarpeelliseksi omistaa, kaupungissakin. Nyt, ilman autoa pystyn säästämään 36 % nettotuloistani sijoituksiin. Tällä säästöasteella en joudu tinkimään mistään tärkeästä. Auton omistaminen vaikuttaisi välittömästi säästöasteeseeni ja aiheuttaisi vakavia seuraamuksia taloudellisille tavoitteilleni, varsinkin nykyisellä tulotasollani. Koska olen ottanut vakaan tavoitteen, että säästösumma, jonka nyt kuukausittain pistän syrjään ei tule missään vaiheessa ainakaan alenemaan, on ainoa vaihtoehto auton hankintaa ajatellen omien tulojen kasvatus. Tämä on jatkuvasti käynnissä oleva projekti.
Autosta aiheutuvat kulut
Auton omistaminen on aikamoinen rasite henkilökohtaiselle taloudelle.Tämä tulee selväksi, kun alkaa hieman laskemaan mitä kuluja autoiluun kuuluu. Toiset kulut ovat selkeämmin huomattavissa kuin toiset.
Huom! Koska autoilun maailma on niin moninainen, on tässä artikkelissa mahdoton antaa yleispätevää vastausta juuri sinun todellisiin kuluihin, joita autosta koituu. Kyseessä on siis puhtaasti laskennallinen harjoitus, joka antaa hieman osviittaa tälle ongelmalle.
Jos minä auton hankin, tulee se olemaan matalakulutuksinen ja kohtuullisen pienikokoinen sekä kevyt kapistus. Tällaisesta autosta, jos uusi, voi olettaa aiheutuvan pienemmät kulut kuin isosta ja raskaasta autosta. Toisaalta jos vertaat pientä mutta vanhaa autoa uuteen ja suureen, ovat kulutuslukemat aikalailla samat. Turvallisuudesta joutuu pienen auton kanssa karsimaan. Laskelmien pohjana käytän Volkswagenin Golfia, joka on pienistä autoista saanut törmäystesteissä erinomaisia tuloksia.
Tämän artikkelin laskelmissa olen käyttänyt seuraavia realistisia olettamia (laskurin avulla, jota ei enää löydy):
- Auton hinta tulisi todennäköisesti asettumaan noin 4000 – 7 000 €, koska en aio ostaa täysin loppuunajettua romua huoltokustannusten vuoksi. Toisaalta en voi hirveän uutta autoa ostaa, koska tällöin hinta söisi säästöt erittäin tehokkaasti ja olisin takaisin lähtöpisteessä. Lainaa en autoa varten tule milloinkaan ottamaan. Laskelmaan olen asettanut auton arvoksi 5000 €.
- Auton tulisi olla matalakulutuksinen, joka tässä yhteydessä tarkoittaa taloudellisella ajolla 5 – 6l/100km. Todellisuudessa, koska tapauksessani olisi kaupunkiajoa suhteellisen runsaasti, olisi keskikulutus noin 7l/100km.
- Autoa käytettäisiin niin työ- kuin vapaa-ajan matkustukseenkin. Kahden henkilön matka henkilöautolla tulee pelkkinä bensakuluina ajatellen halvemmaksi kuin sama kahden hengen matka junalla tai linja-autolla. Kun siis auton omistaa, kannattaa sitä myös käyttää.Työmatka omassa tapauksessani on 10 km, joka tekee vuositasolla 4800 km.Vapaa-ajan liikennettä tulisi luultavasti harrastettua hieman enemmän, koska myönnettäköön että auton omistuksen etuihin kuuluu suurempi liikkumisen vapaus (voihan sen auton kyllä vuokratakin) ja täten sitä tulee käytettyäkin. Näitä kilometrejä kertyisi todennäköisesti kuitenkin vain noin 10000 km korkeintaan. Yhteensä autoilua kertyisi siis allekirjoittaneelle noin 14800 km (keskiarvo suomessa on noin 20 000 km, mukaanluettuna maaseutu).
- Oletamme lisäksi, että bensan hinta on 1,3 € litralta. On hyvä myös muistaa, että bensan vero 1,3 € litrahinnalla on noin 65 %. Veron osuus pienenee hinnan kasvaessa. Näin saamme laskelmiin mukaan suuren osan autoilun verotaakasta. Polttoaineesta menee veroa usealla eri tavalla.
- Renkaisiin vuositasolle jaettuna noin 200 €. Tässä on siis huomioitu, että renkaita ei joka vuosi tarvitse uusia.
- Vakuutuksiin sisältyy Liikennevakuutus (615 €) ja Laajakasko ( 217,14 € ). Vakuutuslaskelmiin käytin Nordean laskuria. Asuinpaikkakuntana Tampere.
- Huoltoihin saa varsinkin vanhoissa autoissa uppoamaan pitkän pennin, ellei itse osaa autoa huoltaa/korjata. Realistinen arvio on noin 600 € vuosibudjetti. Joka vuosihan ei auto nikottele, mutta kulut on hyvä jakaa vuositasolle. Parempi budjetoida mieluummin yläkanttiin niin jokin yllättävä 500 € lasku ei heitä koko ruokakunnan budjettia päälaelleen.
- Ansiotuloiksi on laitettu haitari 20 000 – 30 000 €. Tulot vaikuttavat verovähennyssummaan, mutta ei erityisen merkittävästi.
- Muut kulut:
- Katsastusmaksut. Vuosittaiskatsastukseen menee noin 70 €. Katsastushintoja pääset muuten vertailemaan täältä.
- Käyttömaksu on keskimäärin 160 € vuodessa. Riippuu tietysti paljon autostasi.
- Sakot. Esimerkiksi parkkisakkoja tulee toki harvoin, mutta 40 € pikavoitto kaupungissa ei ole vaikea saavutus.
- Autotallin kustannus (pääoma-osuus ja käyttökustannus)… kenellä on kenellä ei, itselläni ei olisi, joten jätän tämän pois arviosta
- Lämmityspistoke tai pysäköintihallipaikka työpaikalla. Pysäköintihallipaikka on työpaikallani 240 € vuodessa. Lämmityspistoke on muistaakseni noin 60 € vuodessa.
- Pysäköintimaksut. Kaupunkialueella pysäköinti ei ole halpaa lystiä. 100 € menee helposti vuodessa eikä riitäkään. Riippu tietysti paljon siitä miten hyvin tiedät kaupungin ilmaiset alueet.
- Auton arvonalennus. Auton arvo laskee noin 10 – 5% vuodessa, kunnes jäljellä on enää käyttöarvo. Arvon lasku toki hidastuu sitä mukaa mitä vanhemmaksi auto tulee. Uusissa autoissa arvonlasku on suurin. Kaupasta ulos ajettaessa haihtuu auton arvosta peräti 20%. Esimerkiksi 5000 € arvoisessa käytetyssä autossa saattaisi odottaa noin 5 % laskennallista arvon laskua vuodessa. Seuraavana vuonna autosta siis saisi enää 4750 € ja sitä seuraavana 4500 €. Lisäksi on huomioitava vaihtoehtokustannus, eli paljonko auton arvoa vastaava rahamäärä voisi helposti tuottaa muualle sijoitettuna.
Mitä auto tulisi sitten kaikkineen vuosittain maksamaan?
Kaikki kulut huomioiden, 15000 kilometrin vuosiajolla autoilu tulisi maksamaan noin 4496 € vuodessa. Työmatkoihin uppoaisi 1439 € ja muuhun ajoon 3057 €. Polttoaineveroon menisi vähennykset huomioiden 703 €. Autoilun kustannuksista veroa olisi siis 15,6 %.
Pertti Palkansaajan tuloista, 2200 € kuukausitulo-olettamalla söisi auto 17 % bruttotuloista. Autoilun kulujen jälkeen menisi vielä vuokra, ruoka, sähkö yms. Sillä summalla ei hirveästi juhlita.
Ei minulla ainakaan mene kuukaudessa autoiluun melkein 400 euroa!
Näin varmasti miettii moni juuri nyt. Tässä vaiheessa haluan huomauttaa, että kulut ovat laskennallisia, eivätkä tosimaailmassa tasaannu näin.
Renkaat ostat kerran kahdessa vuodessa, katsastuksessa käyt kerran vuodessa ja huoltoja tehdään silloin kun tarvitsee. Arvonalennuskin on vain laskennallinen, mutta muuttuu hyvin todelliseksi silloin kun myyt autoa. Pitkän aikaa saat siis todennäköisesti ajella pelkästään polttoainekuluilla, jolloin autoilu tuntuu näennäisesti edulliselta. Pitkällä ajalla, jälkikäteen katsottuna alkavat laskelmat kuitenkin näyttää ikävän todellisilta. Katsoit asiaa miten tahansa, menee sinulla silti , katsastusmaksu, käyttömaksu, vakuutusmaksut, mahdolliset pysäköintihallimaksut, parkkimaksut ja polttoainekustannus takuuvarmasti joka vuosi.
Paljonko uusi, lainalla ostettu auto maksaisi?
Nyt laskelmat menevät mielenkiintoiseksi, kun otamme mukaan lainanhoitokustannukset kaiken muun lisäksi. Oletamme, että uusi auto maksaa 20.000,00 euroa.
- Auton hinta/arvonalennus vuodessaEnsimmäisen vuoden arvonalennus on noin 20 % auton ostohinnasta. Esim. Auton hinta 20000 euroa x 0,2 euroa = 4000 . Seuraavina vuosina arvonalennus on noin 10 % vuotta kohti. Esim. (20000 euroa – 4000 euroa) x 0,10 = 1600 euroa. Kolmantena omistusvuonna auton arvo olisi siis enää 14400 euroa. Tutkimusten mukaan auton arvo puolittuu viidessä vuodessa.
- Osamaksun korot ja pääoman vaihtoehtokustannus
-pääomalle saa esimerkiksi korkorahastossa noin 3 % verottoman tuoton
-osamaksukorko on noin 4,5 %
Esimerkkiauton ostohinta on 20000 euroa, josta omaa rahaa 5000 euroa ja loppu 15000 euroa rahoitetaan osamaksulla (36 kk). Osamaksukorot esim. 4,5 %:lla 56,25 euroa/kk (koron kuukausilyhennys alenee noin eurolla joka kuukausi). Pääomalle saamatta jäänyt veroton korko 5000 euroa * 3 % = 150 euroa/vuosi = 12,5 euroa/kk. Yhteensä 68,75 euroa/kk ja noin 577 euroa ensimmäisenä vuonna. Kokonaisuudessaan lainan kuukausierä olisi 446 €. Esimerkissä ei ole otettu huomioon pankin perimiä muita kuluja. Kolmen vuoden laina-ajalla korkoihin menisi 1063 € ja itse lyhennyksiin tietenkin 15000 €.
Erittäin karkeasti laskettuna 4,5 % lainalla ostettu 20000 euron auto maksaisi sinulle korkokulut ja arvonalennus mukaanlukien ensimmäisenä vuonna noin 8250 €. Jos otamme laskelmiin mukaan itse lainan lyhennyksenkin, nousee kulu tähtitieteelliseksi, yhteensä noin 13000 euroon ensimmäisenä vuonna. Summassa ovat siis mukana aivan kaikki edellämainitut autoilun kulut. Huomaa, että ensimmäisenä vuonna pelkkä arvon alentuminen on noin 2000 – 4000 €.
Elämä julkista liikennettä käyttäen
Julkinen liikenne on luonnollisesti ainoa järkevä vaihtoehto, mutta mitä se maksaa ja onko se hankalaa?
Matkaliput koko vuodeksi tekevät Tampereella 460 €, joka kääntyy kuukausikuluksi 38 €. Paikallisliikenteen lisäksi matkustan junalla ja linja-auton pikavuorolla noin 1000 € edestä vuosittain, joka on kuukaudessa noin 40 €. Erittäin harvoin, baari-illan jälkeen käytämme ystävieni kanssa taksia kotiinpääsyn nopeuttamiseksi, vaikka kieltämättä bussitkin liikkuvat pitkin yötä aika hyvin. Taksimatkailua tapahtuu noin kerran kahdessa kuukaudessa, jolloin hinta on keskimäärin 10 €. Vuodessa taksiin siis menee noin 60 €.
Pakettiauto pitää myös aika ajoin vuokrata, kun esimerkiksi muutan toiseen asuntoon tai toiselle paikkakunnalle. Tämä syö 100 € päivässä, mutta se on todellakin vain yhden päivän kulu. Koska en liian usein muuta, on tämä kulu 50 € vuodessa. Tämän kulun tosin joutuu moni henkilöauton omistajakin pulittamaan.
Huonekaluhankinnoissa ja muissa isomman tavaran kuskaamista vaativissa ostoksissa saan pakettiauton poikkeuksetta kaupanpäälliseksi. Jos en saa, ei kulu muutenkaan ole kuin 15-30 € tunti; aika jossa kuljetuksen pystyy hyvin suorittamaan. Vuodessa kulu on noin 50 €.
Vuosittain julkinen liikenne maksaa minulle noin 1620 euroa. Kuukautta kohden kulu on 135 €.
Autoilun kulut vs. Julkinen liikenne
Julkinen liikenne vastaan velaton autoilu edellämainituin kriteerein tuottaa tulokseksi, että julkinen liikenne on laskennallisesti omalta kohdaltani 2876 € halvempaa.
Julkinen liikenne vastaan velalla höystetty autoilu edellämainituin kriteerein, korkokulut ja arvonalennus mukaanlukien ensimmäisenä autoiluvuonna vuonna tuottaa tulokseksi sen, että julkinen liikenne on noin 11380 euroa halvempaa kuin auton omistaminen.
Autoton elämä, onko sitä?
Kyllä sitä on ja se on oikein mukavaa. Paikallisliikenteen lippu (kaupungin sisäinen) mahdollistaa ajamisen kaupungin alueella silloin kun huvittaa ja minne huvittaa. Bussit kulkevat kotioveltani noin 10 minuutin välein, joten odottelemaankaan ei juuri joudu. Itse asiassa joudun käytännössä odottelemaan vähemmän kuin oman auton kanssa, koska minun ei tarvitse etsiä parkkipaikkoja, eikä myöskään maksaa niistä. Tiedän, koska olen kokeillut. Maaseudulla nykyisen kaltainen säästö olisi mahdotonta… toisaalta asuminen on siellä halvempaa.
Monet pitävät sitä jonkinlaisena argumenttina, että kaikenlaiset shoppailureissut ja isommat hankinnat on hankalampi toteuttaa. Myöskään spontaania matkailua ei kuulemma voi harrastaa ilman omaa autoa. Pidän tätä naurettavana, sillä omalla kohdallani väitteet eivät pidä paikkaansa. Yllä käsittelinkin jo huonekaluhankinnat, mutta miten on matkailun laita?
Käytännössä matkailu ei tuota minkäänlaisia ongelmia, sillä lainaan autoa oikeaa rahaa ja bensakuluja vastaan mm. vanhemmiltani (heillä on kaksi autoa) ja tarvittaessa vaikka vuokraan sen liikkeestä. Tarvetta ei tosin ole kovin usein.
Epäeettinen vinkki: Tuurilla voit saada autoliikkeestä auton viikonlopuksi koeajoon ihan ilmaiseksi. Näin pääset huokeasti viikonloppureissulle ihan minne huvittaa Suomen sisällä. Toinen juttu on sitten, että kehtaatko tehdä niin tietäen, että et edes aio autoa ostaa. Itse en ole tähän turvautunut vielä koskaan.
Muuten kuljen ystävieni mukana matkakulut jakaen jos lähdemme johonkin reissuun. En siis käytä ketään hyväksi tällä saralla ja silti elämäni on halvempaa. Matkailun pyrin muutoin järjestämään julkisilla, koska se nyt vaan jotenkin on helpompaa; kertaluonteisena ei välttämättä halvempaa, mutta helpompaa. Muutenkin inhoan pitkien matkojen ajoa. Junassa ja bussissa voi sentään vaikka nukkua, lukea tai vaikka katsella elokuvaa soittimelta, ja aika lentää.
Milloin todennäköisesti hankin auton?
Auto luultavasti on hankintalistalla jossakin vaiheessa, kun työmatka sitä vaatii. Niin kauan kuin en sitä välttämättä tarvitse, en näe mitään syytä hankkia kyseistä rahareikää. Voin sen suoraankin sanoa, että niin kauan kuin tuloni ovat alle 3000 € kuukaudessa pyrin välttämään auton hankintaa kuin ruttoa.
Loppumietteet
Autoilu on usein tunteita nostattava aihe, varsinkin niiden silmissä, jotka sellaisen omistavat. Kannattaa kuitenkin välillä ottaa ne vaaleanpunaiset lasit päästä ja istua välillä vaikka vaan huvikseen laskemaan, että paljonko juuri sinulla autoiluun kuluu. Alla jaan linkkejä, joiden avulla laskeminen jokseenkin helpottuu.
- Kummalla kannattaa ajaa, bensalla vai dieselillä, sitä voit testailla täällä
- Katsastuksen hintoja voit vertailla osoitteessa www.katsastushinnat.fi
- Lainaa pääset laskemaan vaikka osoitteessa www.lainalaskuri.fi
- Yhtenä monista sivuista www.ajovalo.net tarjoaa tietoa autojen arvon säilymisestä.
- Auton vakuutuksia voit vertailla vaikkapa www.vertaa.fi sivuston kautta helposti
Helkkarin hyvä postaus.
Aikoinaan Helsingissä asuessani laskimme näitä kuluja, ja hehkutimme kuinka paljon meille jää vielä taksilla-ajorahaa kuukausilipun päälle. Nyt täällä jumalan selän takana on vähän toinen juttu, ja entisen menopelin levittyä päätimme että oikea yhtälö on uusi, mahdollisimman pieni, mahdollisimman vähän ajoa. Tähän vaikuttaa tietysti myös kansallinen politiikka, eli vanhasta euro-0-luokitellusta sai täällä uutta ostaessa tapporahaa :)
Auton hankintaa voi perustella monella tavalla, mutta aika moni niistä argumenteista ei sitten ole järkiperuste. Reilumpaa sanoa että tosi kivaa ajaa Route66:ta auringonlaskuun.
Arkitehti – Kiitos… Noita taksirahoja tulee kaupunkiasujana itsekin välillä laskettua. Summa on mojova :)
Huonomman julkisen liikenteen alueella asia on tietenkin jo täysin toinen. Itse asiassa kaupungissakin saattaa joutua auton hankinnan eteen, mikäli käy huono arpaonni asunnon ja työpaikan välisen sijainnin suhteen. Pahimmassa tapauksessa työmatka per suunta kestää tunnin, vaikka matkaa henkilöautolla ei olisi kuin 15 minuuttia. Asumisjärjestelyilläkin säästää paljon.
Auton omistamisessahan ei lähtökohtaisesti mitään pahaa ole, mutta moni huijaa aika pahasti itseään sillä, että se olisi jotenkin välttämätön.
En ihan pysynyt kärryillä; asutko tällä hetkellä Italiassa vai Suomessa?
Hyvä kirjoitus. Olemme itsekin päätynyt olemaan ilman autoa samantyylisen laskelman jälkeen. Jos autontarve ei ole säännöllistä, niin vuokraaminen ihan normaaleista kaupallisista vuokraamoista kannattaa. Kilpailu niissä tuntuu olevan kova ja varsinkin viikonloppuhin saa auton todella halvalla, halvemmalla kuin kahden hengen junamatkan. Olen jopa ajatellut niin että käyttämällä auton omistamiseen vastaavan summan vuokraamiseen pääsen helpommalla koska ei ole huolta huolloista ym ja auton voi vuokrata tarpeeseen sopivaksi.
Jos autoa tarvitsee esim. kerran viikossa, niin silloin ostaminen alkaa kyllä olla halvempaa. Jostain syystä esim. CityCarClub tuntuu aina kalliilta vaihtoehdolta. Asumme Helsingissä ja työmatkat sujuvat helposti (helpoiten) julkisilla, mutta jos esimerkiksi lapsia pitää iltaisin tai viikonloppuisin kuljettaa harrastuksiin muualle pääkaupunkiseudulle niin silloin auton hankinta alkaa tuntua pakolliselta. Tosin lapsillekin voi yrittää löytää harrastuksia läheltä, mutta se ei aina onnistu.
Henkilöauton viikonloppuvuokraaminen onkin vielä itseltä kokeilematta. Ihan mielenkiinnosta pitääkin testata tuleeko se todella edullisemmaksi kuin juna. Olemme siis täysin samoilla linjoilla asian suhteen, eikä tässä hirveästi enempää olekaan sanottavaa.
Auto on aina ongelmallinen tapaus, eikä se yksiselitteisesti ole huono ostos, vaikka kulut sinänsä olisivatkin kovemmat kuin ilman. Kaikkea ei voi toki rahalla mitata, mutta uskomattoman moni ei mieti muita vaihtoehtoja ollenkaan kuin auton omistusta. Omituista.
LUUSERIT :D HAHAHA
Kyllä. Olen paininut tämän häpeän kanssa jo vuosikausia, enkä tunnu pääsevän siitä eroon millään. Autottomuuteni on vähän kuin impotenssi; en tunne olevani oikea mies.
Olenkin alkanut vakavasti harkitsemaan käytetyn Porschen ostoa ihan vaan pihaan seisomaan, että muut näkevät minultakin pätäkkää löytyvän!
Heipähei
Autoilu on se mikä kannattaa täällä päässä. Ajan työajoa noin 1600-2000km kuukaudessa.
Bensakulut kuukaudessa n. 200-250e. Päivärahat ja km korvaukset noin 1000e. Voi laskea siihen päälle kustannuksia niin paljon kuin huvittaa mutta tappiolliseksi sitä ei saa kukaan. Varsinkaan kun auto on reilu tonnin ruoska ilman lisävakuutuksia. Jos tulee joku yli 200e remppa niin se on sitten auto vaihtoon. Tällä periaattella meni edellinen tonniluokan auto 50 tkm ja n. 4 vuotta naurettavan pienillä kustannuksilla. Mitään tolppapaikkoja ei myöskään tueta eikä pysäköintimaksuja. Selvää säästöä tekee myös auton korjausopas ja pienet taidot aiheesta.
Hienoa, että homma on onnistunut teikäläisellä näin. Reissuhommissa auto on tietenkin pakollinen olla, ja työnantajan on maksettava ajelusta tietenkin kunnon korvaukset päälle. Tottakai mukaan tulee vielä matkakustannusten verovähennys. Vielä kun olet ymmärtänyt pysyä poissa ylihinnoitellusta menopelistä, niin ei sitä varmasti kukaan lähde kieltämään, etteikö tällaisessa tapauksessa auto ole jopa “sijoitus”, joka tuo perheeseen leivän pöytään.
Sepä se ongelma monilla sitten onkin; sen ymmärtäminen milloin auton voi laskea sijoitukseksi, eli asiaksi joka tuo rahaa sisään tai vain “turhaksi” ylellisyydeksi, joka toimii taloudessa puhtaasti rahareikänä. Joskus raja on hiuksenhieno.
Melko hyvin olit laskeskellut noita. Itse laskenut moneen kertaan ja saanut samansuuntaisia tuloksia. Myös sen osalta, että homma on myös fiiliskysymys ja joka kerta miettii melkoisesti, että eihän tuon auton pitäminen järkevää ole rahassa laskettuna.
Asustelemme itse aika lähellä Oulun keskustaa ja muutamia kertoja on tullut bussilla töihin kuljettua ja vielä kun en autoa omistanut ja asuin naapurikunnassa tuli bussia käytettyä vähän enemmänkin. Täällä alueella bussilipun hinta on muistaakseni jotain 79e ja vielä enemmän jos asuu naapurikunnissa. Työmatkaani bussilla kuluu kaikkinensa noin 55 minuuttia yhteen suuntaan, joista 5-15 min on kävelyä riippuen kuinka lähelle kotia linja vie. Autolla työmatka taittuu 15-20 minuutissa, joka on 35 minuuttia vähemmän. Tästä pikaseen laskien pitenee työpäivä about tunteroisella. Tämän jo pelkästään tämän koen hieman ärsyttäväksi. Vuodessa tuosta tupsahtaa noin 39 7,5h työpäivää “työaikaa”, joista ei palkkaa kukaan maksa…(ja jos haluaa niin tätä voi verrata vaikka 2kk palkkaan ;) Tuo aika ompi sitten pois omasta vapaa-ajastani ja tärkeille harrastuksille jäävästä ajasta…ja kun tuo aika nyt tuppaa muutenkin olemaan sellanen asia joka kuluu “yllättävällä” vauhdilla.
Ainakin Oulun julkisessa liikenteessä on sellainen hauska piirre, että kaikki liikenne menee keskustan kautta. Tällöin kun haluaa paikasta A paikkaan B joutuu lähes varmasti vaihtamaan bussia ja sumblimaan aikataulujen kanssa, jonka jälkeen huomaakin, että seisoo pysäkillä odottamassa bussia, joka aikataulun mukaan pitäisi tulla, mutta jostain syystä on mennyt tai ei tule ollenkaan ;) Tässähän ei mitään ongelmaa olisi varmasti itsellänikään, jos en jo muutenkin 8h päivästä kuluttaisi sellaiseen, jonka tilalla voisin tehdä itselleni tärkeitä asioita kuten vaikkapa mieltä virkistäviä harrastuksia.
Auton omistamista tulee tosiaan mietittyä monelta kantilta, mutta asuessani täällä pohjosempana olen itse pohtinut asian niin, että vaikka tuo auton omistaminen lyhentää työpäivää ja antaa vapauksia liikkua vikkelämmin niin on se kyllä helkkarinmoinen loputon kaivo (puhutaan autosta jonka hankintahinta on alle 10 000 ja keski kulutus kaupunkialueella n 10l/100km). Vaikka osin sen olen harrasteautoksi laskenut (tulee mm. korjailtua itse niin pitkälle kuin osaa), niin tuota rahan menoa ihan perus pitoon ei voi kieltää. Toisaalta varmasti voisi ajatella niinkin, että kun kerkeää päivässä liikkumaan velkkaammin niin on varmasti päiviä jolloin kerkeää tuhlaamaan enemmän juurikin tuon auton omistamisen takia.
Loppupeleissähän tuo on kiinni siitä mikäli kokee, että julkinen liikenne tarjoaa tarpeeksi hyvän liikkumismahdollisuuden omiin tarpeisiinsa…ja vaikka auton omistan niin suosittelen pysymään autosta erossa niin pitkään kun vain pystyy..
tulipa romaani…
Hienoa tajunnanvirtaa! Toit myös hyvin esiin nimenomaan Suomen joukkoliikenteen huonon tilan kaikkialla muualla paitsi suuremmissa taajamissa, joissa voi sanoa asuvansa “keskustan” läheisyydessä vielä kymmenen kilometrin jälkeenkin. Sinun tilanteesi on varmasti yleinen. Tila, jossa auton omistamisen järkevyys on siinä ja siinä, on mieltä raastava. Toisaalta, omasta mielestäni olet myös tehnyt oikean ratkaisun tuon auton omistuksen kanssa, koska se selvästi tuo hyötyä ainakin ajallisesti niin paljon, että pelkkä rahan säästö ei siitä luopumista oikeuta.
Auton omistamisen järkevyys on monen asian summa, johon vaikuttavat tietenkin itse auto ja sen kustannukset, mutta myös asuinpaikkakunta, julkisen liikenteen tila ja omat tulot.
Ei autoilu minulle pääasiassa ole järkiperustaista. Se on liikkumisen vapautta ja se on ajan ostamista. Pitkälti monet kulutuspäätökseni tänä päivänä ovat sitä, että vaihdan rahaa aikaan. Näissä saituriblogeissa sitä pidetään tuhlaamisena, mutta ajattelen asiaa niin että rahaa voin aina tehdä lisää, mutta aikaa en saa koskaan takaisin.
Asun Helsingissä esikaupunkialueella alle kilometrin päässä juna-asemasta. Töissä käyn Espoossa myöskin alle kilometrin päässä juna-asemasta. En välttämättä tarvitsisi autoa, jos menisin junalla töihin, mutta se tarkoittaisi kahta eri junaa, ylimääräistä kolmen kilometrin kävelyä päivittäin ja siihen tietysti junien odottelut päälle ja myöhästymiset. Autolla työmatkaan menee 20-30 minuuttia ovelta ovelle liikenteestä riippuen, junaa käyttämällä menisi vähintään tunti. Joka päivä menettäisin yhden tunnin elämästäni, kuukaudessa se tarkoittaa noin vuorokautta, vuodessa noin kahta viikkoa.
Ei tietysti seutulippukaan ilmainen ole, mutta epäilemättä se olisi paljon halvempi kuin oma auto. Mutta arvostan aikaani niin paljon ja tuota ylimääräistä tuntia vapaa-aikaa päivittäin, että olen valmis maksamaan siitä ihan hirveästi. Ja toivottavasti valtiovalta on kiitollinen tästä, koska autoilusta maksetaan ihan älyttömiä määriä veroja. Jos kaikki lopettaisivat ns. “turhan” autoilun eli autoilun joka olisi korvattavissa julkisilla (kuten minun autoiluni on) niin akuutti kassakriisihän siitä seuraisi.
Pidän kyllä perustelujasi ihan valideina ja mikäli oveni edestä menisi bussi/juna ilman vaihtoyhteyttä suoraan työpaikalle, varmasti harkitsisin omasta autosta luopumista. Mökille ei sitten pääsisi, mutta siellä käyn vain pidemmillä lomilla joten asia voitaisiin ratkaista liittymällä johonkin autonvuokrausrinkiin.
Kiitos näkemyksien haastamisesta.
Onhan se sittenkin sinullekin järkiperustaista. Olet omassa toiminnassasi punninnut, että oman auton omistaminen tuo olemassaolollaan enemmän arvoa ja kätevyyttä elämään kuin jos olisit ilman sitä. Toki olet omilla valinnoillasi hankkinut sellaiset harrastukset ja menot, joissa autoa tarvitset, mutta se on tietenkin oma asiasi.
Jotkut pitävät, mutta minä en pidä; välttämättä. Kaikki riippuu siitä, onko henkilö koskaan todellisuudessa edes miettinyt vaihtoehtoa autoilulle; sinä selvästi olet asiaa tutkinut omalla kohdallasi ja koet sen paremmaksi ratkaisuksi. Moni ei mene näin pitkälle.
En minäkään ajattele kaikkea pelkkien kulujen mukaan, vaan kyllä harkinnoissani on monta muutakin tekijää mukana. Jos jokin asia elämässä on liian hankalaa toteuttaa ilmaiseksi tai halvalla, niin silloin ilomielin maksan siitä, mikä mahdollistaa merkittävän ajan säästön ja mukavuuden lisääntymisen. Omassa tilanteessani auto esimerkiksi olisi yllättäen enemmän riippakivi, kuin elämää helpottava ja arvoa tuova kapistus. Tältä pohjalta en edes halua sellaista.
Pidän siis minäkin ajankäytön ostamista tällaisin keinoin täysin hyväksyttävänä. Ehdottomuus ei ole mielestäni hyväksi missään asiassa, ei myöskään säästämisessä, vaan se on tottakai suhteutettava aina tilanteen mukaan. Säästämisen ei saa rajoittaa sitä, mikä on omassa elämässä tärkeää; ja se mikä on elämässä tärkeää, koostuu jokaisella eri asioista. Elämässä tärkeiden asioiden vaaliminen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tarkoittaa, että kulut nousevat samaan tahtiin. Nykyhetken tärkeiden asioiden vaalimisen lisäksi unohtuu liian usein miettiä se, mitä säästö pitkällä aikavälillä tuo ja onko se enemmän kuin tämän hetken mukavuuden arvo.
Se teema mikä tälläkin sivustolla ympäriinsä löytyy on se, että yllämainitut perustelut ovat suurimmalle osalle vain puhdasta itsepetosta ja laiskuudesta johtuvaa tilanteen hyväksymistä. Aivan liian monilla se vaihtoehtoinen ja pienikuluisempi ratkaisu olisi tasan yhtä hyvä, kuin “koko rahalla” ostettu, jos asiaa suostuttaisiin tosissaan tutkailemaan.
Ollaan ihan samoilla linjoilla. Nuo kustannukset mitä laskit autoilusta, ne ovat ihan oikeansuuntaiset – pirun kallistahan se on. Ja riesaakin siitä on varmasti kaikille, itseäni helpottaa että tavallaan “harrastan” autoja ja tykkään auton hoitamisesta.
Pidät hyvää blogia enkä ole oikeastaan mistään kanssasi eri mieltä, justiinsa kuten sanoit nämä ovat arvostuskysymyksiä ja siten yksilöllisiä. Tuolla järkevyydellä vähän leikin, koska vaikka mielestäni perusteeni ovatkin ihan järkeviä, niin ne eivät ehkä täytä sitä järkevyyden määritelmää mikä monilla muilla on eli järkevä rahankäyttö = välttämätön rahankäyttö. Välttämättä en siis tarvitsisi esim. autoa.
Tuossa muuten kun tuo mökkikin tuli mainittua, niin siinä olisi toinen tällainen suomalaisten pyhä lehmä minkä järkevyyden voisi hyvinkin kyseenalaistaa. Mökillä ollaan vuodessa muutamia viikkoja mutta sitä on ympäri vuoden pidettävä lämpimänä, menee kiinteistöverot, tienhoitomaksut, pääomaa on runsaasti sidottuna (vaihtoehtoistuotto), rakennusten kunnossapito maksaa, jne. jne. Itsekin olen sitä miettinyt että onko siinä mitään järkeä, mutta pitkään samassa suvussa olleita maita on korkea kynnys lähteä myymään. Tosiasiassa mökin vuokraaminen tulisi paljon halvemmaksi ja helpommaksi.
Olet jo hyvillä eväillä matkassa siinä, että avoimesti uskallat kyseenalaistaa omia pinttyneitä ajattelutapoja ja testata niiden kestävyyttä. Se on melkeinpä ainoa keino kunnolla löytää uusia ideoita ja oppia lisää. Jatka asioiden kyseenalaistamista niin säästämisen, omistamisen kuin työelämänkin suhteen. Sitä kautta voi löytää omaperäisiä, mutta hyviä ratkaisuja asioihin.
Henkilökohtaisesti ja suoraan sanoen pidän mökin ostamista pelkästään omaan käyttöön kummallisena ajatuksena. Rinnastan sen täysin lomaosakkeen ostamiseen, mutta lomaosake vain on halvempi ja joustavampi lomailun muoto kuin kesämökki jossakin perähikiällä. Kumpaakaan en ainakaan sijoituksena pidä. Noh, mökki voi sitä olla, jos on asiat suunnitellut oikein ja saa sitä vuokrattua edes kohtuullisen säännöllisesti.
Toki on muistettava, että suurin osa mökin omistajista on saanut tuon palan isänmaata perintönä, eikä suinkaan varsinaisesti sitä ostanut. Näinhän on sinunkin tapauksessasi. Kuitenkin tässäkin lähtisin asiaa miettimään siltä kannalta, että onko rapistuva mökki tosiaan kaiken sen kulun ja vaivan arvoinen, kun – kuten sanoit – mökin vuokraaminen tulisi paljon halvemmaksi ja helpommaksi, erityisesti kun tällä hetkellä et mökistä mitään tuottoja saa. Oman kokemukseni mukaan uskomattomiin, täysin varusteltuihin luksusmökkeihin pääsee viikoksi majailemaan saatuun arvoon ja vaivattomuuteen nähden hyvinkin huokeasti.
Omien lähimpieni kanssa aina välillä vuokraamme tällaisen mökin hyvältä rannalta kaikilla mausteilla. Hinnaksi on pahimmillaan muodostunut 100 euroa per pää (meitä on kyllä aika monta), joka ei viikon mökkeilystä ole paha juttu ollenkaan hienoissa maisemissa. Pienemmille porukoillekin löytyy hyviä paikkoja hyvällä hinnalla.
Maahan ja rakennuksiin ei pidä lähteä rakastumaan siitä syystä, että se on jollekulle esi-isälle ollut arvokas paikka. Oma elämä on elettävä ja on tehtävä ne ratkaisut sen mukaan mikä olisi järkevää tästä tulevaisuuteen. Eilisessä eläminen on harvoin hyvä idea.
Todennäköisesti, jos mökki on vähänkään järkevällä paikalla, tekisit sillä isonkin tienestin, joka järkevästi sijoitettuna auttaisi merkittävästi saavuttamaan sen palan vapautta, jota me kaikki lopuksi tavoittelemme. KTR -blogin artikkelista saat vähän lisää miettimisen aihetta tätä asiaa koskien. Kun mietit tuota artikkelia ja sitä paljonko mökistäkin voisit saada, alat varmaan näkemään asian hieman toisenlaisessa perspektiivissä.
Mökin omistamisen ymmärrän silloin, jos tarkoituksena on saada siitä tuottoa. Muussa tapauksessa se on vain ränsistyvä kuluerä, joka pakottaa pari kertaa vuodessa taas sinne samaan paikkaan nauttimaan risusavotasta, nurmikon leikkuusta, laiturin korjauksesta yms. Sen voi ajatella niinkin, että mökissä jota ei todella intohimoisesti käytä, on kiinni omaisuutta aika suurien unelmien verran, jotka jäävät toteuttamatta niin kauan kuin se tönö mukana pysyy.
Vanha kirjoitus, mutta herätti ajatuksia, koska itse olen tässä asiassa kääntänyt kelkkani lähes täysin.
Itse taivuin yli 13 vuoden sinnittelyn jälkeen ostamaan auton, vaikka ehdin koko aikuisikäni paasata moista turhaketta vastaan. Ja hitto, mikä helpotus arkeen! Yksinasuvana, sukulaisettomana naisihmisenä en ollut aiemmin tajunnutkaan, kuinka hankalaa elämä oli julkisten liikennevälineiden varassa tilanteessa, jossa sitä autoa ei oikeasti saa lainaksi mistään. Jos ostin esimerkiksi maton, se piti raahata metrossa ja paikallisjunassa kaverin kanssa kotiin. Vuosien reppureissauksen jälkeen minulta puuttuivat aloilleni asetuttuani lähes kaikki kalusteet, ja rahanpuutteessa rypevä pätkätyöläinen tiettyä ostaa käytettyä tavaraa huuto.netistä, mutta mikä eteen, kun uusi sohva on Espoossa ja sinä Vantaalla, eikä autosta tietoakaan?
Lapsen kanssa luontoretkelle tai ulkopaikkakunnalle lähteminen tavaravuorineen oli suoranainen logistinen haaste, ja viime talven junaongelmat aiheuttivat lukemattomia hankalia tilanteita lapsen päivähoidosta hakemisen suhteen, kun Länsi-Helsingissä sijatsevalta työpaikalta ei päässytkään Itä-Vantaalle alta puolentoista tunnin. Pariin otteeseen tuli paikallisjunassa turpaan päiväkännisiltä kanssaihmisiltä. Viimeinen elossa olevaa sukulaismummo Raaseporin peräkylillä olisi yhtä hyvin voinut asua kuussa, ja työmatkoihin hyvinäkin päivinä hurahti julkisilla ainakin se tunti suuntaansa.
Summa summarum: kärsivällinen ja suhteellisen keskeisellä paikalla asuva sinkku, joka voi lainata autoa vanhemmilta tai tutuilta, pärjää mainiosti ilman autoa. Muut välttämättä eivät pärjää, tai ainakaan en itse enää koskaan suostu luopumaan autosta ennen kuin minulla on varaa asua työpaikkani vieressä ja liittyä johonkin City Car Club -tyyliseen vedätykseen.
Hyvä tuoda perusteltua kritiikkiä vähän toiseenkin suuntaan. Näin sitä pitää.
Periaatteessa ja pohjimmiltaan auto on puhdas arvovalinta sen suhteen mikä on itselle tärkeää, mutta todellisuus tuleekin sitten jo vähän toisella tavalla monilla vastaan, kuten sinunkin kommentistasi saamme lukea. Sinua ei varmasti voi ainakaan syyttää siitä, ettetkö olisi asiaa suhteellisen pitkään miettinyt, eli tavoite sen suhteen on ainakin tullut täyteen.
Kysehän ei mielestäni silti ole siitä, etteikö kaikkia noita mainitsemiasi asioita voi ilman omaakin autoa järjestää kohtuullisen helposti (paitsi mummon näkemistä), vaan siitä, että nimenomaan tuo auton käyttöönoton helppous muodostui sinulla ylivoimaisesti houkuttavammaksi ja huomattavasti enemmän elämää helpottavammaksi tekijäksi kuin sen erillinen vuokraus tai lainaaminen jokaiseen pikkumenoon. Siinä vaiheessa julkinen on liikenne on vain puhdas rasite, kun niissä saa istua joka päivä tuntikausia.
Sinulla tuntuu menoa olevan nykyään niin paljon ja moneen suuntaan, että järkiratkaisu on nimenomaan oman auton hankinta… kokonaan eri kysymys on sitten, että millaisen auton.
Tilanteet elämässä muuttuvat ja niiden mukaan on mentävä. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että lähes aina nykytilanne on menneisyydessä tehtyjen valintojen summa. Pitäisikö kaikkia valintoja punnita sen kautta, että tarvitseeko auton; ei.
Saa nähdä mitä tulevaisuus omalla kohdalla tuo peliin, jos uhkakuva Helsinkiin muuttamisesta toteutuu.
Tosi hyvä juttu! En kyllä voinut uskoa että oikeasti kertyisi noinkaan paljon kustannuksia. Itse olen miettinyt että mielummin satsaan kunnon polkupyörään ennemmin kun autoon jos sitä autoa ei välttämättä tarvitse, tosin asun vielä vanhempien luona landella. Tosin en sitten tiedä miten kauppareissut onnistuisi ilman autoa kun bussitkaan ei paljoa täällä päin kulje.
Yllätyksenä se tietysti tulee useimmille, kun normaalisti ensimietinnöissä kuluiksi lasketaan vain bensat. Siitä kun lähtee ottamaan huomioon kaiken muun, kuten ostohinnan, arvon alentumisen, renkaat, huollot yms, niin kyllähän niitä kuluja alkaa tulemaan.
Pienemmällä paikkakunnalla auto on melkein välttämättömyys. Vanhempien luona asuessa tietysti on omat etunsa, kuten se, että perheen auton kulut eivät juuri itseen kohdistu. Luultavasti jossakin vaiheessa muutat kuitenkin kotoa pois. Tällöin kannattaa todella tarkkaan syynätä mihin on muuttamassa, sillä tuolla ratkaisulla vaikutat paljon myös taloudelliseen tilanteeseesi ja elämisen mukavuuteen. Liikenneyhteydet ja elintarvikekaupat on syytä ottaa huomioon asuinpaikkaa miettiessä.
Mitä viimeiseen kysymykseesi tulee, niin kyllähän kauppareissut onnistuvat aivan hyvinkin – ellei matkaa ole yli 10 kilometriä. Jos olet esimerkiksi innokas pyöräilijä, niin mikä estää hankkimasta siihen sivulaukkuja, joihin saa hyvin helposti ostokset säilöön?
Eri kysymys sitten on, että tämä on niin raskas ja aikaavievä menetelmä, että mieluummin itsekin taipuisin jo auton hankintaan.