Suomen kuuluisin puolivuosittainen psykologinen koe on taas käsillä. Kokeen järjestäjänä toimii Stockmann Oyj.

Keltakassikansa valloittaa jälleen Tampereen (kuin muidenkin kaupunkien) katuja uskomattomalla volyymillä. On Stockan puolivuosittaisten “Hullujen päivien” aika. Hullut päivät ovat nerokas psykologisen sodankäynnin testauslaboratorio. Se osoittaa hyvin tehokkaasti  miten surullisen taipuvainen ihminen on joukkohysteriaan. Joukko vie ja sinä vikiset.

Mikä “Hullut päivät” -ilmiössä on niin hauskaa?

Henkilökohtaisesti pidän sitä erinomaisen huvittavana miten ihmiset sankoin massoin pursuavat Stockan ovista sisään ja aloittavat epätoivoisen puskemisen, kiehnäämisen ja joissain tapauksissa aidon tappelun siitä, kuka minkäkin hilavitkuttimen/rievun kätösiinsä saa.

Kun kuvasto kilahtaa postiluukusta sisään, tuntuu 80 % ihmisistä menettävän järkensä. Kaikki varmaankin tietävät sen, että normaalisti Stockmann myy samaa paskaa kuin mikä tahansa muukin tavaratalo, mutta hintoihin on ympätty “snobi” -lisä. Tavara on siis normipäivinä vähintään ylihinnoiteltua. Stockaa käyttävätkin jokapäiväiseen asiointiinsa lähinnä jollakin tapaa häiriintyneet tai muuten vaan totaalisen hintatiedottomat ihmiset. Muuta selitystä ei sille voi olla, että maksaa tuotteesta enemmän kuin on pakko ihan vaan siksi, että voi näyttää omistavansa pätäkkää; ja vaikka ei omistaisikaan, haluaa silti antaa sen vaikutelman.

No sitten tulee mukaan “Hullut päivät”, jolloin näiden itsetuntovammaisten ihmisten lisäksi eksyvät Stockalle loputkin, jotka tavallisesti vain uneksivat siitä, että heidänkin rahansa edes joskus riittäisivät Stockmannin tarjonnan testaamiseen. “Hullut päivät” ainakin teoriassa mahdollistaa tämän, sillä onhan se minunkin myönnettävä, että osassa tuotteista on tuo edellämainitsemani “snobi” -lisä poistettu ja tavaraa saa pari päivää samalla hintaa kuin muissakin kaupoissa normaalisti.

Se mistä varsinainen sisäinen riemuni repeää on se, että ihmiset ovat hulluilla päivillä niin sekaisin ja hintasokeita, että he ostavat täyttä häkää myös Stockmannin normihintoja kalliimpiakin tuotteita samalla kiihkolla. Kyllä, luit oikein. Muutamia kertoja, ilmeisesti koemielessä, on tuotteita myyty normaalia kalliimpaan hintaan ja kaupaksi ovat silti menneet. Tätä urbaanilegendaa välitti Wikipedia vielä jokin aika sitten, kunnes maininta poistettiin. Tämän väitteen todenmukaisuuss on siis kyseenalainen, mutta täysin mahdollinen. Asiasta on kuulemma väännetty hesarissakin kättä ihan yrityksen edustajan kanssa. Yrityksen kanta asiaan oli tuolloin se, että “tarjous” ei välttämättä tarkoita alennettua hintaa, toisin kuin merkintä “ale”, joka edellyttää sitä, että tuote on perushintaa halvempi.

Se ei lakkaa ihmetyttämästä minua, miten oletettavasti normaalijärkinen henkilö yhtyy mukaan tuohon laumakäytökseen, ryntää vapaaehtoisesti valtavan tungoksen täytteeksi… ja ostaa pääosin sellaista schaibaa, jota ei oikeasti olisi tarvinnut. Mutta kun on “halpaa”; niin hän ainakin luulee.

“Hullujen päivien” nimi ei siis suinkaan tule siitä, että tuotteet olisivat tuolloin uskomattoman halpoja ja että tekisit Stockalta näinä ainutlaatuisina päivinä aivan korvaamattomia löytöjä. Ei suinkaan. Nimi tulee siitä, että se ihmismassa joka sinne runnoo puhvelilauman tavoin, on tullut hulluksi.

Miksi “Hullut päivät” ei ole alennusmyynti?

Moni pahaa-aavistamaton kaduntallaaja kuvittelee edelleenkin, että “Hullut päivät” on Stockmannin vastaus alennusmyyntivillitykseen. Tämä on valitettavasti kuitenkin täyttä harhaa ja luulisikin, että ihmiset tiedostaisivat tämän asian jo pikkuhiljaa. Väärät käsitykset pysyvät kuitenkin lujassa ja niin on tämänkin laita. Brändi voittaa järjen.

Vaikka osa tuotteista onkin “alennettu” Stockmannin normaalihintaan nähden, tilaa Stockmann Oyj toimittajiltaan näiksi päiviksi myyntiin aivan oman lajitelmansa Stockmannille erittäin edulliseen hintaan. Monet tuotteet siis ovat tällöin sellaisia, joita et Stockalta normaalipäivinä etsimälläkään löydä. “Hulluina päivinä” Stockmann antaa sinulle, hyvä kuluttaja, ainutlaatuisen mahdollisuuden ostaa vanhentunutta tekniikkaa olevaa sekundaelektroniikkaa, edellisvuoden muotia ja muuten vain rupuisempia vaihtoehtoja siihen nähden, mitä normaalisti on tarjolla. Stockmann raapii maahantuojien ja tukkureiden laarien pohjia ja laittaa ne näin myyntiin. Tässä tietysti voi onnitella Stockaa kierrätyksen edistämisestä innovatiivisin keinoin.

Voit olla varma, että Stockmann ottaa kyllä tasan tarkkaan saman katteen “Hullujen päivien” tuotteistaan, kuin muinakin aikoina.

Hauskana sivuvaikutuksena “Hulluille päiville” on se, että useat viihde-elektroniikkaa myyvät liikkeet, kuten Verkkokauppa.com, muuttaa hinnoitteluaan Stockmannin “Hulluja päiviä” myötäileväksi.

Kaikille, jotka huijatuksi haluavat tulla, on Huhti- ja Lokakuussa on tähän oiva mahdollisuus. Hullut päivät tulevat!