<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Saituri &#187; velka</title>
	<atom:link href="http://saituri.org/category/velka/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://saituri.org</link>
	<description>Säästäminen on siistiä</description>
	<lastBuildDate>Thu, 02 Feb 2012 23:04:13 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.3.1</generator>
		<item>
		<title>Pippelivippi</title>
		<link>http://saituri.org/paakirjoitus/pippelivippi/</link>
		<comments>http://saituri.org/paakirjoitus/pippelivippi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 02 Feb 2012 22:35:35 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[Pääkirjoitus]]></category>
		<category><![CDATA[velka]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=7567</guid>
		<description><![CDATA[Ennen muinoin hieman epävarmojen mieshenkilöiden itsetuntoa parantamaan hankittiin urheiluautoja, isoja traktoreita, moottoripyörä tai vähän nuorempana viritettiin se käytetty mopo kulkemaan kovempaa kuin toisilla. Nykyään erityisesti nuoremmat koltiaiset hurmaavat tyttöjä mopoautoilla, tai kuten minun nuoruudessani niitä ...]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2012/02/pippelivippaajat.jpg"><img style=' float: left; padding: 4px; margin: 0 7px 2px 0;'  class="alignleft size-full wp-image-8063" title="pippelivippaajat" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2012/02/pippelivippaajat.jpg" alt="" width="200" height="225" /></a>Ennen muinoin hieman epävarmojen mieshenkilöiden itsetuntoa parantamaan hankittiin urheiluautoja, isoja traktoreita, moottoripyörä tai vähän nuorempana viritettiin se käytetty mopo kulkemaan kovempaa kuin toisilla. Nykyään erityisesti nuoremmat koltiaiset hurmaavat tyttöjä mopoautoilla, tai kuten minun nuoruudessani niitä kutsuttiin, invamopoilla.</p>
<p>Näillä munanjatkeilla tietysti pärrästellään ympäri kylänraittia niin, että tytöt varmasti näkevät, tai edes kuulevat, koska muutama sankari täällä on poistanut äänenvaimentimen omasta koslastaan. Aiemmin vitsailtiin corollamiehistä ja karvanopista stereoineen. Näiden vehkeiden rinnalla menee jo sanattomaksi. Omalla kylälläni hurmailu tapahtui traktorin koon mukaan. Itse yritin hurjastella <a href="http://personal.inet.fi/koti/jarno.juvonen/ms1.JPG"><strong>mopolla</strong></a>.</p>
<p>Luulin, että invamopojen muodostuminen nuorison statussymboleiksi oli jotenkin kummallista ja mitalin arvoinen markkinointitempaus, mutta todellisuus on jälleen tarua ihmeellisempää.</p>
<p>Itkunaurua joutuu pidättelemään. Nauru tulisi, ellei asia olisi niin traaginen.</p>
<p>Munanjatkopuuhia helpottamaan on nimittäin markkinoille ilmestynyt aivan uusi tulokas niille, joilla ei ole rahaa invamopoon, tavalliseen mopoon, traktoriin tai edes skeittilautaan. Koska materiassa on näköjään vaikea enää tiettyjä rajoja ylittää, kasvatetaan itsetuntoa nykyään velalla.<img style=' float: right; padding: 4px; margin: 0 0 2px 7px;'  class="alignright" src="http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/15724/IMG_1989.JPG" alt="" width="232" height="174" /></p>
<p>Tästä on ihan oikea tutkimus. <a href="http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/06/21/velka-parantaa-itseluottamusta--kun-olet-nuori/20118784/139"><strong>Velka parantaa itseluottamusta</strong></a>. Luit oikein. Ei ihme, että pikavipit ovat niin suosittuja erityisesti myöhäisteinien keskuudessa. Alle 28-vuotiaaksi asti henkilö on kuulemma hyvin ylpeä siitä miten suuren määrän velkaa onkaan saanut kasvatettua. Entisaikojen häpeästä on tullut miehen mitta. Ajat muuttuvat.</p>
<blockquote><p><em>Tutkimuksesta käy ilmi, että 18–27-vuotiailla velkaraha antaa vallantunteen ja parantaa heidän itsetuntoaan. Lisäksi mitä enemmän lainaa, sitä suurempi on vaikutus. -Taloussanomat. 21.06.2011</em></p></blockquote>
<p>Tiesin kyllä &#8211; kokemuksestakin &#8211; että nuorena on harkitsematon, mutta se että ei ole millään tavalla kykeneväinen tekojensa mahdollisten seurausten käsittelyyn menee hieman yli ymmärryksen. Kuinka moni oikeasti ajattelee, että &#8220;ostetaan tämä nyt velaksi, sen voi kuitenkin maksaa myöhemmin pois&#8221;? Tuon vielä ymmärtää, jos se tapahtuu kerran, mutta trendi on selkeästi amerikkalaistyyliseen pelkästään velan kautta elämiseen. Voi sitä tulevan köyhyyden määrää.</p>
<p>Kun katsoo ympärilleen niin onhan tuo toki helppo uskoa. Selitykseksi tarjotaan sitä, että hiljalleen suureneva lainamäärä on suoraan verrannollinen kasvavaan elintasoon. Ja näinhän asia tietenkin hetkellisesti onkin. Juhlinta on komeaa ja kulissit suuret kunnes sitten laina-aikojen loppuvaiheilla viimein pysähdytään miettimään, että mihinkäs sontaan sitä on tullutkaan kätensä upotettua. Herää vain kysymys, että miten vähän ihmiset oikeasti miettivät minkälaisiin sitoumuksiin ryhtyvät myydessään elämänsä pankille tai muille tarpeeksi riskihalukkaille rahoittajille?</p>
<p>Eihän se mikään uutinen tietysti ole, että hulluus rehottaa lähes kaikkien länsimaisten valtioidenkin toilaillessa aivan samalla tavalla. Se on vain hiipinyt kimppuun niin salakavalasti, että herätys ympärillä vallitsevaan todellisuuteen on shokinomainen, kuten aina maksunajan koittaessa.</p>
<p>10 000 euron invamopot toin esimerkiksi hulluudesta ja statussymboleista siksi, että pelkästään sitä ne ovat. Ylihinnoitellulla &#8220;<a href="http://2pep.com/funny%20pics/very%20funny%20hilarious%20strange%20pictures%20cool%20images/16/super_funny_hilarious_worlds%20funniest_pictures_of_a-rad2-boombox-ghettoblaster-a1.jpg"><strong>Ghettoblasterilla</strong></a>&#8221; päristely sinne tänne vanhempien piikkiin ei osoita kovin suurta arvostelukykyä sen ajajalta saati rahoittajaltakaan. Tässä tapauksessa vastuu lienee kuitenkin enemmän jälkimmäisen harteilla. Laina on kuitenkin ollut niin halpaa, korot pieniä ja maksuajat pitkiä, että eihän se kuukausieränä tietysti yhtään sen suuremmalta maksajasta yhtäkkiä ajatellen tunnu kuin mitä siihen skootteriinkaan olisi uponnut. Näin ollen vanhemmat makselevat näitäkin kulutusluottojaan hymy huulillaan ja kyseiset teinit tietysti vanhempien esimerkin valoa seuratakseen hukkuvat itsekin lainoihin ennemmin tai myöhemmin.  Se on ajan henki.</p>
<p><a href="http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=201396&amp;tstart=0"><strong>Huhu liikkuu</strong></a>, että ongelmaluottoteinien vanhempia lappaa pankkien ovesta solkenaan järjestelyluottoja hakemassa. Väitän, että vertaispaineen vuoksi myös järkevästi talouttaan hoitaneiden perheiden lapset yhä enenevässä määrin lankeavat tähän lainaloukkuun siksi, että se on cool, erityisesti jos perhe ei varsinaisesti rikas ole. Demografiasta ja taloustilanteesta välittämättä useimmat näistä nuorista velkaantuvat salaa, kunnes homma räjähtää silmille.</p>
<p>Nuoret, töissäkäyvät aikuiset eivät tietysti enää velkaannu salaa, mutta velkaantuvat silti. On kiire päästä siihen TV-sarjoista, sisustus-, muoti-, ja autolehdissä viljeltyyn unelmaelämään miettimättä mitä se oikeasti vaatii. Heti on saatava ja oikeutuksen tunne on valtava. Lainan antamaan vallantuntoon on tietysti helppo hukkua parinkympin kieppeillä, kun kaikki yli vuotta kauempana tulevaisuudessa tapahtuva on synonyymi ikuisuudelle. Näin ollen maksun aika koittaa sitten joskus ja elämä on elettävä nyt. Ei mietitä, että ehkä sitä haluaa elää sitten vähän myöhemminkin?</p>
<p>Kaaviolle laitettuna elintasoviiva onkin varmasti monien kohdalla kääntynyt päinvastaiseksi siitä mitä tuloilla eläessä olisi. Aloitetaan yltäkylläisyydellä ja köyhdytään ajan mittaan sen sijaan, että aloitettaisiin maltillisesti ja vaurastuttaisiin ajan mittaan.</p>
<p>Yhteiskunnallinen esimerkki ja lainan saannin järkyttävä helppous, suoranainen tuputus ovat hirvittävä yhdistelmä kehittyvän nuoren taloudenhallintakyvyn oppimiselle. Nuoren, joka muutenkin on valtavan paineen alla ystäviensä ja muun maailman taholta. Joukkohulluuteen on tällaisessa tilassa helppo yhtyä, koska kaikkien niin tehdessä järjetönkin asia tuntuu normaalilta. Nuorisojoukossa henkinen paine on kova, muistan sen elävästi.</p>
<p>Lehtihaastattelussa pintaraapaisulla mainitsin impulssikontrollin puuttumisen laajemmassakin mittakaavassa syyksi monien ongelmiin. Ja niin asia todella tuntuu olevan, että suurten ikäluokkien jälkeläiset, ja eritoten vielä näiden jälkeläiset ovat saaneet elää sellaisessa &#8220;yhteiskunnallisessa kasvihuoneessa&#8221;, kaikelta pahalta ja rajoituksilta turvassa samalla vapaan kasvatuksen ihanteen vallitessa, että minkäänlaista impulssikontrollia ei ole päässyt edes muodostumaan.</p>
<p>Tämä on hiljalleen kasvanut niin olennaiseksi osaksi yhteiskuntaa, että sitä ei edes kunnolla enää huomata, vaan asian tilasta on tullut uusi normaali.</p>
<p>Koska velka on niin komeasti saatu vedettyä osaksi suomalaisten arkea, on siitä tullut kummallisesti yksi uusi itsetunnon parannuksen lähteistä. On syntynyt pippelivippi.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<span class="sfforumlink"><a href="http://saituri.org/forum/yhteiskunta/pippelivippi/"><img src="http://saituri.org/wp-content/plugins/simple-forum/styles/icons/default/bloglink.png" alt="" /> Liity mukaan aiheen foorumikeskusteluun</a></span>]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/paakirjoitus/pippelivippi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>4</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>5000 euron koroton kulutusluotto!! Ota omasi.</title>
		<link>http://saituri.org/velka/5000-euron-koroton-kulutusluotto-ota-omasi/</link>
		<comments>http://saituri.org/velka/5000-euron-koroton-kulutusluotto-ota-omasi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 01 Feb 2011 22:19:47 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[velka]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=6506</guid>
		<description><![CDATA[Koska velkaelämää vastaan tuntuu Suomessa olevan turha taistella, niin heittäydynpä täällä kerrankin virran vietäväksi. Tuli nimittäin vastaan niin loistava mahdollisuus saada korotonta pikalainaa, että oksat pois.
Mikäpä sen komeammin käynnistää uutta elämänmyönteisempää suuntaani kuin minikorkoisen, tai ...]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2011/02/ilmaista-rahaa.jpg"><img style=' float: left; padding: 4px; margin: 0 7px 2px 0;'  class="alignleft size-full wp-image-7280" title="ilmaista-rahaa" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2011/02/ilmaista-rahaa.jpg" alt="Koroton pikavippi" width="200" height="225" /></a>Koska velkaelämää vastaan tuntuu Suomessa olevan turha taistella, niin heittäydynpä täällä kerrankin virran vietäväksi. Tuli nimittäin vastaan niin loistava mahdollisuus saada korotonta pikalainaa, että oksat pois.</p>
<p>Mikäpä sen komeammin käynnistää uutta elämänmyönteisempää suuntaani kuin minikorkoisen, tai jopa korottoman kulutusluoton saantikeinon paljastaminen?</p>
<p>Tämä on tietenkin ennenkuulumatonta, mutta lukijana olet varmaan jo tottunutkin siihen, että olen yksinkertaisesti uskomaton. Minkäs sille teen?</p>
<p>Kitupiikki kun olen, niin tietenkään en halua maksaa rahastakaan mitään, vaan <strong>lainanikin otan ilman korkoja kokonaan!</strong></p>
<p>Ja koska vain persaukiset ylipäätään tarvitsevat lainaa, niin mikään ei varmaan kerää sivustolleni paremmin uutta ja kohderyhmääni sopivaa yleisöä kuin aito mahdollisuus <strong>maailman löysäehtoisimman pikalainan</strong> saantiin.</p>
<p>Parasta tässä lainassa on se, että luottotietosi voivat olla juuri niin keturallaan kuin vain olet onnistunut ne solmuun saamaan, eikä sinun silti tarvitse mitään hakemusprosessia sen saamiseen käydä, vaan lainan saaminen hoituu lähinnä ilmoitusmenettelyllä.</p>
<p><strong>Eikä tässä vielä kaikki</strong>; laina nimittäin erääntyy maksuunkin vasta seuraavan vuoden lopussa ja sitä seuraavan vuoden alussa.</p>
<p>Tässä kulutusluotossa on vain se haittapuoli, että sen pystyy nostamaan käytännössä vain useammassa erässä vuoden mittaan.</p>
<p>Ehdoton miinus kaikkein syvimmällä seilaaville on tietysti se, että tätä luottoa ei heru ilman tuloja. Piste. Se on jopa käytännön mahdottomuus, kuten tulet huomaamaan. Armoa ei anneta.</p>
<p>No mutta, siirrytään itse pihviin.</p>
<h2>Näin saat noin 5000 euroa  korotonta lainaa</h2>
<p>Taho, joka lainaa myöntää on varsin yllättävä, eikä sitä ihan heti uskokaan. Samalla lainan myöntäjä saattaa herkkävatsaisemmilla nostaa hapot pintaan, koska kyseessä on nimittäin &#8211; <em>ei sen enempää eikä vähempää</em> &#8211; valtio ja sen verokarhu.</p>
<p>Verottajalta tietenkin löytyy ne pahimmat perintämiehet; ja he voivat käytännössä lopettaa elämäsi kokonaan, jos menet takaisinmaksun kanssa ryssimään. Ainakaan perintäprosessi ei kovin kesken lopu, kun verottajan ehtymättömät resurssit ovat hommassa takana.</p>
<p>Käytännössä tämän luoton, eli verovelan saat aikaan niin, että menet verottajan verokorttipalveluun ja määrittelet siellä tulosi sen mukaan, että ennakonpidätysprosenttisi lähenee yksinumeroisia summia.</p>
<p>Vähän alle 5000 euroa olisit tällä keinolla voinut verottajalta lainata ilman korkoa, olettaen, että verotettavat tulot olisivat olleet tarpeeksi suuret.</p>
<p>Kuten huomaat, niin käytännön vaikutus toimenpiteellä on sama kuin 400 euron pikavipin otolla joka kuukausi. Tällä keinolla vain ne tuhansien eurojen korkoprosentit jäävät maksamatta.</p>
<p>Tämä jutun perusta on peräisin Veronmaksajain keskusliiton lakimiehen suusta, joka <a href="http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/va/veroartikkeli/onko-verokorttisi-kohdallaan-2"><strong>puhui aiemmin aiheesta</strong></a>. Hän kertoi näin:</p>
<blockquote><p>Verokarhulta rahaa lainatessa jäännösvero tulee maksuun joulukuussa&#8230;</p></blockquote>
<blockquote><p>&#8230;<strong>Noin 4 780 euroa on voinut lainata verokarhulta kokonaan ilman korkoa</strong>. Se on paljon halvempaa rahaa kuin esimerkiksi ”pikavipit”.</p>
<p>Verovuodelta 2009 jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2010 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään 1.12.2010 saakka. Jäännösveron korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa.</p>
<p>Jäännösveron 10 000 euron ylittävältä osuudelta korko on 3,0 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa.</p>
<p>Tästä johtuen verovuoden 2009 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösvero on suurempi kuin noin 4 780 euroa. Jäännösveron tilisiirtolomakkeet on lähetetty keväällä esitäytetyn veroilmoituksen mukana.</p>
<p>Ennakonpalautukselle verovuodelta 2009 lasketaan korkoa 1.2.2010 alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden eli marraskuun loppuun. Verovapaa palautuskorko esimerkiksi viime vuodelta on 0,5 % eli suuria voittoja sillä korolla ei tehdä.</p>
<p>Veron- eli ennakonpalautukset vuodelta 2009 maksetaan pankkitileille 3.12.2010, samoin veronpalautusten maksu Nordean konttorien kautta alkaa.</p></blockquote>
<h2>Mitä jos ei kuitenkaan?</h2>
<p>Tämä artikkeli oli luonnollisesti puhdasta <strong>sarkasmia</strong> ja tuotettu osoittamaan entistä paremmin, miten järjetön konsepti pikavippaaminen on. Erityisesti siksi, että samat lainat voisi tarvittaessa saada &#8220;ilmaiseksikin&#8221;; vieläpä huomattavasti paremmin maksuehdoin, kuin monille niin tuttujen pikavippiyritysten lainoissa.</p>
<p>En myöskään todellisuudessa kannusta minkäänlaisen verovelan ottoon jos talous on kuralla, vaan kannustan sinua opettelemaan rahan käyttöä ja kulutuskäyttäytymistä siinä määrin, että tällaisiin keinoihin ei alunperinkään tarvitse turvautua.</p>
<p>Liity vaikka <a href="http://saituri.org/paakirjoitus/miljoonan-euron-saastohaaste/"><strong>Miljoonan Euron Säästöhaasteeseen</strong></a> meidän monien muiden jatkeeksi ja paranna elämääsi lukijoiden joukkotuella! Ryhmä kasvaa koko ajan.</p>
<p><em>Herättikö juttu tunteita? Onko sinulla kokemusta pikavipeistä tai kulutusluotoista? Milloin ne ovat mielestäsi perusteltuja, vai ovatko koskaan?</em></p>
<span class="sfforumlink"><a href="http://saituri.org/forum/yleinen-keskustelu/5000-euron-koroton-kulutusluotto-ota-omasi/"><img src="http://saituri.org/wp-content/plugins/simple-forum/styles/icons/default/bloglink.png" alt="" /> Liity mukaan aiheen foorumikeskusteluun</a></span>]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/velka/5000-euron-koroton-kulutusluotto-ota-omasi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>11</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>3 syytä miksi velka on perseestä</title>
		<link>http://saituri.org/velka/3-syyta-miksi-velka-on-perseesta/</link>
		<comments>http://saituri.org/velka/3-syyta-miksi-velka-on-perseesta/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 22 Aug 2010 14:31:28 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[velka]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=6198</guid>
		<description><![CDATA[Suomalaiset rakastavat velkojaan. Velkaa on enemmän kuin koskaan ja sitä otetaan koko ajan lisää. Asuntojen hinnat kirivät uusia huippuja vaatien aina vain suurempia lainoja. Kulutusluotot auton, telkkareiden tai vaikka kämpän remontin tekoon ovat arkipäivää puhumattakaan ...]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/08/laiva-on-lastattu-velkavang.jpg"><img style=' float: left; padding: 4px; margin: 0 7px 2px 0;'  class="alignleft size-full wp-image-6219" title="laiva-on-lastattu-velkavangeilla" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/08/laiva-on-lastattu-velkavang.jpg" alt="Velka orjuuttaa, köyhdyttää ja tekee elämästä harmaata" width="200" height="225" /></a>Suomalaiset rakastavat velkojaan. Velkaa on enemmän kuin koskaan ja sitä otetaan koko ajan lisää. Asuntojen hinnat kirivät uusia huippuja vaatien aina vain suurempia lainoja. Kulutusluotot auton, telkkareiden tai vaikka kämpän remontin tekoon ovat arkipäivää puhumattakaan pikavipeistä, jotka ovat viime vuosien tuottoisin tuote varmaan millä tahansa mittarilla.</p>
<p>Kaikenlaisten luottojen räjähdysmäinen suosion kasvu saa minut miettimään, että <strong>ovatko kaikki jollakin ihmeen kaupalla unohtaneet mitä velka on</strong> ja miksi sen varassa yhtään minkään tekeminen tulisi olla suuren harkinnan varaista nykyisen idioottimaisen huolettomuuden sijaan.</p>
<h2>Harhaanjohdettu kansa</h2>
<p>Suomalaisten rahan käyttö on siinä mallissa, että luotottajien lobbaus näyttää ainakin menneen hyvin perille.</p>
<p>&#8220;<em>Jos ei ole varaa unelmien toteutukseen, elä unelmasi velaksi, olet ansainnut sen!</em>&#8221; Ideanahan tuo on tietysti kaunis, mutta joku pitäisi laittaa sen seurauksena silti linnaan harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Unelman elämisen sijaan nimittäin ainoa mitä tämän mainoksen kuulija päätyy tekemään on itsetehty orjuus.</p>
<p>Velan luonne ja sen pohjalla piilevät ongelmat on osattu lakaista niin hyvin maton alle ja kääritty niin moneen eri pakkaukseen, että velkaa on jo vaikea osata varoa. Siitä on tehty niin uskomattoman houkutteleva vaihtoehto säästämiselle, että maailma on kääntynyt päälaelleen. Velanotto on muuttunut ensisijaiseksi rahoitustavaksi ja säästöt tulevat vasta kaukana takana.</p>
<p>Näin helpoksi ja ruusuiseksi kuvio on lainanottajalle tehty hyvästä syystä. Velka nimittäin tuottaa antajalleen järjettömät summat rahaa sen unelmiaan jahtaavan ihmisen kustannuksella.</p>
<p>Onkin hyvin mielenkiintoista, että velanotosta on muodostunut melkeinpä nykyajan hyve, jonka välttäjät syyllistetään kulutusjuhlien kuokkavieraiksi ja ilonpilaajiksi. Meitä säästöjen kautta hankintojaan tekeviä pidetään vähän kuin <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkarit"><strong>häjyinä pohjalaisissa häissä</strong></a>. Olemme ei-toivottuja vieraita.</p>
<p>Kaiken tämän jälkeen minusta tuntuu, että <strong>suuri osa kansasta ei oikein enää tajua mitä velka on.</strong></p>
<h2>1. Huomisen tulot jo tänään, jee!</h2>
<p>Velka on pop suomalaisen elämässä muun muassa siksi, että sillä saa käyttöön kasoittain rahaa, jota ei muuten juuri tällä hetkellä olisi mahdollista käyttää. Sen sijaan, että sinun pitäisi ensin tienata ja säästää muutama kuukausi uutta telkkaria varten, voitkin viedä sen kotiin jo tänään. Eihän siinä voi olla mitään vikaa?</p>
<p>Koska <strong>velan kääntöpuoli</strong> on jäänyt osoittamatta kansalle melkein kokonaan, katsoo suuri osa ihmisistä sitä vähän kuin raha-automaatiksi, josta fyffeä saa nyhtää niin paljon kunnes pankin setä sanoo stop. Vastuun ei koeta olevan itsellä enää ollenkaan. &#8220;<em>&#8230;kyllä ne siellä pankissa tietävät miten suuren lainan minä pystyn hoitamaan.</em>&#8221;</p>
<p>Se näillä &#8220;<em>haluan elää tänään enkä huomenna</em>&#8221; -ihmisillä jää tajuamatta kovin karvaasti on se, että <strong>velkaa ottaessa kirjaimellisesti ostat rahaa</strong> huomisen tuloja vastaan.</p>
<p>Lisäongelmia tähän kuvioon tuottaa tietysti se, että tuolla rahalla on hinta, eli korko. Näin ajatellen kulutukseen otettu velka kuulostaa entistä naurettavammalta, koska laina ei yksinkertaistettuna ole mitään muuta kuin omalla <strong>rahalla ostettua kalliimpaa rahaa</strong>.</p>
<p>Tämä tulee karvaasti eteen maksun hetken koittaessa. Yhtäkkiä juhlat ovatkin loppu, eikä enää ole varaa mihinkään. Tässä todellisuudessa painivia riittää blogisteiksi asti. Aihetta avoimesti ruotivia ovat muun muassa:</p>
<ul>
<li><a href="http://pihistelevashoppaaja.blogspot.com/"><strong>Himoshoppaajan krapula</strong></a></li>
<li><strong><a href="http://velkavanki.blogspot.com/">Velkavanki</a></strong></li>
<li><strong><a href="http://velkaa.blogspot.com/">Elämää velkajärjestelyssä</a><br />
</strong></li>
</ul>
<p>He voivat oman todellisuutensa kautta todistaa, että velalla luotu elintaso ei pitkälle kestä.</p>
<h2>2. Velka on orjuutta</h2>
<p>Velka on myös hyvin riskipitoinen ostos juuri siksi, että laitat itsesi löysään hirteen sen suhteen, että ehkä tulevaisuudessa tienaat velan ja korkojen mukaisen summan vaaditussa ajassa.</p>
<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/08/velkaisen-elämää.jpg"><img style=' float: right; padding: 4px; margin: 0 0 2px 7px;'  class="alignright size-full wp-image-6225" title="velkaisen-elämää" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/08/velkaisen-elämää.jpg" alt="Velkaisen elämä on kuin suossa tarpoisi" width="300" height="225" /></a>Monille kuulostaa liian jyrkältä mielipide siitä, että velka on orjuutta. Jos asiaa kuitenkin miettii vähän pidemmälle, niin juuri muuta se ei ole.</p>
<p>Kun olet tarpeeksi syvällä markkinavoimien luomassa illuusiossa ja sitä kautta velkasuossa, olet hyvin helposti hallittava henkilö, joka ei juuri enää henkilökohtaisia riskejä voi ottaa tai sanoa vääriä mielipiteitä siinä pelossa, että esimerkiksi työpaikka menee.</p>
<p>Velka on orjuutta siksi, että se hyvin tehokkaasti <strong>poistaa elämästä vaihtoehtoja</strong>. Tällaisessa tilanteessa olevat eivät <strong>saa</strong> käydä töissä, siellä on <strong>pakko</strong> käydä. Ansaintamahdollisuuksien ja tulotason suhteen on koko ajan tuli perseen alla.</p>
<p>Ei ole kovin harvassa se henkilö, joka minullekin valittaa sitä, että töihin on tänäänkin mentävä saadakseen velat maksuun. Onko tämä jotenkin tavoiteltava olotila? Kuka siihen pakottaa?</p>
<p>Koska ylläkuvattu on yhteiskunnassamme jo normi, <strong>ei sitä tietenkään saisi kritisoida</strong>. Siitä ei silti pääse mihinkään, että vaihtoehdottomuus ja todellisen valinnanvapauden puuttuminen tekee elämästä kovin yksitoikkoista ja luo jonkinlaisen pelon taakan hartioille, joka on aina läsnä.</p>
<p>Kaikesta huolimatta tästä orjuuden muodosta on saatu luotua niin houkutteleva asia, että ihmiset pitävät sitä pahana, jos he eivät saa velkaa. Olisitte kiitollisia!</p>
<h2>3. Velka köyhdyttää</h2>
<p>Velkaisen elämä on niin kovin köyhää juuri sen vuoksi, että hän on jo valmiiksi kuluttanut eilen ne tulot, joilla tänään pitäisi elää. Kaiken lisäksi hän vielä maksoi lainanantajalle tästä hyvästä.</p>
<p>V-käyrä on tämän tilanteen kilahtaessa kaaliin tietysti hieman korkealla erityisesti niillä, jotka ottivat tuon velan suhteellisen turhiin hankintoihin, jotka olisi verrattain helpolla säästämiselläkin voinut saavuttaa.</p>
<p>Juuri tästä syystä on velan löperö ottaminen erityisen typerää. Samasta syystä <strong>velkaa tulisi pyrkiä ottamaan vain sellaisen omaisuuden hankintaan, joka tuottaa tuloa tai edes kasvaa arvossaan</strong>; omaisuus siis ainakin teoriassa itsessään kuittaisi velan aiheuttamat menetykset.</p>
<p>Omistusasunnot perinteisesti kuuluvat vielä hyväksyttäviin lainanoton kohteisiin, mutta ei niistäkään ihan mitä tahansa hintaa ole järkevää maksaa. Se, että pankki suostuu lainaamaan sinulle paljonkin rahaa, ei tarkoita että sitä kaikkea kannattaa ottaa vastaan. Määräävänä tekijänä on oltava maksukyky ja se, että jääkö rahaa lainakulujen jälkeen vielä muuhunkin. Itsestäänselvästi näin toimiessa säilyy itsellä edes joitain valinnanmahdollisuuksia.</p>
<p>Jos haluat säilyttää rippeet vapaudestasi, ota velkaa vain tarpeiden, ei halujen tyydyttämiseen, mieluiten älä mihinkään.</p>
<p>Koska rahalla on hintansa, on velaksi eläminen tietysti tasan tarkkaan sen vuosikorkoprosentin verran kalliimpaa kuin mitä jos saman asian olisi hankkinut todellisilla tuloilla tai ammentamalla säästöistään. Helpon lainan saaminen ajaa myös helposti siihen, että syntyy sokeus sille mihin todellisten tulojen puitteissa on varaa ja mitä velaksi on mahdollista saada.</p>
<p>Kun velka muuttuu luonnolliseksi ja itsestäänselväksi osaksi elämää, alkaa henkilö helposti pitämään luotolla saatua rahaa olennaisena osana tulojaan niin kauan kuin sitä saa. Näin tietysti kierre syvenee ja ongelmat kasvavat.</p>
<p><strong>Velka köyhdyttää nimenomaan siksi, että se tekee kaikesta sen avulla hankitusta paljon kalliimpaa kuin mitä hankinta muuten olisi</strong>.</p>
<p>Sen lisäksi, että hankinnat tulevat paljon kalliimmiksi, tulee myös <strong>helposti</strong> hankittua paljon enemmän lyhyemmässä ajassa kuin mitä säästöjen kautta. Näin tietysti siksi, että säästöjä käyttämällä et voi ennakkoon kuluttaa varoja joita sinulla ei ole. Voit tehdä vain sen verran hankintoja, kuin sinulla on sillä hetkellä varaa. Tämä ei tietenkään ole suoraan lainaan liittyvä ominaisuus, vaan lainan ottajan henkisestä heikkoudesta kumpuava ongelma; laina vain mahdollistaa sen esiintulon. Itsestäänselvää? Ei kaikille. Tarkkuutta ja henkistä lujuutta siis vaaditaan.</p>
<p>Velallisella on pitkällä aikavälillä myös oikeasti <strong>vähemmän rahaa käytössään kuin säästäjällä</strong>. Tämä köyhdytysvaikutus tulee korostetusti esiin mitä suuremmista hankinnoista ja pidemmistä maksuajoista on kysymys.</p>
<ul>
<li>150 000 euron asunto 3 % korolla ja 20 vuoden maksuajalla tuleekin maksamaan ostajalleen todellisuudessa 199 655 euroa. (<em>toki asumisen suhteen koron osuus menisi joka tapauksessa esimerkiksi vuokraan, joten esimerkki osoittaa vain koron vaikutuksen lainan takaisinmaksuun vaadittavaan todelliseen summaan. En siis tämän kirjoituksen puitteissa ota kantaa omistusasunto vs. vuokra kiistaan.</em>)</li>
<li>2000 euron kotiteatterijärjestelmä 10 % luottokorolla hankittuna ja minimilyhennyksellä maksettuna esimerkiksi Osuuspankin kautta maksaisi todellisuudessa noin 2400 euroa. Maksun lyhennys kestäisi 3 vuotta ja 5 kuukautta.</li>
</ul>
<p><em>Onko velka sinulle luonnollinen osa elämää? Pidätkö sinä velkaa positiivisena asiana? Anna kuulua oma näkökulmasi asiaan!</em></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/velka/3-syyta-miksi-velka-on-perseesta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>34</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Luottokortti &#124; Näin käytät sitä oikein</title>
		<link>http://saituri.org/velka/luottokortti-nain-kaytat-sita-oikein/</link>
		<comments>http://saituri.org/velka/luottokortti-nain-kaytat-sita-oikein/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 19 Apr 2010 19:38:23 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[velka]]></category>
		<category><![CDATA[kulutusluotto]]></category>
		<category><![CDATA[luottokortti]]></category>
		<category><![CDATA[luottokorttivelka]]></category>
		<category><![CDATA[velkaongelmat]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=3796</guid>
		<description><![CDATA[Luottokortit ovat oiva keksintö luottokorttiyhtiöille, koska normikuluttajan on niin uskomattoman helppo käyttää niitä itselleen tuhoisasti. Tätä luotottajat myös haluavat, koska se tietää rutkasti rahaa heille muun muassa korkojen ja käsittelymaksujen muodossa.
Kulutusluotto-ongelmat ovatkin olleet koko 2000-luvun ...]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/04/luottokortti.jpg"><img style=' float: right; padding: 4px; margin: 0 0 2px 7px;'  class="alignright size-full wp-image-4070" title="luottokortti" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/04/luottokortti.jpg" alt="Luottokortti on hyvä työkalu oikein käytettynä" width="200" height="225" /></a><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Luottokortti">Luottokortit</a> ovat oiva keksintö luottokorttiyhtiöille, koska normikuluttajan on niin uskomattoman helppo käyttää niitä itselleen tuhoisasti. Tätä luotottajat myös haluavat, koska se tietää rutkasti rahaa heille muun muassa korkojen ja käsittelymaksujen muodossa.</p>
<p>Kulutusluotto-ongelmat ovatkin olleet koko 2000-luvun laajassa kasvussa myös Suomessa nykyisen kriisin ansiosta ja siksi, että ihmiset suhtautuvat rahaan ja velkaan niin löperösti.</p>
<p>Paljon on vielä tehtävä sen yksinkertaisen totuuden kaaliin takomiseksi, että jos kuluttaa enemmän kuin tienaa, ja ottaa vielä korkeakorkoista lainaa päälle, on yksinkertaisesti kusessa?<span id="more-3796"></span></p>
<p>Luotto ei ole mikään taikatemppu, jolla rahaa tulee ilmasta, vaan se on puhtaasti tulevaisuuden tulon kulutuksen siirtämistä tähän hetkeen tietyllä hinnalla.</p>
<p>Jos tämän tekee kerran tai pari pienillä summilla, niin ongelmia ei synny. Kuitenkin liian moni harrastaa sitä jatkuvalla syötöllä ja näin he tajuamattaan varastavat omasta tulevaisuudestaan. Elämä on tietenkin sen aikaa kivaa, kun takaisinmaksukierre ei ala, mutta tuon tulonsiirron konkreettinen vaikutus iskee koko voimallaan kyllä jokaiseen, jolla luoton lyhennykset alkavat lähennellä palkan suuruutta.</p>
<p>Luottokortti on kuitenkin pahasta vain silloin, kun sitä ei osaa käyttää terveesti. Oikein käytettynä siitä voi olla paljonkin iloa ja hyötyä. Se on siis yksi taloudenhoidon työkalu, jolla osaava henkilö voi säädellä kulutustaan, tehdä järkeviä ostoksia ja helpottaa elämäänsä kansainvälisillä markkinoilla.</p>
<p>Talouden hoidon työkalut ovat vain siitä mielenkiintoisia, että niihin ei saa koulutusta esimerkiksi koulussa ollenkaan. Puutyötunneilla pojat opetetaan sirkkelin käyttöön, näin ollen välttäen tarpeettomat vahingot ja menetetyt peukalot. Kukaan ei kuitenkaan opeta esimerkiksi luottokortin käyttöön, vaikka jälki on useassa tapauksessa vähintään yhtä pahaa &#8220;vahingon&#8221; sattuessa ja käyttökin on sirkkeliä yleisempää.</p>
<p>Matematiikan tuntien uudelleenmuokkaus tietyiltä osin käytännönläheisempään maailmaan suuntautuvaksi toisi varmasti muutenkin enemmän mielenkiintoa opintoihin, kun taidon hyöty tulisi selvästi esille.</p>
<h2>Näin saat itsesi kuseen?</h2>
<p>Yleisin tapa joutua kiipeliin luottokortin kanssa on se, että suhteellisen pienituloinen, talouttaan seuraamaton henkilö ylipäätään päättää hankkia luottokortin, ottaa niin suuren luottolimiitin kuin vain saa ja sen jälkeen alkaa ostamaan tuon limiitin täyteen kaikkea kivaa &#8211; ei niin välttämätöntä &#8211; kamaa.</p>
<p>Yhtäkkiä velkaa on useita tuhansia euroja, eikä takaisinmaksua ole mietitty. Kuvitellaan, että koska ostoksen saa maksaa luottokortilla ikään kuin osamaksulla, iskee se talouteen vähemmän.</p>
<p>Tämä on kuitenkin puhdasta harhaa, sillä näin hankinnasta loppujen lopuksi joutuu maksamaan huomattavasti enemmän kuin jos olisi hetken odottanut ja säästänyt.</p>
<p>Kierre myös alkaa todella helposti, koska mitä vähemmän on kuukausittain &#8220;kuminauhaa&#8221; nettopalkassa, sen vähemmän on tietenkin myös pelivaraa luoton suhteen. 2000 euron luottolimiittikin on jo liikaa suurimmalle osalle hyvätuloisistakin. Se on liikaa minullekin. Maksimissaankin käytän vain 25 % luottokorttini limiitistä juuri siksi, että näin en koskaan joudu turvautumaan korolliseen osamaksuun.</p>
<p>Maksuaikakortit, kuten <a href="http://www.americanexpress.com/finland/homepage.shtml">American Express</a>, <a href="http://www.hypo.fi/10_syyta">Hypoteekkiyhdistyksen Visa Classic</a> tai <a href="http://saituri.org/tyokalut/dinersclub.php">Diners Club</a>* olisivatkin suurimmalle osalle kansasta se oikeampi vaihtoehto. Näihin saa pienemmän käyttörajan, joka on maksettava eräpäivään mennessä pois, ennen kuin kierroksen voi aloittaa uudestaan. Maksuaikakorteilla on siis huomattavasti vaikeampi joutua kiipeliin kuin löysemmillä ehdoilla tarjoilluilla varsinaisilla luottokorteilla, joissa on myös houkuttimena tuo kuukauden maksuaikaominaisuus.</p>
<p>City -lehden artikkeli &#8220;<a href="http://www.city.fi/artikkeli/Luottoihmiset/1275/">Luottoihmiset</a>&#8221; on karua luettavaa kulutusluottokierteessä tarpovista nuorista. Juttu on surullinen siksi, että heillä voisi olla tasan sama elintaso kuin nytkin, mutta ilman velkaa, jos järki olisi päätä pakottanut edes hetken.</p>
<h3>Miksi luotto on pahasta?</h3>
<p>Jos luotolla ostaa limiitin täyteen tavaraa, on selvää että velkaa ei tuolloin kuukaudessa takaisin makseta.</p>
<p>Jos taas muodostunutta velkaa ei maksa noin kuukaudessa kokonaan takaisin, käynnistyy kortin luotto-ominaisuus, jolloin jäljellä olevalle velalle alkaa kertyä korkoa, joka tuntuu äkkiä aika napsakasti lompakossa, erityisesti jos limiittisi on useampia tuhansia. Näin siksi, että luonnollisesti koron kertyminen hidastaa lainan takaisinmaksua ja kulutuksesi hintaa merkittävästi.</p>
<p>Esimerkiksi Op:n VISA-kortin todellinen vuosikorko on tällä hetkellä 10,42%. 2000 euron luoton takaisinmaksu minimilyhennyksellä tulisi tuolla korolla maksamaan noin 350 euroa enemmän kuin jos olisit ostanut tuotteen säästöillä.</p>
<h3>Älä siis:</h3>
<ul>
<li>käytä luottokorttia päivittäistavaroiden ostoon. Ruoka, vaatteet ja esimerkiksi polttoaine kuuluvat tuoteryhmään, johon sinulla tulisi olla aina tilillä varattuna rahaa, jota ei muuhun käytetä. Kun käytät luottokorttia tällaisten ostosten tekoon, olet äkkiä ja helposti veloissa, etenkin jos ostat luotolla vielä muutakin. Luottoa käyttämällä on vaikea hahmottaa todellista rahatilannettaan, ellei aktiivisesti seuraa kulujaan esimerkiksi <strong><a href="http://saituri.org/2010/04/14/balancion-joka-kodin-talousihme-osa-2-betan-epavirallinen-kayttoohje/">Balancionilla</a></strong>, vilkuile verkkopankkinsa lukemia ahkerasti tai pidä kuluistaan muuten aktiivisesti kirjaa. Mikäli sinulla ei raha riitä päivittäisostosten tekoon käteisellä tai kortin debit -puolella, olet jo valmiiksi ongelmissa ja suosittelen, että otat asiaksesi saada <strong><a href="http://saituri.org/2010/02/01/tata-ilman-et-veloista-eroon-paase/">tilanteesi normaaliksi</a></strong>. Jotkut toki pystyvät luotolla elämisenkin saamaan toimivaksi maksamalla aina tiukasti joka kuukausi koko saldon pois, mutta normisuomalaiselle se on vain veren kaivamista nenästä.</li>
</ul>
<ul>
<li>maksa ainoastaan minimilyhennystä. Minimilyhennyksen maksaminen kuukausittain lisää aikaa, joka menee velan takaisin maksuun. Itsestäänselvästi näin myös maksat luotostasi enemmän. Ota pikemminkin tavaksi maksaa koko velka yhdessä tai kahdessa erässä pois kuukauden sisällä. Näin et maksa korkoa ollenkaan. Itselleni olen asettanut luottokortin minimilyhennyksen 2000 euroon, joka on samalla limiittini. Näin varmasti maksan koko velan kuukauden sisällä pois, koska systeemi laskuttaa tällä tavalla koko kertyneen saldoni (<em>itse asiassa maksan velan useinmiten pois jo ennenkuin laskua edes tulee, eipähän tarvitse tuskailla senkään asian kanssa</em>).</li>
</ul>
<ul>
<li>osta asioita joihin sinulla ei oikeasti ole varaa. Lainattu keskiluokan elämäntyyli on nopein tapa saattaa itsensä velkavankeuteen ja mieron tielle. Se on hauskaa tasan niin kauan kun lainat eivät tule maksuun, mutta äitiä tulee äkkiä ikävä, kun todellisuus iskee päin pärstää. Jos sinulla ei ole varaa tavoittelemaasi ostokseen tänään, suurella todennäköisyydellä sinulla ei ole varaa siihen huomennakaan, ellet varta vasten siihen säästä.</li>
</ul>
<h2>Ainoa tapa käyttää luottokorttia turvallisesti</h2>
<p>Minäkin käytän pankkikorttini luotto-ominaisuutta, tai tarkemmin maksuaikaominaisuutta silloin tällöin, erityisesti jotain isompaa ostettaessa, kuten sohva tai sänky tai kun ostan ulkomaisesta nettikaupasta esimerkiksi kirjoja; tai kun haluan jonkin asian ihan välttämättä nyt, enkä kuukauden päästä.</p>
<p>Käyttötavassani on kuitenkin hyvin perustavaa laatua oleva ero kulutusluottokierteeseen joutuneeseen henkilöön verrattuna.</p>
<p>Ennen kuin koskaan maksan luottokortilla, selvitän itselleni pari asiaa:</p>
<ol>
<li>Paljonko ostettava tuote maksaa?</li>
<li>Paljonko minulla on nyt rahaa käytettävissä ostokseen?</li>
<li>Paljonko minulla jää yli ensi kuun tuloista kun muut menot otetaan huomioon?</li>
<li>Jos lasken kolme ensimmäistä kohtaa yhteen, niin paljonko minulle tällöin jää?</li>
</ol>
<p>Jos saan neloskohtaan lukeman, joka kertoo tililleni jäävän ensi kuussa vielä rahaa ostoksesta huolimatta, voin huoletta ostaa kyseisen tuotteen luottokortilla jo tänään.</p>
<p>Mikäli taas laskelma näyttää selvästi negatiivisia lukemia tiedän, että joudun vielä odottelemaan jonkin aikaa, että minulla on ostokseen varaa. Tällöin ei itkupotkuraivarit auta, vaan vasta kun summa on riittävä, ryhdyn ostotoimenpiteisiin.</p>
<p>Tällä menettelyllä varmistan, että saan ostokseni maksettua kuukauden sisällä, eikä minun koskaan tarvitse maksaa korkoa ostoksistani, vaikka teinkin ostoksen jo ennen kuin minulla oli siihen koko rahaa.</p>
<p>Yksinkertaista vai mitä? Muuta ei tarvita mielenrauhaan kuin 10 sekunnin päässälasku.</p>
<p>Kaikki tämä siitäkin huolimatta, että Suomalaisten luottokorttien vuosikorot eivät ole yhtä valtavat kuin amerikassa. Suomessa esimerkiksi OP-Visan vuosikorko on noin 10 %. Suhteellisen pienissä koroissa on kuitenkin se ongelma, että niihin nimenomaan suhtautuu helposti &#8220;hällä väliä&#8221; -asenteella, vaikka tuollakin prosentilla lompakosta virtaa koko ajan rahaa aivan turhaan &#8220;harakoille&#8221;, erityisesti jos limiitti sattuu olemaan reippaamman puoleinen.</p>
<p>Korko ei silti ole se koko asian ydin, vaan pääongelma on oman maksukyvyn ylittäminen ja taloudellisen rasitteen tarpeeton pitkittäminen ja suurentaminen.</p>
<p>Niin hullulta kuin se kuulostaa, niin kulutukseen suunnattua velkaa ei koskaan pitäisi ottaa rahan puutteeseen. Jos niin kuitenkin tekee, saa tanssia nuoralla todella pitkään, että pääsee jälleen kuiville.</p>
<p>Kannattaako riskiä siis ottaa turhan takia ollenkaan, jos parin kuukauden säästämisellä saisi olla vapaa kuin taivaan lintu ilman velkaa?</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/velka/luottokortti-nain-kaytat-sita-oikein/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>32</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Luottokortin salainen historia</title>
		<link>http://saituri.org/velka/luottokortin-salainen-historia/</link>
		<comments>http://saituri.org/velka/luottokortin-salainen-historia/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 31 Mar 2010 05:28:50 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[velka]]></category>
		<category><![CDATA[luottokortti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=3810</guid>
		<description><![CDATA[Keskiverrolla amerikkalaisella perheellä on tänä päivänä noin 10 erilaista luottokorttia. Luottokorttivelka ja henkilökohtaiset konkurssit ovat tällä hetkellä kaikkien aikojen katossaan. Koska luottokorttiyhtiöillä ei ole mitään lain asettamaa rajaa sille mitä he voivat korkoina veloittaa, on tästä liiketoiminnasta kasvanut amerikan pankkialan tuottoisin: enemmän 30 miljardia dollaria voittoina pelkästään vuonna 2003. Luvut ovat varmasti tänä päivänä vielä kovemmat.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/03/luottokortin-salainen-historia.jpg"><img style=' float: left; padding: 4px; margin: 0 7px 2px 0;'  class="alignleft size-full wp-image-3799" title="luottokortin-salainen-historia" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/03/luottokortin-salainen-historia.jpg" alt="Luottokortit ovat joskus olleet maltillisia ja rajoitettuja tuotteita. Nykyään luottokorttiyhtiöt voivat tehdä mitä haluavat." width="200" height="241" /></a>Keskiverrolla amerikkalaisella perheellä on tänä päivänä noin 10 erilaista luottokorttia. Luottokorttivelka ja henkilökohtaiset konkurssit ovat tällä hetkellä kaikkien aikojen katossaan. Koska luottokorttiyhtiöillä ei ole mitään lain asettamaa rajaa sille mitä he voivat korkoina veloittaa, on tästä liiketoiminnasta kasvanut amerikan pankkialan tuottoisin: noin 30 miljardia dollaria voittoina pelkästään vuonna 2003. Luvut ovat varmasti tänä päivänä vielä kovemmat</p>
<p>Muovirahan suosio perustuu pitkälti sen käytön uskomattomaan helppouteen. Luottokortti on amerikkalaisille taikasauva, jolla voi taikoa rahaa käyttöön, jos se ei muuten riitä. Ideaali asiakas luottokorttiyhtiöille on henkilö, joka ottaa koko ajan lisää luottokorttivelkaa, eikä milloinkaan maksa velkaansa kokonaan takaisin.</p>
<p>Miljoonat amerikkalaiset käyttävät luottokorttiaan lähinnä palkan jatkeena, jota ei edes pystytä maksamaan takaisin. Nousuvuosina tämä on ollut huolestuttava trendi Suomessakin. Siihen vielä lisäksi kulutusluotot ja pikavipit. Niin amerikkalaiset kuin suomalaisetkin pienituloiset perheet pitävät luottokorttia jonkinlaisena oljenkortena, johon voi turvautua kun rahat eivät riitä, sen sijaan että muutettaisiin kulutusta kestävämpään suuntaan.</p>
<p>Tämä ei kuitenkaan ole kokonaan ihmisten oma syy, sillä luottokortteihin ja niiden ehtoihin on asetettu monia ansoja, joita peruskuluttajan on vaikea ymmärtää tai tietää ensinäkemältä, tai edes pidemmällä mietinnällä. Luottokortti on niin olennainen osa yhteiskuntaa, että sitä ei osata pelätä ja kunnioittaa tarpeeksi.</p>
<p>Luottokorttiyhtiöt ovat ottaneet tavakseen keksiä omia sääntöjään silloin kun kivalta tuntuu ja johtaa ihmisiä harhaan aina mahdollisuuden tullen. Mainoksissa iloiset ihmiset laittavat rahaa palamaan ilman huolia ja kortteja saa 0% alkukorolla. Se mitä asiakas ei kuitenkaan tiedä korttia ottaessaan, että yhtiö voi milloin tahansa yksipuolisesti muuttaa kortin ehtoja.</p>
<p>FRONTLINE ja New York Times yhdistivät voimansa tutkiakseen miten tästä luottokorttiteollisuudesta kasvoi niin vallitseva, tuottoisa ja voimakas. Tästä yhteistyöstä syntyi dokumentti <strong>&#8220;Luottokortin salainen historia </strong>(englanniksi)<strong>&#8220;</strong>.</p>
<p>Voit katsoa dokumentin suuremmalla kuvakoolla <strong><a href="http://video.google.com/videoplay?docid=-9048007397539880204&amp;ei=OSqyS_H_JJfS-Ab07aDLBg&amp;q=credit+card#">täällä</a></strong>.</p>
<p><object id="VideoPlayback" style="width: 400px; height: 326px;" classid="clsid:d27cdb6e-ae6d-11cf-96b8-444553540000" width="100" height="100" codebase="http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=6,0,40,0"><param name="src" value="http://video.google.com/googleplayer.swf?docid=-9048007397539880204&amp;hl=fi&amp;fs=true" /><param name="allowfullscreen" value="true" /><embed id="VideoPlayback" style="width: 400px; height: 326px;" type="application/x-shockwave-flash" width="100" height="100" src="http://video.google.com/googleplayer.swf?docid=-9048007397539880204&amp;hl=fi&amp;fs=true" allowfullscreen="true"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/velka/luottokortin-salainen-historia/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>1</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tätä ilman et veloista eroon pääse</title>
		<link>http://saituri.org/rahan-psykologia/tata-ilman-et-veloista-eroon-paase/</link>
		<comments>http://saituri.org/rahan-psykologia/tata-ilman-et-veloista-eroon-paase/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 01 Feb 2010 07:00:25 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[Rahan psykologia]]></category>
		<category><![CDATA[velka]]></category>
		<category><![CDATA[kulutus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=2717</guid>
		<description><![CDATA[Velkakierteeseen on petollisen helppo joutua, mutta hyvin suurelle osalle siitä irtaantuminen tuntuukin sitten olevan maailman vaikein asia. Mistä se johtuu? Ongelmaan on hyvin järkevä selitys ja ratkaisukin on suhteellisen helppo. Ei tarvita kuin yksi asia, ja se on jatkuvan velanoton kierteen julma katkaiseminen. ]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/01/Päätös-vaaditaan.jpg"><img style=' float: right; padding: 4px; margin: 0 0 2px 7px;'  class="alignright size-full wp-image-2757" title="Päätös-vaaditaan" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2010/01/Päätös-vaaditaan.jpg" alt="" width="200" height="225" /></a>Velkakierteeseen on petollisen helppo joutua, mutta hyvin suurelle osalle siitä irtaantuminen tuntuukin sitten olevan maailman vaikein asia. Mistä se johtuu?</p>
<p>Ongelmaan on hyvin järkevä selitys ja ratkaisukin on suhteellisen helppo. Ei tarvita kuin yksi asia, ja se on jatkuvan <strong>velanoton kierteen julma katkaiseminen</strong>. Niin yksinkertainen toimenpide kuin tämäkin on, on se silti asia joka tuntuu viimeiseksi käyvän mielessä, kun ongelmiin päädytään.</p>
<h2>Haluatko aikuisten oikeasti raha-asiasi kondikseen?</h2>
<p>Ellet sinä, hyvä ihminen, ole valmis lopettamaan velaksi elämistä kokonaan ja opettele kuluttamaan vähemmän kuin tienaat jatkuvalla syötöllä, <strong>ei mikään velkaneuvonta tai takaisinmaksusuunnitelma sinua auta</strong>. EI MIKÄÄN!</p>
<p>Ratkaisun toteuttaminen on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa siksi, että se vaatii pitkäaikaisten tapojen ja asenteen perusteellista muutosta. Ylikuluttaminen on tässä vaiheessa muodostunut jo elämäntavaksi. Jos olet stereotyyppinen ylikuluttaja, tunnistat itsesi kun et mieti pikkuostosten tekemistä ollenkaan ja suurempien ostosten tekemiseenkin löytyy aina &#8220;<em>hyvä ja perusteltu</em>&#8221; syy.</p>
<p>Vaikka olisitkin velkakierteessä, niin jossakin tässä vaiheilla mietit juuri nyt, että &#8220;<em>äijähän puhuu paskaa; minä todella, todella tarvitsin sen telkkarin</em>&#8220;. Et tarvitse, <strong><a href="http://www.tarkkamarkka.com/ostokset-ja-kuluttaminen/erota-halut-ja-tarpeet.html">sinä haluat sen, mutta et sinä sitä tarvitse</a></strong>. <strong>Itsepetos ja järkeily ovat uskomattoman voimakkaita ihmismielen viettejä.</strong> Itselle on todella vaikea myöntää sitä, että tulikin toimittua täysin järjettömästi.</p>
<p>Kun työskentelee rankasti ja ansaitsee palkkansa, elää helposti maailmassa, jossa mielestään ansaitsee materiaalista hyvää; ja paljon. Yhtäkkiä alat kuitenkin jostakin syystä kuvittelemaan, että &#8220;ansaitsetkin&#8221; vielä parempaa ja vielä enemmän; saahan sitä rahaa aina velaksi ja kerranhan sitä vain eletään, vai mitä?</p>
<p>Ei tässä tietenkään mitään pahaa ole. Kyllä minäkin uskon ansaitsevani kaikkea kivaa mitä elämässä voi saada. Se mikä velaksi eläjillä kuitenkin matkan varrella unohtuu, on että <strong>elämän hyviä asioita todella ei osteta luottokortilla</strong>.</p>
<h2>Ei taas tätä pseudofilosofista höttöä!</h2>
<p>Tämäntyyliset tekstit vaikuttavat hömpältä ja turhalta jaarittelulta tasan niin kauan kuin et ota tilannettasi tosissasi.</p>
<p>Jos sinulla on nyt useampi tonni velkaa, koti täynnä kaikenlaisia leluja ja tähän päälle vielä hieno auto, niin oletko todella onnellinen? Rehellisesti, oletko? Ja ennen kaikkea, kumpuaako se uskomaton onnellisuuden tunne todella niistä, vai koetko sittenkin vain hetkellistä mielihyvää ja <strong>naurettavaa ylpeyttä siitä, että sinulla oli &#8220;<em>varaa</em>&#8221; ottaa velkaa</strong> näihin leluihin?</p>
<p>Yksi perustavanlaatuisista hyvän elämänlaadun edellytyksistä on stressin vähäinen määrä. Mistä stressi sitten tulee? Tässä yhteydessä</p>
<ul>
<li>Stressi tulee työstä, jossa on pakko käydä kun laskuja tulee kasoittain joka kuu, eikä loppua näy</li>
<li>Stressi tulee siitä, kun ei tiedä miten velat saa maksuun</li>
<li>Stressi tulee siitä, kun et ole varma saatko vuokraa maksuun</li>
<li>Stressi tulee ennen kaikkea siitä, että yrität tavoitella elämässäsi jotakin sellaista, joka ei todellisuudessa ole tavoittelemisen arvoista; ja tiedät sen sisimmässäsi itsekin</li>
</ul>
<p>Hyvin tehokkaita stressin lievittäjiä ovat</p>
<ul>
<li>Säästäminen</li>
<li>Varojensa mukaan eläminen</li>
<li>Tiedostaminen, että huomennakin on rahaa &#8211; omaa rahaa</li>
</ul>
<p>Jos olet jo velkaloukussa, tiedät kyllä sen kalvavan tunteen, joka yöllä hiipii kuin varas mieleesi. Päässä pyörii mietinnät autolainan seuraavasta erästä, asuntolainan koron nousu huolettaa, kämpän sisustukseen käytetyn kulutusluoton seuraava maksu erääntyy huomenna ja kylpyhuone pitäisi remontoida.</p>
<p>Jos tähän pisteeseen on päässyt, olet juuri siinä tilanteessa johon yhteiskunta sinut periaatteessa haluaakin, hyvin kuuliaiseksi kansalaiseksi, jolla <strong>ei ole varaa tai uskallusta sanoa työpaikalla vastaan tai enää tehdä todellisia itsenäisiä päätöksiä</strong>; ellei tee kunnon stoppia koko hommalle ja ryhdy tekemään tilanteen parantamiseksi jotain. Olet zombie, joka pelaa kaiken varman päälle ja on jollakin tapaa peloissaan koko ajan. Asioista on vaikea nauttia ja kotona tulee riideltyä typeristä asioista, koska pinna on kireällä.</p>
<p>Ei niin ole pakko elää. Se hieno auto, iso kämppä ja lukuisat lelut eivät ole sen arvoisia&#8230; sitä paitsi, saisit saman elintason vähemmällä stressillä, jos otat vähän takapakkia tässä oravanpyöräpelleilyssä ja etenet vähän hitaammin. Heti, kaikki, nyt -mentaliteetti on hyvin istutettu ihmisiin, mutta se on heille ja heidän todelliselle onnellisuudelleen todellinen este.</p>
<h2>Miten?</h2>
<p>Heitä luottokortit mäkeen, ala maksamaan lainoja sen sijaan että vain ylläpidät niitä ja keksi itsellesi jotakin järkevää tekemistä, jolla on todellista arvoa (<strong><a href="http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2010/01/tyon-ja-vapaa-ajan-tasapaino-luo-se.html"><em>tästä vaahtosinkin jo KTR -blogissa</em></a></strong>).</p>
<p>Aloita pienestä. Mikään suuri muutos ei tule käden käänteessä, vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Sille ei voi mitään, että velkaantuneella, joka haluaa totaalisen muutoksen aikaan, koittaa hetkellisesti &#8220;<em>laihat ajat</em>&#8220;, koska suhtautumista rahaan ja kulutustottumuksia on muutettava nykytilanteeseen nähden niin kovasti.</p>
<p>Hyvä uutinen on se, että kun olet tämän vaikean ajan yli päässyt, koittaa elämässäsi sellainen vapauden tunne, jota et ole sitten lapsuuden aikojen kokenut. Se on tavoittelemisen arvoinen tila, johon pyrkimistä ei pidä pelätä.</p>
<p>Eikö olisi hienoa, jos kotiin ei tarvitsisi mennä laskupinon luo miettien, että millähän nekin saa maksuun?</p>
<p>Ihan kuten sairauden hoidossa, niin myös velkaongelmissa sairaus ei parane oiretta hoitamalla, vaan on tunnistettava sairauden syy. <strong>Velkaongelmissa ongelman ydin on siinä miten rahoihisi asennoidut ja miten niitä päätät tuhlata (<em>niihin tärkeiksi luulemiisi asioihin</em>)</strong>. Heräteostokset ja luksustavarat, joiden uskot tuovan elämääsi väriä, ovat juuri niitä asioita, jotka tuovat turhaa stressiä elämään ja saavat sinut tuntemaan olosi vangituksi.</p>
<p>Mieti sitä. <strong>Et todella tarvitse kaikkea sitä sontaa heti, tässä ja nyt</strong>.</p>
<p>Aihetta sivuten muun muassa Vehmas Assembly on kirjoittanut hienon artikkelin elämän yksinkertaistamisesta heittämällä pois kaiken muun paitsi <a rel="nofollow" href="http://www.vehmasassembly.com/2010/01/25/100-things-challenge-minimalismin-tavarahaaste/?utm_source=feedburner&amp;utm_medium=feed&amp;utm_campaign=Feed%3A+VehmasAssembly+%28Vehmas+Assembly%29"><strong>100 </strong><strong>henkilökohtaisesti tärkeintä tavaraa</strong></a>. Mielenkiintoinen ja haasteellinen konsepti, mutta varmasti testaamisen arvoinen.</p>
<p>Myös Tarkka Markka esittelee keinoja päästä <a href="http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/01/eroon-veloista/">eroon veloista</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/rahan-psykologia/tata-ilman-et-veloista-eroon-paase/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>10</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Nyt lähden minäkin asuntokaupoille!</title>
		<link>http://saituri.org/velka/nyt-lahden-minakin-asuntokaupoille/</link>
		<comments>http://saituri.org/velka/nyt-lahden-minakin-asuntokaupoille/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 07 Nov 2009 07:00:52 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Saituri</dc:creator>
				<category><![CDATA[velka]]></category>
		<category><![CDATA[asuntolaina]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://saituri.org/?p=1773</guid>
		<description><![CDATA[Ei kai tässä muukaan auta. Mieleni on nyt kirkastunut, enkä ymmärrä miten olen voinut olla näkemysteni kanssa niin väärässä ja yksin. En aio kökkiä enää vuokralaisena, koska selvästi tuloni ylittävät roimasti pankkien vaatimustason vakuuksien ja ...]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://saituri.org/wp-content/uploads/2009/11/Sadan-tonnin-kämppä.jpg"><img style=' float: left; padding: 4px; margin: 0 7px 2px 0;'  class="alignleft size-medium wp-image-1778" title="Sadan tonnin kämppä" src="http://saituri.org/wp-content/uploads/2009/11/Sadan-tonnin-kämppä-300x225.jpg" alt="Sadan tonnin kämppä" width="300" height="225" /></a>Ei kai tässä muukaan auta. Mieleni on nyt kirkastunut, enkä ymmärrä miten olen voinut olla näkemysteni kanssa niin väärässä ja yksin. En aio kökkiä enää vuokralaisena, koska selvästi tuloni ylittävät roimasti pankkien vaatimustason vakuuksien ja tulojen suhteen.</p>
<p><a href="http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/11/06/pankkivalvoja-hammastyi-tyotonkin-saa-asuntolainaa/200923246/12" target="_blank"><strong>Työtönkin saa nimittäin Suomessa asuntolainaa</strong>.</a> Eihän tässä silloin voi vikaan mennä mitenkään. Aiemmin olisin pitänyt tällaista menettelyä pankilta vastuuttomana ja hulluna. Nykytilanteessa alan kuitenkin vakuuttua siitä, että tämähän onkin oikeastaan ihan hyvä juttu. Onhan se kiva, että yhteiskunnan vähävaraisemmatkin pääsevät nauttimaan omistusasumisen iloista. Aion oikeastaan ryhtyä ajamaan veronkorotuksia, että saamme nostettua työttömyyskorvausten tasoa hieman korkeammaksi laadukkaampien lukaalien menekin takaamiseksi. Kuka vielä väittää, että hyvinvointiyhteiskunta tekee kuolemaa? En ainakaan minä!</p>
<p>Tämän uutisen jälkeen ylleni on laskeutunut seesteisen zen-mäinen olotila. Enää minua ei huoleta yli sadan tonnin velka, eikä se, että otan 30 vuoden asuntolainan johonkin neuvostokuutioon; asuntoon jota tuskin on enää olemassa tuon 30 vuoden jälkeen. Tälläkään ei toisaalta ole väliä, sillä näiden arkkitehtonisten ihmeiden arvo kun nousee rakkaassa kotimaassamme ikuisesti. Nyt se on toisaalta minulle uskomattoman selvää miksi.</p>
<p>Kyllä, Suomi on maailman ainoa maa, jossa on löydetty täysin muun taloustilanteen heittelyille immuuni asuntomarkkinajärjestelmä. Ehkä tässä on Suomen uusi vientihitti; asuntomarkkinoiden immunisaatiokonsultointi?</p>
<p>Minä lähden kaupoille jo ensi viikolla; hittolainen, taidan käydä vielä autokaupan kautta, niin pääsen sutjakammin näytöille!</p>
<p>&#8230;Pääsenpähän ainakin eroon naapureistani, jotka ovat suureksi ilokseni hommanneet muuten karaoke-laitteiston. Oli ilo kuunnella eilisiltaista, kaunista serenadia. Tunnen olevani etuoikeutettu niin monella tapaa, että en pysy housuissani.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://saituri.org/velka/nyt-lahden-minakin-asuntokaupoille/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>6</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

