Löysin selailuni yhteydessä hieman buddhalaista elämänviisautta, jota olen elämässäni menestyksellä noudattanut jo pitkään – tietämättäni. En tietysti koko ajan, koska se on melkeinpä mahdotonta, mutta oli mielenkiintoista huomata miten lähelle omat ajatukset vuosien saatossa ovat tähän suuntaan muotoutuneet.

Säästämiseen olennaisesti rinnastettava ongelma on, että sitä pidetään puulta maistuvana suoritteena, josta kukaan ei voi iloa repiä. Hetken sitä sietää, mutta sitten taas palataan vanhoihin uomiin; juuri ennen kuin tulokset alkavat näkyä. Vaikka kaikilla järki sanoo, että säästäminen on tarpeellista, harva siihen ryhtyy niin kauan kuin se ei aiheuta mukavia ja pörröisiä tuntemuksia vatsan pohjalla.

Rahan käytön opettaminen lapselle jätetään usein tekemättä tietoisesti kokonaan, koska se koetaan vaikeaksi aiheeksi. Lasta ja hänen käsityskykyään myös tarpeettomasti aliarvioidaan. Tämä on virhe, sillä jos lapsella on jutussa oma lehmä ojassa, käy oppiminen kuin tanssi ja se on lisäksi kivaa!

Myytyäni muutamia turhia omistuksiani ja saatuani niistä maksun perinteisen riihikuivan muodossa, päätin testata jälleen mitä pelkän käteisen käyttäminen tuo tullessaan ja miten sitä voi hyödyntää kuluttamisessa. Korttimaksaminen on niin itsestäänselvää, että on hyvä välillä vertailla sitä perinteisemmän tyylin kanssa.

Nyt se julistetaan koko Suomelle; olen jälkeenjäänyt! Kestääkö tätä häpeää, oliko se kenellekään ylipäätään yllätys vai loksahtavatko palaset viimein paikoilleen? Lue koko skuuppi ensimmäisten joukossa.

Säästämisestä ja tarpeettomien kulujen minimoinnista puhuttaessa tulee pakostakin puheeksi myös kiistely siitä, mitkä ovat pakollisia kuluja ja mitkä voidaan luokitella vapaaehtoisiin kuluihin.

Kysymys on mielenkiintoinen ja vastaus siihen on monitahoinen. Kaikki riippuu sinusta.

Velkakierteeseen on petollisen helppo joutua, mutta hyvin suurelle osalle siitä irtaantuminen tuntuukin sitten olevan maailman vaikein asia. Mistä se johtuu? Ongelmaan on hyvin järkevä selitys ja ratkaisukin on suhteellisen helppo. Ei tarvita kuin yksi asia, ja se on jatkuvan velanoton kierteen julma katkaiseminen.

Edellisessä artikkelissa kävimme lyhyesti läpi Kirjan “Predictably Irrational” kappaleiden seitsemän ja kahdeksan teemat, joissa mietittiin muun muassa sitä miten kovasti omistajuus vääristää käsitystämme jonkin asian hinnasta ja totesimme, että suuri määrä vaihtoehtoja ei aina ole hyvä juttu.

Tänään teemme pikavilkaisun kirjan lukuihin yhdeksän ja kymmenen, joissa pureudumme synnynnäiseen mieltymykseemme ennakkoluuloihin ja siihen miten pitkälle hinta määrittää mielipidettämme tuotteesta.

Edellisessä artikkelissa kävimme lyhyesti läpi Kirjan “Predictably Irrational” kappaleiden viisi ja kuusi teemat, joissa kauhisteltiin sitä miten paljon tunteet vaikuttavat päätöksentekoomme ja koitettiin löytää ratkaisua monia meistä vaivaavaan taipumukseen viivytellä asioita.

Tänään teemme pikavilkaisun kirjan lukuihin seitsemän ja kahdeksan, joissa syyniin joutuu tapamme rakastua omistamiimme asioihin ja ihmeellinen mieltymyksemme vaihtoehtojen runsauteen.

Edellisessä artikkelissa kävimme lyhyesti läpi Kirjan “Predictably Irrational” kappaleiden kolme ja neljä teemat, joissa tuli selväksi, että ilmainen ei aina ole niin ilmaista kuin aluksi tuntuu ja että toisaalta joskus meidät saa tekemään asioita helpommin tarjoamatta ollenkaan korvausta tehdystä työstä.

Tänään teemme pikavilkaisun kirjan lukuihin viisi ja kuusi, joissa käsittelemme muun muassa sitä miksi on vaarallista tehdä päätöksiä tunteiden alla ja sitä miten viivyttelystä päästään eroon.