Eläkevakuutuksen karmea totuus
En voinut vastustaa kiusausta, vaan minun on pakko purkaa sydäntäni ja omaatuntoani kertomalla Suomen kansalle yksiselitteisesti mikä eläkevakuutus on ja miksi siihen ei pidä koskea edes suojapuku päällä. Miksi minua on syytä kuunnella? Koska vietin erään häpeällisen osan elämästäni myymällä työkseni näitä kikkareita.
Eläkevakuutus, tuote joka vielä 15 vuotta sitten oli oikeasti hyvä keino säästää eläkeikää varten, on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttunut lähinnä huonoksi vitsiksi. Miksi? Koska säästömuotona se on osattu pilata niin totaalisesti kuin olla ja voi niin, että ainoa joka koskaan tällaisesta vakuutuksesta nykyään hyötyy on tuotetta myyvä vakuutusyhtiö (tai asiamies kuten Alexandria Pankkiiriliike, Akseli Finanssipalvelut, Bon Life yms.).
Että nykymuotoista eläkesäästämistä voi onnistuneesti ja perustellusti kritisoida, on tietenkin tiedettävä mitä oikeastaan on kritisoimassa.
Mikä eläkevakuutus on?
Eläkevakuutus on valtiotasolta asti tuettu säästämisen muoto, jolla pyritään parantamaan yksilön eläkeaikaista elintasoa. Henkilöä kannustetaan säästämään osa tuloistaan ns. eläkevakuutukseen, jossa rahat ovat ikään kuin turvassa eläkeaikaista käyttöä varten. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että henkilö ei saa rahoja ulos “vakuutuksesta” ennen tiettyä ikää tai erikoistapauksessa. Se ei välttämättä ole huono juttu, jos henkilö ei osaa pitää rahojaan hyppysissä minuuttia kauempaa kuluttamatta sitä johonkin turhaan.
Mikä tässä eläkevakuutuksessa on vakuutusta?
Suora vastaus on, että ei yhtikäs mikään. Tässä vaiheessa pankkineiti saattaisi köhäistä kurkkuaan hieman ja korjaisi minua sanoen, että eläkevakuutukseen kuuluu kyllä henkivakuutus. Tällä pankkineiti tarkoittaa sitä, että perillisesi saavat 80% (tai 101% Skandia Lifella) eläkevakuutukseen säästetystä varallisuudesta perinnönjaossa, vähennettynä tietenkin verot. Ehkä olen vain tyhmä, mutta minun tietojeni mukaan normaaleistakin sijoituksista perilliset saavat perinnönjaossa 100%, josta myös vähennetään mahdolliset verot.
Eläkevakuutuksessa ei siis ole kyse minkäänasteisesta vakuutuksesta. Toisaalta koska eläkevakuutus on nimellisesti ja juridisesti vakuutus (vaikka se sitä ei käytännössä ole), mahdollistaa se tietynlaisen verokikkailun, josta tosin 90% säästäjistä ei oikeasti hyödy.
Veroetu
Yksi etu, jolla eläkevakuutuksia edelleenkin surkeasti mainostetaan on ns. suora veroetu (veroetuun oikeuttavien säästöjen enimmäismäärä 5000 € vuodessa), jonka valtio sinulle eläkesäästäjänä tarjoilee. Saat vähentää verotuksessa 28% vuoden aikana säästämästäsi summasta.
Esimerkiksi jos säästät 100 €/kk, verottaa valtio sinua 28€ edestä kuukaudessa vähemmän ansiotuloverotuksessa (olettaen, että sinulla ei ole pääomatuloja). Havainnollistetaan vielä edellämainittuja lukuja käyttäen.
- Ansaitset kuukaudessa vaikkapa 2000 € bruttona, josta sinulta menee tietty prosentti ansiotuloveroa. Jos maksat 100€/kk eläkevakuutukseesi, verottaa valtio sinua sen jälkeen 28 € vähemmän, kuin mitä normaalisti. 2000 € tuloilla veroaste on noin 18 % tällä hetkellä, joka tekee 360 € (muita palkan kuluja ei mukana). Alijäämähyvityksen jälkeen verosi on 332 €. Tämä on siis veroetu käytännössä.
Veroetu on kuitenkin lähinnä silmänlumetta, sillä näin verotusta ainoastaan siirretään siihen hetkeen, kun säästöjä aletaan nostaa. Nostettaessa säästöistä peritään pääomatuloveroa, joka on tällä hetkellä 28 prosenttia. Huomaa siis, että kun normaalissa osake/rahastosäästämisessä maksat veroa vain voitto-osuudesta, eläkevakuutuksessa maksat sen 28% veroa koko säästösummasta.
Tämä käy varsin raskaaksi silloin, jos veroetuuden summaa ei laita takaisin sijoitukseen kasvamaan. Juuri tämä tärkeä askel jää suurella osalla toteuttamatta.
Rahastojen vaihto veroseuraamuksitta.
Tämä on myös kuuluisa myyntiargumentti. Tottahan se on, että sijoitussidonnaisen vakuutuksen sisällä todellakin saat siirrellä säästöjäsi eri rahastoihin ilman, että verottaja silpaisee tuotosta oman osuutensa.
Oikealla kikkailulla voi saada aikaan oikeaakin hyötyä tästä ominaisuudesta. Jos esimerkiksi olisit 2007 Joulukuussa älynnyt siirtyä kokonaan korkorahastoihin, et olisi menettänyt sijoituksesi arvoa. Surkea todellisuus on kuitenkin se, että 99% asiakkaista eivät hyödynnä tätä ominaisuutta ja vaikka hyödyntäisivätkin, tekevät sen juuri väärään aikaan. Vanha ja paikkansapitävä sijoitusfraasi kuuluu, että markkinoiden tuottoa on lähes mahdoton kenenkään voittaa pitkällä aikavälillä.
Mikä eläkevakuutuksissa niin mättää?
Kulut. Suurin ongelma ovat hilpeän suuret kulut. Ne syövät erittäin tehokkaasti jo edellämainitun veroedun, eikä rosvoaminen jää siihen.
Jos olet erehtynyt Suomen kalleimman eläkevakuuttajan, Skandia Lifen tuotteen omistajaksi, en voi kuin ottaa osaa. Skandia Life kerää säästöistäsi kermat päältä heti kättelyssä. “Merkintäkuluna” Skandia ottaa hulppeat 7% sisäänmenevästä rahasta. Jos siis laitat vakuutukseen 100 €, silpaisee Skandia siitä itselleen 7€ välittömästi. Jo pelkästään tästä syystä olet miinuksella heti aloittaessasi. Tämä kulu menee aina, niin kauan kuin rahaa sisään lapat. Lisäksi on lukuisia muita kuluja, kuten 5€ kuukausimaksu ja 1% vuosittainen hallinnointipalkkio, joka menee koko pääomasta . Jos asiamies (Akseli, Alexandria yms.) on onnistunut kauppaamaan sinulle vakuutukseen vielä omaa nimeään kantavan “varainhoitorahaston”, syö se lisää kuluja 1-2% vuodessa. Itse asiassa kaikki rahastot, jotka vakuutuksessa ovat, vievät omat vuosittaiskulunsa säästöistäsi. Tämä siis tapahtuu vaikka tuotto olisi negatiivista. Edellämainitut kulut kun lasket yhteen, niin itku tulee. Keskimäärin kuluja on siis noin 4% vuodessa.
Jos muistellaan hieman, että hyvin pitkäaikainen keskimääräinen osakemarkkinoiden tuotto on noin 8% vuodessa, saat Skandian kulujen jälkeen ainoastaan 4% tuottoa. Saat suunnilleen saman tuoton lepuuttamalla rahojasi riskittömässä korkorahastossa tai määräaikaistilillä. Että sinulla olisi siis edes teoreettinen mahdollisuus päästä osakemarkkinoiden keskimääräisen tuottoon, olisi sinun otettava riskiä aivan helvetisti. Sinun olisi jatkuvalla syötöllä pystyttävä saamaan noin 12% tuotto koko säästöillesi. Tämä on ammattilaisillekin erittäin vaikea saavutus. Se yksistään on jo riittävä syy haistattaa pitkät eläkevakuutuskauppiaille.
Sijoitussidonnaisuus.
Nykymuotoisissa eläkevakuutuksissa yksi suuri miinus on niiden “sijoitussidonnaisuus”, eli rahat on laitettava johonkin virtuaalirahastoon. Varsinkin nykyisessä taloustilanteessa ovat eläkevakuuttajien “sijoitukset” ottaneet takapakkia noin 10 vuotta, jopa enemmänkin kun lasketaan mukaan kulut. Tuotot eivät siis suinkaan ole millään varmalla pohjalla, vaan säästöjen tuotto lepää täysin markkinatilanteen armoilla. Kivaa on siis niin kauan kuin ylös mennään. Rahastosäästäminen on toki varteenotettava sijoitusmuoto henkilölle joka ei halua päiviään viettää yritysten vuosikertomuksia lukien, mutta normaalilla eläkesäästäjällä joka ei ymmärrä sijoittamisesta yhtään mitään on tilanne toinen. Ongelmia muodostaa myös se, että vakuutuksen sisälle tarjoillut rahastot ovat ennalta valittuja ja niitä on rajallinen valikoima. Poikkeuksetta valitut rahastot edustavat markkinoiden kalleimpia tuotteita, joka myös heijastuu kuluihisi.
Aiemmin eläkevakuutusten tuotto perustui laskuperustekorkoon, joka antoi säästöille aina takuuvarmasti positiivisen tuoton ja pienet kulut. Tuotto vaihteli hieman vuodesta toiseen, mutta kyseessä oli kuitenkin varma nakki. Sait olla vakuuttunut siitä, että eläkesäästösi kasvoivat koko ajan ja unelmia oli mahdollista toteuttaa. Entisen Suomi-yhtiön eläkevakuutus on hyvä esimerkki vanhoista hyvistä ajoista. Äitin omistaa Suomi-yhtiön eläkvakuutuksen ja hän saa vuodessa noin 10% tuoton.
(Puollan kuitenkin sitä, että eläkesäästämisen mahdollisuuksia tulisi Suomessa laajentaa koskemaan myös yksittäisiä osakkeita ja rahastoja niin, että henkilö pystyisi paremmin valitsemaan omia taitojaan vastaavan pienikuluisen tuotteen tai arvopaperin tai niiden yhdistelmän. Henkilöllä olisi siis oma “eläketili”, johon hän voisi koostaa haluamansa paketin. Nykyinen malli on kuitenkin niin perseestä kuin voi olla.)
Epäselvyys.
Eläkevakuuttajien ei ole mikään pakko ilmoittaa asiakkailleen vakuutustensa kuluja selkeästi saati sitten ymmärrettävästi. Laki on enemmän vakuutusyhtiön puolella. Minun maailmassani, jos jokin taho ei voi rehellisesti lätkäistä tuotteensa hyviä ja huonoja puolia pöytään, on jotain vialla. Tällä logiikalla eläkevakuutuksissa ei muuta olekaan kuin vikaa.
Perinteinen kikka eläkevakuutuksen markkinoinnissa on se, että ainoat selkeästi esitetyt kulut ovat suoraan vakuutukseen itseensä liittyvät kulut. Asiamiesten “varainhoitorahastojen” kuten muidenkin rahastojen kulut jätetään tyystin pimentoon. Vakuutuksenottajan saavutettua eläkeiän alkaa eläkevakuutuksissa usein mennä myös erillinen henkivakuutuskulu, tämä on pankkien vakuutuksissa yleistä. Skandian vakuutus on jo lähtökohdiltaan niin poskettoman kallis, että he voivat ylpeillä henkivakuutuskulun puuttumisella, se on ympätty jo peruskuluun (mitä helvettiä omissa säästöissään tekee henkivakuutuksella??). Esittelyssä sinulle siis todennäköisesti kaupitellaan eläkevakuutusta lähinnä suorilla vakuutuskuluilla. Se 2% varainhoitokulu unohdetaan tyylikkäästi. Jos älyät siitä kysyä, se osataan selittää pois.
Tiukkuus.
Eläkevakuutukset ovat ehkä tiukimpia paikkoja minne voit rahasi työntää. Ne ovat “paremmassa” tallessa kuin kassakaapissa (elleivät kulut syö säästöjäsi). Rahat saat ulos ennen eläkeikää vain jos puolisosi kuolee, hankit avioeron tai olet pitkään työttömänä. Tällöinkin on tajuttava riittävän ajoissa ilmoittaa, että vedät rahat pois. Älä kuitenkaan kuvittele, että saisit rahat näissä hätätapauksissakaan ilman naurettavia kuluja pois; sitä suurempi prosentuaalinen nostokulu, mitä vähemmän aikaa olet vakuutusta pitänyt.
Kaiken kaikkiaan eläkevakuutukset ovat valtion tukema rosvousmuoto, jota en voi kenellekään suositella.
Mitä minun sitten pitäisi tehdä?
Lääke on erittäin yksinkertainen. Jos pankissa tarjotaan eläkevakuutusta, ilmoita pankkineidille ystävällisesti, että pystyt pääsemään rahoistasi eroon nautittavemmilla tavoillakin. Jos Akseli Finanssipalvelut, Alexandria Pankkiiriliike tai muu asiamiespulju ottaa sinuun yhteyttä keskustellakseen hieman “raha-asioiden kuntoonlaitosta, unelmista ja tavoitteista”, sano että luet jo Saiturin blogia ja täten sinulla on raha-asiat kunnossa.
Ota omat raha-asiasi hallintaan ja aloita hillitty kuukausisäästäminen indeksi- ja korkorahastoihin, joissa kulut eivät syö tuottoja, etkä laita rahojasi jonkun 30-vuotiaan rahastojockeyn kätösiin. Jo kliseeksi muodostuneen tutkimuksen mukaan indeksirahasto voittaa 80% rahastoista tuotollaan.
Ennenkaikkea, opiskele hieman säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä perusasioita!
Sopuhintaiset keinot säästämiseen; Suomen ainoat indeksirahastot sekä konstailemattomat korkorahastot löydät Seligsonilta. (En saa Seligsonilta mainosrahaa vaikka sitä aina välillä mainostankin. He nyt vain ovat halvin ja järkevin tapa tavalliselle kaduntallaajalle osallistua sijoittamiseen ja säästämiseen. Ei kikkailua, ei rahastusta, vaan faktat pöytään ja se on siinä.)
Säännöllisellä säästämisellä ja järkevällä sijoittamisella saat ihmeitä aikaan ilman, että tulet ryöstetyksi.
Alla muita kiinnostavia kirjoituksia:
Aika asiallisesti kerrottu mitä eläkesäästäminen todellisuudessa on. Eikä Skandia ole edes pahin esimerkki vaikkakin laajimmalle levinnyt, löytyy markkinoilta tuotteita joissa kokonaiskulu pyyhkii 6 prosentin tuntumassa.
Eipä mitään, vakuutusyhtiöt laittavat uutta matoa koukkuun ja seuraava viritys on elinikäinen eläkemalli. Siinä et saa kuluista selvää edes sen vertaa mitä sijoitussidonnaisissa eläkkeissä. Eikä enää ole huolta vakuutusosiosta sillä henkiturvaahan ei ole mukana eli perillisenä toimii vakuutusyhtiösi eikä lapsesi. Onnea Suomi, teitä viedään.
Laiskuuttani en ole jaksanut miettiä mitä rahoille tapahtunut. 5v nyt maksellut. Tosiaan jos lopetan nyt “säästämisen” niin nämä rahathan ovat kuluina hävinneet taivaan tuuliin ennen eläkeikää :)
Olisi hienoa jos tulisi mahdollisuus avata oma eläkesalkku jonne voisi ostaa vaikkapa helsingin pörssin tuotteita. Salkkuun ehtona että voi lunastaa vasta eläkeiässä. Veroetuja vielä vähän lisää niin se olisi siinä. Helppoa ja yksinkertaista.
Taidanpa heti huomenna lopettaa tuon skandian eläkesäästön.
Kyllä se säännöllisten säästöjen maksaminen eläkevakuutukseen kannattaa lopettaa, vaikka oletkin useamman vuoden näin tehnyt. Itse asiassa säästösi ovat nyt eläkevakuutuksessa siinä vaiheessa, että todennäköisesti sinne on kertynyt sen verran, että pääoma kasvaa korkoa suurin piirtein säästötilin verran kun kulut otetaan huomioon. Se ei siis suurella todennäköisyydellä sula kokonaan pois.
Säästämistä ei kannata jatkaa juuri samasta syystä. Saat paremman ja itse asiassa turvallisemman tuoton muualla. Ja kuten toivoitkin, niin kaipailemasi “eläkesalkkumalli” on tulossa käyttöön lähitulevaisuudessa. Valtion mahtimiehetkin ovat siis heränneet todellisuuteen, ja sijoitusten tuottojen halutaan viimeinkin menevän säästäjän omaan pussiin.
Veroedut ovat toki kivoja, mutta käytännössä niitä ei tarvita, jos henkilö saa tehdä eläkesäästämisensä todellisiin sijoitusinstrumentteihin, sillä tuotto on todennäköisesti vähintään riittävä. Nykyisessä eläkevakuutusjärjestelmässä veroetuudet ovat käytännössä elinehto, että säästöt jäävät edes plussalle.
Eläkevakuutuksen maksujen lopettaminen on erinomaisen helppoa. Ilmoitat vain vakuutusyhtiölle kirjallisesti sopimusnumerosi ja henkilötietojesi kera, että keskeytät maksut määräämättömäksi ajaksi alkaen välittömästi.
Todennäköisesti vakuutusyhtiö lähettää sinulle jälkikäteen kyselyn, jossa vaaditaan tietää milloin jatkat maksujen maksamista. Tähän ei tarvitse reagoida.
Et valitettavasti kertonut kaikkia faktoja
Tarkoittaen sitä, että lähtökohtaisesti eläkevakuutuksilla on 28 % tuotto miinus kulut sijoitetulle pääomalle vuodessa, vaikka rahastosi tuottaisivat tasan nollaa. Kirjoittaja ei ole ilmeisesti osannut asiaansa kun näitä instrumentteja on välittänyt.
Seppo on nyt hyvä ja antaa jonkinlaista esimerkkiä tämän väitteen tueksi. Mistä sinä saat revittyä eläkevakuutukselle 28% lähtökohtaisen tuoton? Jos puhut 28% verovähennysoikeudesta, niin sen olen kyllä selittänyt. Jos taas puhut siitä 28%:sta, jonka valtio perii verona koko pääomasta eläkevakuutusta nostettaessa, olen senkin kertonut. Verohyöty ei siis ole todellinen, vaan ainoastaan siirretty verovastuu, jonka ansiosta verotuksen suhteen koko homma on plus miinus nolla.
Yksinkertaistettu esimerkki (kuluja ei mukana):
- sijoitettu vuosien mittaan 20 000 €
- veroetu vakuutukseen maksettaessa 20 000 * 28% = 5 600
- arvo nostettaessa 60 000 €
- verojen määrä nostettaessa 60 000 * 28% = 16 800
Normaalissa sijoituksessa homma menisi näin:
- sijoitettu vuosien mittaan 20 000 €
- arvo nostettaessa 60 000 €
- verojen määrä nostettaessa 60 000 – 20 000 * 28% = 11 200
Erotus sijoitusmuotojen lopullisessa veron summassa on juuri tuo 5 600 €.
Kuten huomaat, ei veroetua eläkevakuutuksessa käytännössä ole, sillä nostettaessa tilanne nollaantuu verotuksen kannalta samaksi kuin “normaalissa” sijoituksessa.
Odotan mielenkiinnolla konkreettista laskelmaa siitä, miten sijoitussidonnainen eläkevakuutus tuottaa 28% tuosta noin vaan, kun suurimmalla osalla näihin sijoittavista on vaikea pysyä edes omillaan.
mitäs sitten jos kadunmies sitten on langennut ansaan ja on aloittanut skandian eläkesäästämisen? pikaisesti pois? muistaakseni siinä vaan oli joku pakollinen säästöaika, mikä pitää täyttyä (13kk), muuten valtio rokottaa verohelpotukset takaisin? jos 30 vuotta säästämistä skandiassa ei ilmeisesti kannata sen tontun perään murehtia mikä sinne on valunut? eli ulos ja vilkkaan?
Eläkevakuutus voi olla myös ihan hyvä ratkaisu, mutta sitä se ei automaattisesti kaikille ole. Tilastoja ei minulla asiasta ole, mutta todennäköisesti suurin osa eläkevakuutuksista on myyty ja otettu väärin perustein. Halpoja eläkevakuutuksia ei ole tarjolla, se kannattaa muistaa. Eli se eläkevakuutuksen hyöty on otettava muualta kuin halvasta hinnasta. Esimerkiksi paljon parjattu Skandian eläkevakuutus voi olla aktiiviselle, pitkäaikaiselle säästäjälle oikeinkin hyvä ratkaisu. Tällöin pääsee parhaiten hyötymään tuosta laajasta rahastovalikoimasta ja sen tuomista mahdollisuuksista verohyödyn avustamana. Sen sijaan lyhytaikaiselle (alle 10v), pientä summaa passiivisesti säästävälle tuossa ei ole muuta järkeä, kuin se, että noita rahoja ei pääse muualle tuhlaamaan. Pitää muistaa, että loppujen lopuksi verohyötyä eläkevakuutuksissa ei ole (nykyään), ellei se tuota!
Kyllä, olen ollut aikanaan paljon Skandian kanssa tekemisissä ja niitä eläkkeitä on siis tullut väännettyä. Mutta ei enää useampaan vuoteen. Nykyään en ole ko. firmaan missään kytköksissä. Eli tämä ei ole mikään mainospuhe, vaan selkeiden virheiden oikaisu. Mielenkiinnolla odotan tämän tuoreimman lakimuutoksen käytännön vaikutuksia.
Mutta niitä virheitä:
“Mikä tässä eläkevakuutuksessa on vakuutusta? Suora vastaus on, että ei yhtikäs mikään. Tässä vaiheessa pankkineiti saattaisi köhäistä kurkkuaan hieman ja korjaisi minua sanoen, että eläkevakuutukseen kuuluu kyllä henkivakuutus. Tällä pankkineiti tarkoittaa sitä, että perillisesi saavat 80% (tai 101% Skandia Lifella) eläkevakuutukseen säästetystä varallisuudesta perinnönjaossa, vähennettynä tietenkin verot. Ehkä olen vain tyhmä, mutta minun tietojeni mukaan normaaleistakin sijoituksista perilliset saavat perinnönjaossa 100%, josta myös vähennetään mahdolliset verot.”
Verot vähennetään kyllä, mutta eläkevakuutuksen verokohtelu on eri kuin normaalin sijoituksen. En nyt tätä asiaa ole tavannut muutamaan vuoteen, joten jos jollain on päivitettyä tietoa niin korjatkaa, mutta muistaakseni eläkevakuutus on lähiomaisille perintöverosta vapaata 35 000 € saakka per henkilö ja aviopuolisolle kuuluu verottomasti kuitenkin puolet. Tuon jälkeen aletaan tulkita normaalia perintöverotaulukkoa. Tämä tarkoittaa keskimääräisissä eläkevakuutuksissa sitä, että yleensä koko potti tulee jaettua perintöverottomana.
“Veroetu on kuitenkin lähinnä silmänlumetta, sillä näin verotusta ainoastaan siirretään siihen hetkeen, kun säästöjä aletaan nostaa. Nostettaessa säästöistä peritään pääomatuloveroa, joka on tällä hetkellä 28 prosenttia. Huomaa siis, että kun normaalissa osake/rahastosäästämisessä maksat veroa vain voitto-osuudesta, eläkevakuutuksessa maksat sen 28% veroa koko säästösummasta.”
Kyllä, veroetu on tavallaan laina jonka maksat takaisin. Varsinainen veroetu on “nettosäästön” tuottoa, jonka saat verovapaana. Hyötyä siitä saatkin kun sijoitat eläkkeeseen tuon veroedun määrän verran enemmän ja saat sen tuottamaan. Tuolloin tuo “nettosäästön” tuotto on verovapaata.
Muokattuna tuo saiturin esimerkki:
Yksinkertaistettu esimerkki (kuluja ei mukana):
- sijoitettu vuosien mittaan 20 000 €
- veroetu vakuutukseen maksettaessa 20 000 * 28% = 5 600, eli nettosijoitus = 14400
- arvo nostettaessa 60 000 € (tuotto +200%)
- verojen määrä nostettaessa 60 000 * 28% = 16 800
- Käteen jää 43 200 €
Normaalissa sijoituksessa homma menisi näin:
- sijoitettu vuosien mittaan 14 400 €
- arvo nostettaessa 43 200 € (tuotto +200%)
- verojen määrä nostettaessa 43 200 – 14 400 * 28% = 8064 €
- Käteen jää 35 136 €
Eli erotus on juurikin tuosta nettosäästön tuotosta maksettu vero.
“Oikealla kikkailulla voi saada aikaan oikeaakin hyötyä tästä ominaisuudesta. Jos esimerkiksi olisit 2007 Joulukuussa älynnyt siirtyä kokonaan korkorahastoihin, et olisi menettänyt sijoituksesi arvoa. Surkea todellisuus on kuitenkin se, että 99% asiakkaista eivät hyödynnä tätä ominaisuutta ja vaikka hyödyntäisivätkin, tekevät sen juuri väärään aikaan.”
Juu kyllä. Ja jos tätillä olisi munat, se olisi setä. Yleensäkin suurin osa matti ja maija meikäläisistä ajoittaa muutokset päin honkia missä tahansa sijoitusinstrumentissä.
Kannattaa muuten katsoa noiden korkorahastojen tuottoja ennenkuin lähtee yleistämään. Esimerkiksi OP:n lyhyen koron rahasto Euro A:n tuotto kyseisenä aikana n. -5%. Joten ei se korkorahastokaan täysin idioottivarma vaihtoehto olisi ollut.
Joukossa on myös muutamia harhaajohtavia “varmoja” kommentteja, mutta ne sallittakoot. Ja eläkevakuutuksia saa ja pitää kritisoida, mutta jos sen tekee asiallisesti, niin silloin olisi kuitenkin syytä pidättäytyä faktoissa eikä kylvää erheellstä tietoa. Entisen eläkevakuutuskauppiaan olisi kyllä syytä olla näistä asioista perillä, vaikkakin tiedän todellisuuden olevan juuri sitä, että eläkevakuutuskauppiaalle on suuri etu, ettei tiedä eikä välitä asioista. Tulos on tärkein…
Kommenttia editoitu vastaamaan artikkelin nykytilaa. -Saituri
Nyt 2,5 vuotta pistänyt rahaa tuonne (Rahasto Skandia Alexandria Growth Manager). Miinuksella ollaan reippaasti, koska aloitin juuri kun ko. rahasto oli huipussaan kesällä 2007.
Mutta tosiaan mykistävää tuo kulujen määrä, olisi taas pitänyt ajatuksella lukea “vakuutus”ehdot…
Kysymys Saiturille: Kumpi kannatavampaa
a)lopettaa rahan syytäminen tuonne heti ja odottaa josko eläkkeelle jäädessä jotain olisi vielä jäljellä.
b)Ottaa rahat ulos. Tämän voin tehdä “erikoistapauksesta” johtuen, tosin kuluthan ovat hirveät koska maksusitoumusaika=20v ja olen säästänyt 2,5v.
Arvo on jotain 3k€ luokkaa tällä hetkellä, kuihtuuko tuo kulujen takia pois ennen eläkeikääni vaikka rahaston arvo nousisikin? Onko siis parempi ottaa edes se muutama satku pois minkä vielä saa, vaiko jättää raha makaamaan tuonne ja toivoa että sieltä jotain saa kun eläkeikä koittaa??
Ovatko kaikkien tarjoamat eläkevakuutukset juurikin tälläisiä? Itse otin vajaa vuosi sitten Fennialta kyseisen “vakuutuksen”. Koko asia on minulle lähes hepreaa, mutta kun vakuutusyhtiön naikkonen niin kehui eläkevakuutusta maasta taivaisiin niin menin ottamaan sen. Kuukausittainen maksuni ei ole kuin 50€, mutta kannattaako minun todella jättää jatkossa sekin summa maksamatta? Käytännössä en ole montaa sataa vielä sinne maksanut, kun en ole joka kuukausi siirtänyt rahaa joko ollenkaan tai sitten täyttä summaa. Lisäksi minulla on muutama säästöpankin sijoitusrahasto, isoista summista ei ole niissäkään kyse, mutta ovatko ne sitten parempia?
Eläkevakuutuksia, kuten kaikkia muitakin säästö-/sijoitusvälineitä kannattaa joskus miettiä täysin eri kannalta kuin siltä perinteiseltä. Eläkesäästö voi olla hyvä väline vaikkapa juuri perinnönsuunnitteluun.
Yritysten ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja ryhmäeläkkeet antavat taas täysin uuden maailman hyödynnettäväksi. Etenkin jos kysymyksessä sattuu olemaan vielä oma yritys…
Mutta kuluallergisillehan eläkevakuutukset eivät sovellu.
Hyvä. Pouta tuo ihan asiallisia näkökohtia keskusteluun.
Myönnän syyllisyyteni siihen, että artikkelia tehdessä muutamia nurkkia tuli oiottua pitääkseni tekstin mahdollisimman yksinkertaisena; koska jos nyt rehellisiä olemme niin lopputulos on edelleen sama. Kulut syövät tehokkaasti tuotot, lupaukset tulevasta ovat puhtaasti pilvilinnoja ja muutamista positiivisista puolista ei jengi osaa ottaa hyötyä irti. Joka tapauksessa tulen lisäämään nuo mainitsemasi kohdat tekstiin ja tarkennan muutamia muita otteita, että saamme sen moitteettomaksi.
Allaolevaan:
“Juu kyllä. Ja jos tätillä olisi munat, se olisi setä. Yleensäkin suurin osa matti ja maija meikäläisistä ajoittaa muutokset päin honkia missä tahansa sijoitusinstrumentissä. Kannattaa muuten katsoa noiden korkorahastojen tuottoja ennenkuin lähtee yleistämään. Esimerkiksi OP:n lyhyen koron rahasto Euro A:n tuotto kyseisenä aikana n. -5%. Joten ei se korkorahastokaan täysin idioottivarma vaihtoehto olisi ollut.”
On kysyttävä, että osakkeissako ne olisi tuona aikana sitten pitänyt pitää? Siinä olemme joka tapauksessa nähtävästi täysin samaa mieltä, että allokaatiot tapahtuvat yleensä täysin väärään aikaan ja väärään paikkaan. Tältä näkökantilta kahdesta pahasta olisi tuo OP:n korko ollut se parempi… ja kyllä korkorahastojakin on erilaisia.
En tuossa väittänytkään, että osakkeissa olisi pitänyt rahat pitää. Vaan sanoin vain, ettei kertomasi siitä, että korkorahastot ovat plussalla pidä välttämättä paikkaansa. Paremman tuloksen korkorahasto olisi tuona aikana antanut kuin osakerahasto (keskimäärin), mutta pitää muistaa, että maailma on vaihtoehtoja pullollaan. Tuossa toisessa blogitekstissäsi eläkevakuutuksista olikohan se Taaplaaja haukkui Struktuurit, mutta pitää muistaa, että niitäkin on monenlaisia. Valitettavasti ne joita vaikkapa A ja pankkineiti tarjoavat ovat yleensä sieltä huonoimmasta päästä. Hyviäkin on ja maailmalla jopa kohtuullisen paljon.
Pouta – Aamen. Ei tuohon ole paljon lisättävää. Kiitoksia esimerkillisestä ja asiallisesta osallistumisesta vielä kerran!
Eläkevakuutuksen heikennykset alkoivat eläkeiän nostosta. Ennen oli mahdollista päästä eläkkeelle jopa 55 vuotiaana ja vanhimmat taisivat olla jo 50 vuotiaana.
Ensin alin sallittu eläkeikä nousi 58 vuoteen, jonka jälkeen 62 ja uusin 63 vuotta. Samalla eläkeeen nostoaika pidentyy vähintään 2 vuodesta vähintään 10 vuodeksi (joitakin poikkeuksia).
Suurin heikennys oli muutos vähennysoikeuden osalta ansiotulosta pääomatuloon. Ennen rautalangasta vääntäen sai sen sivutuloprosentin mukaisen vähännyksen, nyt 28 %
Aloittajan tietoja korjaten, perustekorkoon (tai vastaaviin kiinteisiin korkohin) perustuvat olivat kulurakenteelta suurempia, koska sijoitusriskin kantaa eläkevakuutusyhtiö. Sijoitussidonnaisessa eläkevakuutuksessa sijoitusriskin kantaa asiakas.
Se että jollakin on vanha Suomi-yhtiön vakuutus joka tuottaa hyvin, johtuu siitä että Suomi-yhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia ja jakaa vanhoille vakuutuksille lisäetuja. Eli Suomi-yhtiö purkaa omaisuuden vakuutuksenottajien hyväksi.
Skandian vakuutuksissa on yleensä maksusitoumus aika, jolloin kulut menee sovitun laskelman mukaan riippumatta maksaako asiakas maksunsa.
Yleisempi käytäntö on että vakutuusmaksusta otetaan kustannusosa, mutta osalla yhtiöillä kulu otetaan säästöstä. Kumpi on asiakkaalle edullisempi riippuu maksusuunnitelmasta ja maksuajasta. Yhtiöt tekevät laskuesimerkit yleensä itselleen parhaimmalla tavalla.
Loistava blogi!
Itsekin hairahdin jo 7 vuotta Sampo Lifen (nykyään Mandatum Life) eläkesäästöön, jossa tosin siinä vaiheessa oli järkevä verohyöty. Taisi tulla ensimmäiset muutokset seuraavana vuotena.
Alotin sijoitukset 100€ / kk ja siitä lähtien siihen on tullut korotuksia (en tietoa mistä) eli tämän hetkinen sijoitus on ~107€ /kk.
Sijotukset yhteensä on 8k € ja arvo noin 7k €. n. 30 vuotta olisi vielä maksettava n. 100€ kuukausimaksua — pelottavaa.
Eli jos keskeytän maksut määräämättömäksi ajaksi alkaen välittömästi,
niin kyseinen 7000 € jää sijoituksiin lepäämään ja arvo joko laskee tai kasvaa ja tuosta menee joka kuukausi kulut?
Olin jo katkasemassa tätä jo 4 vuotta sitten mutta kyllähän ne minut puhu ympäri. Oiskohan nyt aika pistää poikki?
Muro - Kyllä se on nyt aika pistää poikki, koska todellakin samalla osakeriskillä saat parempaa tuottoa joustavammin lähes missä tahansa muualla. Ja ne, jo sisään laitetut rahat jatkavat omaa elämäänsä, oli se sitten kasvua tai ei ja pystyt edelleenkin hallinnoimaan “sijoituksia” vakuutuksen sisällä. Sitä ei siis kannata murehtia siinä mielessä. Sinulla on kuitenkin jo sen verran massia sisässä tässä vakuutuksessa, että vaikka hallinnointikulut yms. ovatkin aika massiiviset, niinkunhan kehitys markkinoilla on positiivista, saat rahoille vaatimatonta tuottoa. Ongelmahan tässä on se, että vakuutuksen sisällä ei sitten missään nimessä kannata siirtyä pitkäaikaisesti jonkin korkorahaston suojiin, koska tällöin suurella todennäköisyydellä kulut alkavat nakertaa jo varsinaista pääomaakin.
Päätös ei tällöin ole kovin vaikea.
Eikö lakimuutos juuri muuta eläkevakuutuksista tämän kuolemantapauksen vero edun niin että vuoden 2010 alusta kaikissa eläkevakuutuksissa (ei väliä koska otettu) 35 000 euron veroetu poistuu. Sijoitus- ja säästövakuutuksiin se jäisi kuitenkin voimaan.
Larpo – En nyt kyllä lähtisi ihan näin räikeästi yleistämään, että neuvoni olisivat totaalista sontaa, varsinkin kun ne myötäilevät täysin yleismaailmallisesti hyväksi havaittuja sijoituskäytäntöjä alan parhaimmista asiantuntijoista lähtien.
Siinä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että jokaisen on ne sijoituspäätökset tehtävä itse ja vaivauduttava tutkimaan edes perusteita asioista. Jos ei tiedä hölkäsen pöläystä esimerkiksi siitä mikä rahasto on ja miten se toimii, ei sellaiseen pidä rahaa laittaa koska tällöin alkaa katastrofi muhimaan väärien toiveiden ja kuvitelmien vuoksi. Toisaalta pyrin omalta osaltani tuomaan kansantajuista tietoutta asioista esiin.
Mitä tulee tuttavapiirisi rahankäyttötapaan, ei se ole merkki siitä, että eläkevakuutus olisi hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Se on merkki siitä, että he eivät luultavasti ole koskaan sekunniksikaan jääneet miettimään, että miten sitä omaa taloutta voisi paremmin hoitaa. Se on myös merkki laajemmasta taloustaitojen opetuksen puutteesta yhteiskunnassamme, koska tällaisia henkilöitä löytyy pilvin pimein. Perusteet eivät kuitenkaan ole vaikeita ja niillä pääsee jo pitkälle. Tähän minä osaltani pyrin tuomaan muutosta herättämällä keskustelua aiheista tavalla, joka kiinnostaa tavallistakin pulliaista.
En näe siinä mitään hyvää, että henkilö ei saa käyttää omia rahojaan tarpeen niin vaatiessa. Toki tärkeysjärjestys on rahankäytössäkin asetettava. Pakkokeinot ovat mielestäni aina typeriä. Jälleen kerran, eivät talouden hallinnan perusteet niin hirveän vaikeita ole hanskata, etteikö ystäväpiirisikin jonkinlaista itsekontrollia pystyisi saamaan aikaan. Kyse on useinmiten lähinnä tavoitteiden puutteesta ja kyvyttömyydestä nähdä nenäänsä pidemmälle. Tästä on helppo oppia pois.
Tervehdys,
Otin skandian vakuutuksen noin vuosi sitten. Laitan sinne 280€ kuussa. Olin hyvin selvillä tulevista kuluista mitä laskin väärin jos verrataan suoraan rahastosijoittamiseen(unohdetaan nyt ne mainitsemasi indeksirahastot)? sijoitusaikani on 30 vuotta. en ota huomioon pinnan hallinnointia. koska esimerkiksi suorakin rahastosijoitaminen maksaa.olen hyvin myös valitettavan tietoinen rahastojen kuluista….oletan esimerkissäni, että rahastoilla ei ole merkintä eikä lunastuspalkkioita, mutta yleensähän niissä on.
280×12kk= 3360 skandian kulut 5€kk 7 pinnan merkkari yht. 295€/vuosi
kulujen jälkeen sijoitettavaa jää 3065€
ilman verohyötyä voin sijoittaa n 2400€(merkkari 0, lunastus 0)
otetaan esimerkkiin keskimääräinen osakemarkkinoiden tuotto 8%
sijoitan ensimmäisenä vuotena 2400€ rahastoon(olattaen, että merkintä olisi 0%, mitä se harvemmin on)30 vuodessa se kasvaa 2400×1,08 potenssiin 30, joka tekee 24150€
eläkevakuutuksessa kulujen jälkeen sijoitettava summa on 3065€
3065×1.08 potenssiin 30 tekee 30842€
rahastoesimerkissä verot maksetaan vain voitoista, eläkkeessä koko summasta.
rahasto käteen= 18060
eläke käteen= 22206€
ero 4164€
samalla kaavalla kun 20 vuoden päästä laitan saman summan ja sijoitus horisontti lyhenee 10 vuoteen laskelman lopputulemat ovat seuraavat
rahasto käteen=4402€
eläke käteen=4764€
verohyödyn tuoma etu siis pienenee vuosien saatossa koska sijoitus horisontti lyhenee ja kulut ovat kovat. ajettelin lopettaa säästämisen n. 5v ennen nostoikää koska silloin rupee olemanaan edukkaampaa vaihtaa rahastoihin. säästän näin eläkettäni varten, mutta teen myös muita sijoituksia lyhyellä tähtäimellä( osakkeita yms.)
mielestäni eläkevakuutus tulee tuottamaan kovien kulujenkin kanssa huomattavasti paremmin.olen laskenut saman myös alhaisemmillakin tuotoilla, en vain jaksa kirjoittaa niitä. myös se, että sijoitan rahani yhteen rahastoon ja pidän sitä samaa rahastoa 30 vuotta tuntuu absurdilta ajatukselta. eläkevakuutuksessa voin tehdä sen muutoksen ilman veroseuraamuksia, mikä on iso plussa tämän päälle.voin myös vaihdella rahastoja osto-osto hintojen mukaan. Olen varmasti erehtyväinen, mutta näin minä pähkäilin.
Eli älkäätte hyvät ihmiset tehkö sijoituspäätöksiä saiturin blogin perusteella vaan ottakaa asioista itse selvää ja tehkää ratkaisunne ITSE. Mies ei tunnu kartalla oikein olevan…
Toisekseen mitä nyt tuttava piiriäni olen seuraillut niin eivätpä sijoita mihinkään. tai jos sijoittavat niin nostavat rahansa ulos hetken mielijohteista(esim.hankintoihin). Eläkevakuutuksessa on keskiverto tallaajalle sekin hyvä puoli, että sieltä ei saa rahojansa ulos. Tuleepa tehtyä kerrankin jotain pitkäjänteisesti.
Tervehdys!
Erehdyin Alexandrian asiakkaaksi, ja säästösummani 85 € kk. Tilille on kertynyt tähän mennessä noin 1000 Euroa. En meinaa jatkaa tuota säästämistä enään pitkään. Kannattaisiko viheltää peli jo nyt poikki ja hyväksyä 1000€ tappiot vai kannattaisiko säästää kunnes kulut / tuotto kohtaavat..?
Onko mitään keinoa millä nuo rahat saisi Alexandrialta ulos? Eläkesäästäminen varmasti sopii joillekkin, minulle se myytiin täysin kusetttamalla ja pilvilinnoja maalailemalla.. Olisi pitänyt lukaista sopimusehdot tarkemmin eikä luottaa myyjään sokeasti..Omapahan on vika.
Kiitokset avusta!
Kiitokset avusta!
Jos sinulla on vuoden vanha eläkevakuutus niin tehdessäsi nostoikä oli 62 vuotta ja nostoaika nopeimmillaan 2 vuotta 4 erää. Nyt syksyllä tullut uusi lainsäädäntö muttaa eläkevakuutustasi siten, että vuoden 2010 alusta etäänpäin sinulla on 7 vuotta aikaa säästää ikärajaan 62. Jos säästät vuodesta 2017 eteenpäin kyseiseen ratkaisuun rahojen nosto ikä on valtion silloinen eläkeikä. Rahojen nosto muuttuu siten, että ne rahat tuottoineen jota säästät vuoden 2016 jälkeen saat nostaa seuraavasti. esim. tällä hetkellä valtion eläkeikä 63-> saat nostaa rahat 10 vuoden aikana, jos,et nosta eläkättäsi silloin vaan jatkat työ elämässä 64 vee asti nostoaika 8 vuotta jos jatkat töissä 65 vee, etkä nosta eläkettäsi nostoaika 6 vuotta. firman oy, ay, ky kautta tehtyjen ratkaisujen nostoikään ei tule muutoksia.
Olen Saiturin kanssa yhtä mieltä siitä, että pakkokeinot eivät ole aina hyvästä, mutta jokaisen on omalta kohdallaan mietittävä mitkä on ne omat säästämisen tavoitteet ja tarpeet. Näistä pakkokeinoista tulee tässä tapauksessa etuja(verohyöty), joka toimii hyvinkin tehokkaasti mikäli markkinat tuottavat vanhaan malliin ja sijoitushorisontti on pitkä. Eläkevakuutus voi olla kulujen takia huono ratkaisu mikäli markkinat eivät tuota tai rahat ovat koroissa.Aina täytyy muistaa myös muut vakuutuskuoren edut, kuten se, että saat vaihtaa rahastoja ilman veroseuraamuksia. (et joudu maksamaan voitoista veroja vaikka vaihdat rahastoa). Olen myös sitä mieltä, että en ole mikään neuvomaan ketään. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta kannattaa ottaa laskin käteen ja laskea eri vaihtoehtoja. Et nyt maininnut sijoitushorisonttiasi(aikaa 62vee ikään)..se ratkaisee aika paljon. myös säästettävä kk summa on aika oleellinen koska esim. skandian vakuutuksessa pelkkä kiinteä kk kulu on 5 euroa. Käsittääkseni alexandria myös tekee skandian vakuutuksia(en ole varma) omani kummiskin otin Finlandian kautta ja käsitys on sellainen, että melkein jokainen näistä puljuista tekee skandiaa.
Ei ole yleistyksiä, ei todistetusti parhaita, eikä pelkästään huonoja ratkaisuja. Pakkokeinoista tulee etuja,palvelut maksaa…ei kaikkea voi saada ilmaiseksi, sen olen yrittäjänä oppinut. Nämä ovat asioita joita jokaisen on itse punnittava ja niinkuin minusta hienosti totesit:” omapahan on vika.” Ja näin se on jos metsään menee, mutta omahan on myös onnistuminen.
jos sitten otetaan eläkevakuutuksen kulut huomioon(esim.skandia 5E kk ja 7 pinnan merkkari)jätetään hallinnointi pois ja oletetaan, että saisit ,merkata/myydä rahastoja maksutta)
eläke
3065€ mikä jää esimerkissäni tuottaa 30 vuodessa 8 pinnan tuotolla 374987(korjaa jos pientä heittoa laskin sen kännyn laskimella) Verot pois niin kouraan jää 269990
Teoreettinen kokonaistuotto olisi siis 2400 euron vuosittaissäästöille 8 % vuosituotolla 30 vuodessa 293.630,08 € siinä tuotto jos rahat laittaisit ei eläkevakuutukseen.
Tottakai verot maksetaan vain voitoista.(30×2400) 72000 sijoitettua summaa jota ei veroteta. verojen jälkeen jää käteen n 231573€
269990-231573= 38417€ on ero eläkkeen hyväksi laskelmassa.
ja täytyy nyt muistaa, että kun sijoitusaika on 30 vuotta niin sillä yhdellä rahastolla/ilman allokaatio muutoksia tuota matkaa ei mennä. Sieltä tulee sitten vielä huomattavaa lisäetua kun vaihdot voi tehdä maksutta, sekä ilman vero seuraamuksia. Se on se vakuutuskuoren etu.
Osallistunpa minäkin tähän laskuleikkiin. Tuotto-odotus markkinoilla 8%…. laskelma raakasti yksinkertaistettu.
Eläkevakuutus – Säästettävä summa 280 (+ veroetu vakuutukseen takaisin sijoitettuna 78,4) = 358,4 kuukaudessa ja vuodessa 4215,53 €
Kulut – 7 % merkintä, 1 % hallinnointi + noin 1 % rahastojen omat kulut, 5 € kuukausimaksu.
Näillä tiedoilla 30 vuoden päästä vakuutuksen pääoma 330.157,00 € ennen veroja. Kun summa nostetaan, menee tietenkin vero 28 % koko summasta, joka tarkoittaa, että käteen jää 237.713,00 €.
Mutta koska peruspalkansaaja vain harvakseltaan sijoittaa sen veroetunsa takaisin tähän eläkevakuutukseensa, on lopputulema todennäköisemmin verojen jälkeen 184.921,00 €.
Indeksirahasto – Säästettävä summa 280 kuukaudessa ja vuodessa 3360
Kulut – 0,45 % hallinnointi
Näillä tiedoilla 30 vuoden päästä rahaston pääoma 376.930,00 € ennen veroja. Kun summa nostetaan menee tietenkin vero 28 %, mutta koska 2/3 sijoituksesta on kestänyt yli 10 vuotta ja 1/3 sijoituksesta alle 10 vuotta, hankintameno-olettamalla vero menee huomattavasti pienemmästä summasta, joka tarkoittaa, että käteen jää 306.569,97 €.
Indeksirahasto siis voittaa näillä yksinkertaistetuilla laskelmilla eläkevakuutuksen noin 68.856,82 eurolla, ja jos veroetua ei käytetä eläkevakuutuksessa hyväksi ollenkaan, kasvaa erotus indeksirahaston hyväksi 121.648,50 €:oon, eikä tässä nyt ole huomioitu vielä aivan kaikkia kuluja, kuten henkivakuutuksen osuus, jonka summasta ei saa verovähennystä. Itse asiassa indeksirahaston keskiarvotuotto saa laskea reippaasti alle seitsemän prosentin, että kehitys olisi yhtä huonoa kuin Skandialla (hieman kyllä riippuu siitä, että missä kohtaa laskelmia kulut ottaa). Laskelmat on nyt tehty, kuin sijoitussumma molemmissa tapauksissa menisi sisään ainoastaan kerran vuodessa, mutta sijoitettava pääoma sinänsä on sama.
Olen edelleen sitä mieltä, että verohyöty katoaa täysin muiden kulujen joukkoon ja itse asiassa vain estää täydellisen katastrofin syntymisen. Ne kulut ovat sijoittamisessa yksinkertaisesti kaikki kaikessa, siitä ei pääse mihinkään.
Kirjoitan muuten parhaillaan “Remix” -versiota tästä kohuartikkelista, jossa lukuisat kohdat on tarkennettu ja korjattu. Myös paljon lisää informaatiota ja pohdintaa on luvassa.
Lasketko tahallasi väärin? voit laittaa eläkevakuutukseen n.390€ kuúkaudessa, jotta voit laittaa 280 ilman verohyötyä.
Ja jos nyt ruvetaan ihan pilkkua viilaileen on kaiketi myös seligsonilla jonkinlaisia käypänkäynti kuluja tms.
Laskin vain sen toisesta lähtökohdasta. Oletukseni oli, että molemmissa tapauksissa sisäänmenevä raha on joka tapauksessa 280 €. Eläkevakuutuksen kanssa henkilö saa tuosta summasta 78,4 € alijäämähyvitystä, jonka hän sitten laittaa takaisin vakuutukseen, jos laittaa.
Voimme myös käyttää antamaasi lukua, jolloin eroa indeksin hyväksi on 54.614,00 €.
Ja jos vielä enemmän keskitytään vakuutuskuoren hyötyyn(mistä kuluja maksetaan) yksikin myynti esim. 5 vuoden päästä romauttaa koko paletin. Koska verot maksetaan voitoista
Unohdat kuitenkin kätevästi sen, että esimerkiksi tappioista ei vakuutuksessa voi tehdä minkäänlaisia vähennyksiä. Koko olettamus on nyt se, että nämä sijoitukset tuottaisivat koko ajan positiivisesti, kun kuitenkin markkinat ovat erittäin heilahtelevaista sorttia. Näin ollen esimerkiksi eläkevakuutuksen kulujen vuoksi negativiinen tuotto on kulujen verran suurempaa sijoituksen arvon laskiessa ja taas toisaalta arvon noustessa tuotto on kulujen verran pienempää. Kun nyt on muutenkin selvää, että kulurakenne on kestämätön, niin rahastonvaihtointoilijoille olisi varmaankin parempi vaihtoehto esimerkiksi sijoitusvakuutus, jos sitä ihan välttämättä on voitava harrastaa?
Muutenkin tuo rahastovenkslaus on aika kyseenalainen hyöty, koska rahastojen perusidea muutenkin on se, että joku muu osaa paremmin kuin sinä sen sijoittamisen taidon. Muutenhan itse sijoittaisit suoraan osakkeisiin. Rahastonvaihtomahdollisuus kuulostaa kyllä tosi kivalta, mutta hyöty on vähän niin ja näin, koska sen perusolettamus on, että osaat ajoittaa markkinat oikein. Ei varmaan sinullekaan ole uutta tietoa, että markkinoiden oikea ajoitus on aikalailla Lottoon verrattavissa olevaa uhkapeliä.
Tuo mainitsemasi hyöty katoaa hyvin äkkiä, kun myöhästytkin esimerkiksi markkinoille osallistumisesta, vaikka olisitkin onnistunut kohtuullisen oikeaan aikaan siirtymään esimerkiksi korkorahastoihin suuremman kuprun aikaan (jota 99 % säästäjistä ja sijoittajista ei pysty tekemään).
Oikeampi strategia on nimenomaan kunnollinen hajautus myös eri pääomaluokkiin riittävän laajasti, ettei sitä vaihtelua tarvitse huvin vuoksi harrastaa, ja ajallisesti hajauttaen useissa säästöerissä, ihan kuten eläkevakuutuksessa perusteiltaan tehdäänkin. Muutenkin tuo rahaston vaihto tahtoo mennä säästäjillä sen mukaan, että mikä rahasto on esimerkiksi edellisvuonna tuottanut eniten ja sitten laitetaan kaikki siihen. Tuijotetaan siis historiallisia tuottoja, vaikka niin ei missään nimessä pitäisi tehdä.
Luotan jokseenkin kovasti siihen tilastolliseen faktaan, että indeksiä on kenenkään vaikea lähteä voittamaan. Jos siihen eivät pysty sijoittamista työkseen tekevät ammattilaisetkaan, niin tuskin minäkään siinä pitkällä aikavälillä onnistun. Tämä on hyvä lähtökohta kun miettii, että mihin sitä rahaansa tunkee. Eläkevakuutukseen kuvitellen, että suurilla kuluilla ja mahdollisuudella rahastovaihteluun voittaa markkinat vai indeksirahastoon samalla lailla säännöllisesti säästämällä, mutta ilman naurettavia kuluja, saaden tasan tarkkaan sen markkinan keskituoton. Eläkevakuutuksessa on muutenkin otettava huomattava määrä enemmän riskiä ja näkemystä siihen, miten markkinat kehittyvät, että tuotto saadaan riittävän suureksi kompensoimaan niitä kuluja, joista tässä nyt jaksan jankuttaa.
“Unohdat kuitenkin kätevästi sen, että esimerkiksi tappioista ei vakuutuksessa voi tehdä minkäänlaisia vähennyksiä. Koko olettamus on nyt se, että nämä sijoitukset tuottaisivat koko ajan positiivisesti, kun kuitenkin markkinat ovat erittäin heilahtelevaista sorttia. Näin ollen esimerkiksi eläkevakuutuksen kulujen vuoksi negativiinen tuotto on kulujen verran suurempaa sijoituksen arvon laskiessa ja taas toisaalta arvon noustessa tuotto on kulujen verran pienempää. Kun nyt on muutenkin selvää, että kulurakenne on kestämätön, niin rahastonvaihtointoilijoille olisi varmaankin parempi vaihtoehto esimerkiksi sijoitusvakuutus, jos sitä ihan välttämättä on voitava harrastaa?
Muutenkin tuo rahastovenkslaus on aika kyseenalainen hyöty, koska rahastojen perusidea muutenkin on se, että joku muu osaa paremmin kuin sinä sen sijoittamisen taidon. Muutenhan itse sijoittaisit suoraan osakkeisiin. Rahastonvaihtomahdollisuus kuulostaa kyllä tosi kivalta, mutta hyöty on vähän niin ja näin, koska sen perusolettamus on, että osaat ajoittaa markkinat oikein. Ei varmaan sinullekaan ole uutta tietoa, että markkinoiden oikea ajoitus on aikalailla Lottoon verrattavissa olevaa uhkapeliä.
Tuo mainitsemasi hyöty katoaa hyvin äkkiä, kun myöhästytkin esimerkiksi markkinoille osallistumisesta, vaikka olisitkin onnistunut kohtuullisen oikeaan aikaan siirtymään esimerkiksi korkorahastoihin suuremman kuprun aikaan (jota 99 % säästäjistä ja sijoittajista ei pysty tekemään).
Oikeampi strategia on nimenomaan kunnollinen hajautus myös eri pääomaluokkiin riittävän laajasti, ettei sitä vaihtelua tarvitse huvin vuoksi harrastaa, ja ajallisesti hajauttaen useissa säästöerissä, ihan kuten eläkevakuutuksessa perusteiltaan tehdäänkin. Muutenkin tuo rahaston vaihto tahtoo mennä säästäjillä sen mukaan, että mikä rahasto on esimerkiksi edellisvuonna tuottanut eniten ja sitten laitetaan kaikki siihen. Tuijotetaan siis historiallisia tuottoja, vaikka niin ei missään nimessä pitäisi tehdä.”
Ei historia ole tae tulevasta. Ei.
Ja jos nyt ruvetaan puhumaan tästä 99% säästäjistä niin he eivät laittaisi penniäkään mihinkään mikäli alan tuotteita ei myytäisi ja se pankki-täti ei olisi siinä tukena(vaikka olen sitä mieltä, että pankki-tädit nyt ei aina tiedä asioista) Elikä tuotto olisi 0, koska kuluttomia tuotteita ei oikein ketään kiinnosta myydä palvelun kanssa.
Toisekseen laskeppa piruuttas mikä ero tulee eläkevakuutuksen ja sijoitusvakuutuksen välille. olet varmasti tietoinen sijoitusvakuutuksen kuluista, taas päästään siihen, että tuotteen laatu maksaa.
Itse ainakin pidän huolen siitä, että rebalansoin sijoitustani tilanteen mukaan. No tällä hetkellä olen ollut 100% osakerahastoissa, mutta kunhan täältä suosta noustaan niin tulen laittamaan vähintään 20% korkoihin. Ja jos minulla on esim 2000 koroissa ja 8000″”osakkeissa” ja markkina jatkaa nousuaan ja haluan pitää painon suunnilleen samassa tarkoittaa tämä sitä, että myyn”osake”puolta ja ostan korko puolta….mielestäni se on mukava tehdä maksamatta veroja voitoista ja muutenkin maksutta.
Miksi sitten olisin valinnut skandian tuotteen jos en olisi mieltynyt sen tarjoamiin laadullisiin etuihin. Vakuutusta ottaessani kyselin myös op:sta, handelsbankenista, nordeasta jne. esim. handelsbankenissa taisi merkkari olla 3% ja kk kulu 1 euron. myös jos halusit vaikkapa pelkästään handelsbankenin jonkun oman suomi rahaston niin hallinnointi oli muistaakseni hyvin pieni(0,8tai jotain). Jos siis haluaisin sijoittaa suomen markkinalle ja tehdä muutoksia maltillisesti(välillä olen kyllä miettinyt miksi en valinnut handelia) voisin valita handelin vaihtoehdon. Jatkan laskuleikkiä tällä olettamalla, kunhan toivun tästä krapulasta.(joka menee vittumaiseksi jos ruvetaan ottamaan huomioon se, että nuohan ovat päiväkohtaisia kuluja kaiketi 0,0jotain per päivä, mutta kai annetaan vähän armoa XD)Toisekseen tuon hallinnoinnin laskeminen rahastossa ja indeksissä on mielestäni muutenkin hölmöä(niinkun teit esimerkissäsi), koska ainakin rahastot ilmoittavat tuottonsa nimenomaan kulujen jälkeen. kaiketi näin tekee myös super halpis seligson. Ne on sitten jo uskon asioita kumpi tuottaa indeksi vai salkunhoitajan arpoma(mistä maksat ja tiedän seligsonin myyntiargumentit historiasta ja salkunhoitajien lokaamisesta,myös sen, että näissä laskelmissa on otettu huomioon myös rahastot missä hallinnointi on julma esim fim piano tais olla 4%!! ja näitä ehkä kannattaa välttää muutenkin), mutta mielestäni siihen ei pitäisi edes kiinnittää huomiota koska keskustelemme verohyödyn merkityksestä.
Mielestäni osakkeiden ostaminen on järkevää, mutta miksi en sijoita suoraa osakkeisiin tätä eläke osuuttani on se, että en näe hirveän järkeväksi, että ostan 280 eurolla kuukaudessa 5-10 osaketta(siis muutamalla kympillä/osake), että saan ajallisen hajautuksen, sekä myös hajautuksen osakkeiden suhteen. Se vasta halvaksi tulisikin XD
ja se, että en saa siitä verohyötyä(vielä).
Sitten asiaan jossa saituri voisi auttaa…onko suositella mitään hyvää raaka-aine indeksiä ja mitä kautta? olen sellaista kaipaillu tuohon salkkuni rinnalle…kiitoksia jo etukäteen.
“Itsekin hairahdin jo 7 vuotta Sampo Lifen (nykyään Mandatum Life) eläkesäästöön, jossa tosin siinä vaiheessa oli järkevä verohyöty. Taisi tulla ensimmäiset muutokset seuraavana vuotena.
Alotin sijoitukset 100€ / kk ja siitä lähtien siihen on tullut korotuksia (en tietoa mistä) eli tämän hetkinen sijoitus on ~107€ /kk.
Sijotukset yhteensä on 8k € ja arvo noin 7k €. n. 30 vuotta olisi vielä maksettava n. 100€ kuukausimaksua — pelottavaa.”
Ymmärtääkseni olit siis 12.5% tappiolla sijoituksissasi.
Jos olisit sijoittanut tuon 8k € viime vuonna melkein mihin tahansa osakkeisiin, olisit 30% tappiolla :) Olenko ymmärtänyt jotain väärin, kun minusta KAIKKI on ollut nyt “laman” aikana tappiolla.
Kommentoineilla henkilöillä tuntuu jostain syystä olevan suuria vaikeuksia laskea tuotto-odotuksia käyttäen kuukausittaista säästösummaa. Sehän onnistuu tietenkin ns. annuity future value kaavaa käyttäen, joka löytyy esimerkiksi täältä: http://www.getobjects.com/Components/Finance/TVM/fva.html
Kk säästämisen osalta tulee kaavaa käyttäessä muistaa muuttaa vuotuinen korko kuukausittaiseksi efektiiviseksi koroksi.
Mitä tulee joidenkin henkilöiden hyvänä pitäminään puolena, että rahastoja voi vaihtaa kuluitta – haluan todeta tähän, että tutkimusten mukaan yksityissijoittajat ajoittavat nämä ostot ja myynnit (=vaihdot) erittäin heikosti ja siten tilanne akateemisten tutkimusten mukaan johtaa vain heikompiin tuottoihin. Ainoana hyvänä puolena itse näen tuossa vain sen, että ikääntymisen myötä korkojen osuutta osuutta kykenee henkilökohtaisesti lisäämään näppärästi. Muutoin kyseinen tapa vain kannustaa ylimääräiseen kaupankäyntiin, jolla on vain tuhoisia vaikutuksia sijoitustuottoihin. Mutta se, että kannattaako korkeiden kustannusten takia ylipäätänsä korkosijoituksia näillä tuotteilla tehdä onkin jo toinen juttu.
Tässä itse asiassa parempi sivusto annuity fv:n, siellä on myös valmis laskuri: http://www.thinkanddone.com/finance/annuitiesfv.php
Kohti taloudellista riippumattomuutta – Tervetuloa mukaan keskusteluun. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa keskustelijoista ja lukijoistani (itseni mukaan lukien) eivät ole hirvittävän kokeneita matematiikan saralla saati sitten Excelin käytössä. Yrittää kuitenkin saa ja pitää. Tästä syystä varmaankin pyritään usein saamaan ratkaisua aikaan siitä missä aita on matalin. Toivoakseni karkeissa esimerkeissä mainitut luvut antavat kuitenkin tarpeeksi lähelle oikeaa olevan vastauksen; ainakin sijoitusmuotojen tuottoerojen suhteesta?
Olet kuitenkin tapasi mukaan oikeassa tässäkin asiassa, sillä todellakin esimerkin kautta sanottuna vuoden alussa laitettu säästösumma kasvaa vuoden loppua kohden suhteessa enemmän kuin vaikkapa vuoden puolivälissä sisäänlaitettu raha ja tämä on toki otettava huomioon. Uusi rakenteilla oleva, lukuisia hyviä lähteitä hyödyntävä eläkevakuutusartikkelini tulee ottamaan laskelmat huomioon myös tästä näkökulmasta. Kiitos kuitenkin huomautuksesta.
Rahastokommenttiisi ei ole kyllä mitään lisättävää. Surullisen totta, varsinkin kun täysin kokemattomille ihmisille myydään näitä tuotteita juuri tuolla argumentilla. Vaarallista.
Larpo – Anteeksi, että kesti. Tästähän kehkeytyi hyvä tahtojen taistelu. Lopputulos kuitenkin lienee, että päädymme olemaan yhtä mieltä siitä, että olemme eri mieltä. Sehän ei kuitenkaan keskustelua haittaa.
Oma vankka mielipiteeni on se, että kun puhutaan eläkesäästämisestä kokemattoman ihmisen näkökulmasta (joita erittäin suuri osa eläkesäästäjistä on), joka ei edes halua opetella sijoittamista ja sen maailmaan liittyviä kummallisuuksia, ei tällöin missään nimessä pitäisi hänelle pakkosyöttää nimenomaan sijoitussidonnaista tuotetta. Näin siksi, että jos ei yhtään tunne markkinoiden luonnetta tai edes tiedä alkeita siitä, miten osakkeet toimivat, on katastrofin siemenet kylvetty. Tällainen henkilö tekee kärjistetysti päätöksensä eläkevakuutuksensa sijoituksia koskien paniikinomaisina reaktioina juuri väärään aikaan. Olettaen, että hän ymmärtää pystyvänsä siirtelemään varallisuutta vakuutuksen sisällä oman tahtonsa mukaan joko nettipalvelun kautta tai meklarinsa välityksellä, hän siirtyy riskittömiin sijoituksiin silloin kun suurin osa laskusta on jo tapahtunut ja siirtyy takaisin osakerahastoihin kun suurin osa noususta on jo takana. Parhaiten tällainen “vakuutus” itse asiassa tuottaisikin sen vähän tuoton mitä saatavissa on, jos rahastojen välillä ei saisi juuri varoja siirrellä, koska tällöin henkilön oma kokemattomuus ei tekisi sitä suurinta lovea pussiin.
Itse näen edelleen parempana vaihtoehtona perussukankuluttajalle – niin epäsijoittajamaiselta kuin se kuulostaakin – vaikkapa laskuperustekorkoisen eläkevakuutuksen (onko niitä edes enää), vaikka eivät nekään mitään halpoja ole tai sen tylsän indeksirahaston monotonisen säännölliseen kuukausisäästämiseen. Kun ei ole mahdollisuuksia pelleillä liikaa, on helpompi keskittyä olennaiseen.
Rahastot toki ilmoittavat tuottohistoriansa kuluvaikutuksineen, mutta että näihin meidän tuottolaskelmiimme saadaan jotakin vertailukohtaa tuotteiden välille, niin kyllä ne kulut siellä silloin on mukana oltava, koska ne olennaisesti vaikuttavat lopputulokseen. Enkä minä tässä nyt salkunhoitajia lokaamaan ole ryhtynyt. Tosiasia kuitenkin on se, että jokaisella rahastolla on taipumus vähänkään pidemmällä aikavälillä tulla tuottoineen lähelle markkinoiden keskiarvoa. Kuten sanottua, on erittäin, erittäin vaikeaa voittaa markkinoiden temppuilu jatkuvasti. Toki rahastosijoittaja pelaa nimenomaan sen kortin varassa, että juuri hänen rahastonsa hoitaja on se tähti joka jatkaa loistamistaan. Näitäkin on, mutta siitä pääsemmekin kuluihin, jotka eivät todellakaan kerro rahaston laadusta yhtään mitään.
Tokihan me tässä keskustelemme verohyödyn merkityksestä, mutta keskustelu on totaalisen turhaa, ellei eläkevakuutuksen kaikkia aspekteja oteta huomioon. Jos siis näitä – jo kyllästymiseen asti jauhettuja – kuluja ei laskelmassa ota huomioon, tulee lopputuloksesta vääristyneen positiivinen eläkevakuutuksen hyväksi. Totta kai eläkevakuutuskin näyttää loistavalta sijoitusmuodolta, jos sitä heikentäviä tekijöitä ei oteta huomioon, se varmaankin on selvää?
Mitä näihin raaka-aine sijoituksiin tulee, niin ei nyt kyllä ihan suoralta kädeltä ole mainita mitään, koska totta puhuen ne ovat vielä itselläkin etsinnässä salkun pohjalle. Sen kuitenkin jo tiedän mitä kautta nämä tulen hankkimaan. Sieltä mistä kaikki muutkin pörssikaupankäynnin kohteena olevat arvopaperini, nimittäin Nordnetin kautta. Ellei jollain muulla firmalla ole jotain erikoistarjousta meneillään, niin tuo taitaa olla halvin peruskäyttäjälle. Se millä raaka-ainemarkkinoille helpoimmin mukaan pääset ovat joko ETF:t, ETC:t tai ETN:t. Kohti Taloudellista Riippumattomuutta kertoo hienosti mistä niissä on kyse. Jos itse löydän mielenkiintoisen kohteen, niin kerron toki.
Aluksi olin innoissani kun aikanaan hankin Skandian Säästövakuutuksen, mutta 4 vuotta sinne rahaa laittaneena lopulta päätin lopettaa koko homman. Koko sijoitus ajan vakuutus oli miinuksella 500-1000€. Jäi jotenkin paskan maku suuhun :/. Nyt sitten vain miettimään parempaa paikkaa rahoille ,mitä saan Skandialta takaisin.
Tää kaveri suoltaa kyllä sellaista tuubaa jatkuvasti että älkää vaan kuunnelko.
“Veroetu on kuitenkin lähinnä silmänlumetta, sillä näin verotusta ainoastaan siirretään siihen hetkeen, kun säästöjä aletaan nostaa.”
Jepjep, tosi paljon silmänlumetta onkin.. et viitsinyt laskea sitä hyötyä joka “aiheutuu” rahastojen arvonnoususta verojen maksujen välissä?
—
Veroedun kanssa:
6% tuotto-olettama
revitään hatusta kulut 1% pääomasta per vuosi (todellisuudessa suurempi)
100€/kk sijoitus
20v sijoitusaika
24000€ sijoitettu (itseasiassa 17280€, kun saatu takaisin 28%)
40844€ rahaston arvo 20v kuluttua (-28% verot) = 29407€
Tuotto 12127€
—
—
Ilman veroetua:
6% tuotto-olettama
revitään hatusta kulut 1% pääomasta per vuosi (todellisuudessa suurempi)
72€/kk sijoitus (siis ilman tuota veroetua)
20v sijoitusaika
17280€ sijoitettu
29408€ rahaston arvo 20v kuluttua
Tuotto 12128€ – verot (mitenkäs ne verot laskettiin ei eläkevakuutuksessa? voitto-osuudesta?)
—
Ensinnäkin. Kiitos, että jaksat tuoda näkökulmasi esiin.
Jos kuitenkin tarkoituksesi on antaa minusta kuva täysin pihalla olevana pöllönä, niin antaisit nyt sitten herranjestas edes järkeviä laskelmaesimerkkejä, mikäli kerran niin pahasti paskaa suollan. Otan kritiikin mielelläni vastaan (ei ole vitsi), mutta sitten on kyllä parasta tulla hyvää argumenttia mausteena.
No mutta sitten asiaan. Siinä olet oikeassa, että itse artikkelissa ei laskelmia juuri esiinny, mutta tämä veroetu ja sen näennäishyöty on kuitenkin aika hyvin käyty jo läpi näissä kommenteissakin. Kerrataan nyt kuitenkin pikaisesti.
Olet nyt noissa laskelmissasi johtanut itseäsi aika pahasti harhaan, koska edelleenkin kulut ovat eläkevakuutuksissa suuremmat mitä annat ymmärtää; itse asiassa kulurakenne on merkittävästi raskaampi kuin lähes missä tahansa muussa sijoitusmuodossa. 1% kulut ovat kaukaista utopiaa.
Et siis suinkaan ole tässä laskenut eläkevakuutuksen tuottoja veroedun kanssa ja ilman niitä, vaan tavallisen rahastosijoituksen, jolle ei veroetua ole mahdollista samalla tavalla saada. Jonkinlainen veroetu riittävän pitkäaikaisiin sijoituksiin saadaan hankintameno-olettamalla; jota taas ei vakuutustuotteisiin saa. Laskelmasi ovat siis jo näiltä osin ilman mitään pohjaa.
Se millä saadaan jotain vertailupohjaa ja osviittaa siitä, miksi veroedusta ei eläkevakuutuksessa ole juuri hyötyä on eläkevakuutuksen teoreettisen tuoton vertailu veroedun kanssa ja ilman esimerkiksi indeksirahaston tuottoon, jossa voidaan olettaa olevan sama tuotto-odotus.
Jos tehdään kuten sinä yritit tehdä, eli verrataan eläkevakuutuksen tuottoa veroedulla (eli etuus sijoitettuna takaisin vakuutukseen) eläkevakuutuksen tuottoon ilman veroetua, saadaan tietenkin veroedulliselle vakuutukselle huomattavasti paremmat lukemat.
Kun kuitenkin otetaan kolmanneksi vertailukohdaksi esimerkiksi indeksirahasto, jossa kulut ovat minimaaliset, mutta veroetua ei saa; alkaa totuus tulla esiin. Näin siksi, että vakuutuksen kulurakenteen raskaus tulee ainoastaan näin esiin. Karkeita laskelmia voi katsella aiemmista kommenteista. En niitä enää tähän laita.
Joka tapauksessa hyöty alkaa olla aika reippaasti normisijoituksen puolella, vielä kun lasketaan mukaan hankintameno-olettama, joka näillä säästöajoilla on 40 % (30 vuoden säästöajalla karkeasti ottaen 2/3 säästetystä summasta kuuluu 40% piiriin ja 1/3 20% piiriin tai todellisen hankintamenon mukaan.. 40 % olettamaa saa käyttää sijoitukselle, joka on ollut omistuksessa yli 10 vuotta. Kuukausisäästöjen kanssa vähän ongelmallista laskea), jos sitä haluaa käyttää verotuksen yhteydessä.
Verot eläkevakuutuksen nosto-aikana lasketaan koko pääomasta, eli myös sisäänmenneestä rahasta. Tavallisissa sijoituksissa verot lasketaan vain voitto-osuudesta. Jos pystyy hankintameno-olettamaa käyttämään, on veroetu tavallisissa sijoituksissa yleensä huomattava olettaen, että tuottoa on tullut.
Kuningaskuluttajalla on tänään 22.10.2009 syynissä myös eläkevakuutuksen kulut.
Verottaja iskee tavallisissa sijoituksissa vuosittain 28% veron voitto-osuuteen eikös?
Dumdidum..
Skandia:
4,5€/kk
7% sijoitetusta = 7€ esimerkissä
1%/v koko pääomasta
100€/kk sijoitus
30v sijoitusaika
tuotto-olettama 6%
sijoitettu: 36000€ (verovähennysten jälkeen oikeasti maksettu 25920€
rahastoissa rahaa 72864€ josta netto 52462€
Tulos: tuotto 202% (verrattu siis oikeasti maksettuun 25920€:oon
——————–
Seligson jokin passiivirahasto (http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=2582591) (SELIGSON & CO SUOMI -INDEKSIRAHASTO)
0€/kk
0,1% sijoitetusta = 0,10€ esimerkissä
0,45%/v koko pääomasta
72€/kk sijoitus (sijoitetaan sama summa kuin yllä ilman vähennyksiä)
30v sijoitusaika
tuotto-olettama 6%
sijoitettu: 25920€
rahastoissa rahaa 65823€ josta netto 54628€ (-28% voitto-osuudesta)
Tulos: tuotto 210%
PIRU VIE. Olet oikeassa. Saan 30 vuodessa 8 prosenttiyksikköä paremman tuoton, KUNHAN vahtaan osakkeitani itse, käytän siis kallista aikaani siihen. Hitsi, arvaa vaihdanko :)
Seligsonilla on vieläkin halvempia rahastoja, mutta mihin se halpuus mahtaa perustua? Vähemmän hoitoa, vähemmän maksua. Summa summaarum, jos haluat itse tehdä töitä rahojesi eteen ja osaat ja pystyt siihen, niin vaihtaisin minäkin.
Jos haluat excelit joilla olen nämä laskenut, annan ne kyllä pyydettäessä.
Ja (indeksi-)rahastoihin sijoittaessasihan et sitten varmastikaan mene vaihtamaan kohdetta KERTAAKAAN tuon 30-v aikana? :)
Onhan nuo vaihtunu jo tässä 8 vuoden aikana. Halusin vain esittää ettei minun laskelmieni mukaan kovin suuria eroja ole. Voi toki olla että olen jotain laskenut päin peetä. On täällä joku muukin :)
Saapa nähdä mitä KKK sanoo illalla.. kuningaskuluttaja meinaan.
Ainiin, pakko vielä lisätä kun pääsin vauhtiin. Jos kuolen, mitähän vaimoni / lapseni saa tuosta 50000€sta jos olisin sijoittanut sen Seligsonille?
Nyt eläkevakuutukseni myötä he saavat 101%. Ja myöskään en voi nostaa rahoja, vaikka vaimoni haluaisi ihan välttämättä uuden auton ;)
Kommenttini oli tarkoitettu Saiturille…
Oli niin turha eilinen kuningaskuluttaja että oksat pois. Parjasivat vain ja sanoivat että “pahimmillaan” voi menettää puolet. No hitto, on se ihme jos millä vain osakekaupoilla ei pahimmillaan voisi menettää puolia.
Ei muuten maininnut esim. skandian ja pankkien eläkevakuutuksien eroista. Esim siitä että pankki vetää 20% kuolemantapauksessa.
Odotin jotain hyvin tehtyä juttua, mutta eipä oikein onnistunu.
Olitko myös Wincapitan jäsen?
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että tuo Kuningaskuluttajan juttu oli lähinnä lähetysajan täytettä. Et selvästikään katsonut ohjelmaa kuitenkaan kuin toisella silmällä. Eihän jutussa puututtu osakemarkkinoiden riskeihin mitenkään, vaan katsottiin sitä miten paljon kulut syövät tuottopotentiaalia, joka pahimmillaan on puolet siitä mitä tuotto voisi olla ilman niitä kuluja.
Vastailen taas illemmalla vähän lisää.
Katsoitko minun vertaukseni kalliin eläkevakuutuksen ja halvan seligsonin sijoituksen välillä? Eroa HUIMAT 8 prosenttiyksikköä.
Ei puututtu rahastojen / osakkeiden riskeistä ei. Kuitenkin ne riskit ovat paljon suuremmat.
Yhtään laskelmaa en ohjelmassa nähnyt.. pari lukua vilahti jossain.
Admin: “Joka tapauksessa hyöty alkaa olla aika reippaasti normisijoituksen puolella, vielä kun lasketaan mukaan hankintameno-olettama, joka näillä säästöajoilla on 40 % (30 vuoden säästöajalla karkeasti ottaen 2/3 säästetystä summasta kuuluu 40% piiriin ja 1/3 20% piiriin tai todellisen hankintamenon mukaan.. 40 % olettamaa saa käyttää sijoitukselle, joka on ollut omistuksessa yli 10 vuotta. Kuukausisäästöjen kanssa vähän ongelmallista laskea), jos sitä haluaa käyttää verotuksen yhteydessä.”
WTF? Mun laskelmassa on mukana kaikki menot.. mistä ihmeestä 40% olettamasta puhut?
Mikä on ongelmallista laskea?! Jos susta näitä juttuja on ongelmallista laskea, miksi yrität?
8% keskituotolla normaaleissa sijoituksissa alkaa hankintameno-olettama luomaan aika merkittävää veroetua. Kai sinä tiedät mikä hankintameno-olettama on, kun niin sijoitusviisas kuulemma muuten olet? Tuolla laskemallasi 6% tuotto-odotuksella siitä ei ole mitään hyötyä, koska tuotto-osuus ei kasva tarpeeksi suureksi, mutta koska osakemarkkinat tuottavat pitkällä aikavälillä noin 8%, on silloin järkevämpää käyttää sitä laskelmien pohjana. Hankintameno-olettama koskee siis nimenomaan “perinteisiä” sijoituksia. Vakuutukseen et sitä voi soveltaa.
Kun nyt vauhdissa olet, niin laita se mukaan tuohon yhtälöösi. Ja kyllä, minua kiinnostaa nähdä millaista kaavaa itse käytät, joten laitapa exceli postiin, kiitos.
Ja laskelmassasi ei edelleenkään ole mukana kaikkia menoja, toisin kuin väität. Et ole ottanut huomioon esimerkiksi rahastojen hallinnointikulua, joka on noin 1 – 1,5%, riippuen tietenkin sijoitettavasta rahastosta. Asiamiesrahastoissa prosenttiluku on usein vielä suurempi. Laskelmassasi on otettu ainoastaan vakuutuksen hallinnointikulu 1% mukaan. Kuukausimaksu Skandialla on muuten 5 euroa, ei 4,5. Myöskään henkivakuutuksen osuutta ei ole mukana, josta veroetua ei saa. Kuten Kuningaskuluttajassakin tuli , pienentää henkivakuutusmaksu esimerkiksi Skandian veroetua muutamia prosenttiyksikköjä (reiluuden nimissä itsekään en ole ottanut tätä huomioon), joka entisestään lisää kulujen osuutta. Yms. yms.
Mitkä riskit ovat paljon suuremmat? Jos puhut eläkevakuutuksesta, niin kyllä, niissä riskit ovat suuremmat muun muassa siksi, että nuo valtavat kulut voimistavat sijoituksen laskukausia ja heikentävät nousukausia. Silti molemmat vaihtoehdot sijoittavat osakkeisiin, joissa yleisesti ottaen riski vähänkin hajautetummassa sijoitussalkussa on molemmissa aikalailla samoissa lukemissa. Lähtökohtainen riski on siis samankaltainen. Markkinoiden ulkopuoliset tekijät, kuten vakuutuksen ehdot ja kulut voimistavat riskiä.
Samantyylisiä laskelmiahan siellä ohjelmassakin tuli kuin täällä keskusteluissakin. Eli pari lukua vilahtaa jossain ;)
Kävin tuossa läpi eläkevakuutukseni ja kun olen ottanut sen 8v sitten, siinä on 4,5€/kk maksu 5€ sijasta. Koska sinä olet ollut hommissa siellä, kun et tuota tiedä? Henkivakuutusosan osuuden lisäsin, en tiedä miten se lasketaan oikeasti, mutta minä saan vähentää 1200€ sijasta 1120,80€ eli silloin prosentiksi tulee 26,152% (1120,80*28%/12). Se vaikuttaa kyllä asiaan, 30v aikana ~3%-yksikköä.
Kysyin asiamieheltäni ovatko kaikki kulut tässä: 4,5€/kk, 7% merkintä ja 1% pääomasta. “Kaikki ovat siinä.” Jos näin ei ole, minulle on valehdeltu ja totta mooses “osakkeet tipahtavat” eläkevakuutuksen tappioksi jos tulee 1-2% lisää kulua.
En tiennyt. Katsoin juuri Sijoitusrahasto-wikipediasta. Olenko ymmärtänyt oikein että verot 28% maksetaan aina jos rahastoja vaihdellaan “perinteisissä sijoituksissa”? Enkä ole missään vaiheessa sanonut olevani sijoitusviisas. Olen esittänyt omia laskelmiani joista sanoin jossain vaiheessa että voivat olla *jaskaa*. Mutta olen nyt todennut että omat laskelmani pitävät aika kivasti paikkansa. Siinä määrin kun laskelmissa on oikeat lähtöarvot :)
Miten voi olla että jos tiedät laskelmiesi olevan puuta heinää ja silti kirjoitat artikkelia jossa parjaat eläkevakuutuksia ja Skandiaa lähtökohtaisesti laskelmiisi perustuen.
Hienoa on se että olet pyytänyt tuttuasi laskemaan oikeasti mistä tässä on kyse. Eikä minulle kyllä tullut mieleenkään että pyytäisit häntä etsimään jotain mieleistäsi vastausta mutta ihan kiva että poistit tämän mahdollisuuden :) Luulen että tulevia laskelmia kyllä tarkastellaan. Paljonko tämän sivuston hit-countteri mahtaa näyttää? Jos eläkevakuutuksen ottajia on satoja tuhansia vai mitä niitä olikaan..
Lopuksi.. Reiluudella ei kyllä ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa. Olen puolustanut eläkevakuutusta siksi että minusta se 101% skandian henkivakuutus on aika hyvä. Verottomana 35000€ saakka. Varsinkin nyt kun toinen muksu on tuloillaan. Toiseksi 30v tuotto (~280%, laskettu siis 8% tuotto-olettamalla ja tiedossani olevilla kuluilla. Ja % laskettu lopputulemasta josta 28% verot vähennetty ja verrattu sitä sijoitukseen josta verovähennysosuus poistettu) on minusta hyvä. Minusta 200% olisi riittävä. Sitä en voi tosin tietää mitä inflaatio tekee rahoilleni 30 vuodessa.
Iloista talvea, odottelen laskelmia. Pistän oman excelini postiin jos löydän osoitteesi.
Olen ollut Skandiaa kauppaamassa noin 2,5 vuotta sitten, jolloin oli jo myynnissä uudemman mallinen eläkevakuutus Z07, jossa kuukausikulu on 5 €. Sinulla on siis vanhempaa mallia oleva Z03 Skandian eläkevakuutus, joka on ehdoiltaan jopa ankarampi kuin Z07 sarja, joskin kuukausikulu on ilmeisesti sitten pienempi.
Asiakkaalle ei tarvitse selkeästi ilmoittaa muita kuin vakuutuksen itsensä kulut. Tällöin lisänä tulevat rahastojen hallinnointikulut jäävät tämän velvollisuuden ulkopuolelle, koska ne eivät ole enää vakuutuksen kuluja sinänsä, joskin yhtä todellisia. Tästä syystä asiamiehesi on todennäköisesti kätevästi jättänyt asian mainitsemallesi tasolle.
Rahastojen hallinnointiin siis menee muiden kulujen lisäksi tuo 1-2%, riippuen siitä mikä kohderahasto on kyseessä. Suurinta kusetusta ovat niin sanotut asiamiesrahastot, kuten esimerkiksi “Alexandria Growth Manager”, joka on rahastojen rahasto. Jos näitä käyttää, on kulurakenne jo neliportainen. Ensin menee siivu sisäänmenevästä rahasta, sen jälkeen silpaistaan kulua siitä, että ylipäätään pidät rahaa vakuutuksessa, jonka jälkeen on asiamiesrahaston hallinnointikulu, josta vielä tämän rahaston sisäiset rahastot vievät osuutensa. Perusrahastoja käyttämällä kulu on enää kolmiportainen, mutta rahaston hallinnointi menee silti 1-1,5%.
Välttämättä kohdallasi ei ole kyse tästä Taloussanomissa julkaistusta jutusta, jossa käydään läpi Skandian oikeusjutun nykytilannetta. Suosittelen kuitenkin, että tarkastat asian tarjouslaskelmastasi, jos se on edelleen tallessa. Voit parhaimmillaan saada satoja euroja takaisin. Epäilen kuitenkin, koska selvästi sinulle tuosta vakuutuksen hallinnointikulusta on sanottu.
Olet ymmärtänyt oikein. Vero menee voitto-osuudesta, olettaen että tuottoa on tullut. Vero kannetaan jokaisesta myynnistä erikseen. Eri asia sitten on, että kannattaako rahastoja yleensä hirveästi lähteä vaihtelemaan, kun idea niissä nimenomaan on se, että joku muu hallinnoi sijoituksiasi. Itse en ainakaan näe siinä suurta ideaa, että jos sijoitukseni ovat jo tehokkaasti hajautettu riskiltään siedettäväksi, niin miksi ja mihin minä lähtisin rahastoja vaihtamaan. Erityisen vähän ymmärrän rahastonvaihtoinnokkuutta indeksirahastoihin sijoitettaessa, kun koko idea on olla hötkyilemättä. Jos yksittäisen osakkeen ostamisen “oikea ajoitus” on lähes mahdotonta, on se käsittämättömän vaikeaa varsinkin aktiivisten rahastojen kanssa, koska pakkaa sekoittaa sijoittajan ja osakkeen välillä vielä salkunhoitaja.
Kuten jo tuossa sanoinkin, tarkoitin tällä sitä, että kummankaan meidän laskelmamme eivät ole riittävän tarkkoja kriittistä tarkastelua vastaan. Se on varmaan sinunkin helppo myöntää, kun tässä nyt olemme asiasta kohtuullisen pitkään kiistelleet. Olemme toki edistyneet asiassa jonkin verran, mutta emme tarpeeksi. Tästä syystä ajattelin, että otan ammattimaista apua mukaan asian ratkaisuun. Tosiasia on, että eläkevakuutuksen kulurakenteen monimutkaisuuden vuoksi sellaista tarvitaan.
Reiluudella tässä yhteydessä tarkoitin sitä, että myönsin itsekin jättäneeni henkivakuutuksen osuuden pois… en muuta.
En ole sitä missään vaiheessa kiistänyt, etteikö eläkevakuutuksella ole mahdollista saada minkäänlaista tuottoa. Se mitä minä olen yrittänyt sanoa on se, että se on äärimmäisen kallis sijoitusmuoto, kun edes veroedun kanssa ei pärjätä pörssi-indeksillekään. 101% henkivakuutusta sinänsä en laske juuri miksikään, koska mistä tahansa omaisuudesta tulee jaettavaksi 100% joka tapauksessa. Se siis pitäisi olla oletus, ei etuus. Perintöveroetuus on jokseenkin hyvä, mutta tietenkin tässä tulee sitten kysymykseen jossittelu siitä, että kuinka paljon enemmän sitä jaettavaa olisikaan, jos kulut eivät olisi koko tuona 30 vuotena niin paljon tuottoa syöneet. Perintöverokaan ei vielä 35 000 eurosta kovin hirveän suuri ole, 1150 euroa. Tällöin luultavasti pienikuluisemman sijoituksen tuotot ovat näiden verojen jälkeenkin huomattavasti suuremmat, mitä eläkevakuutuksen perintöveroetuus tuo hyötyä.
Koitan potkia tähän renkiini hieman vauhtia, että saamme laskelmia kehiin ihmisten ajoissa. Excelisi tulikin jo postissa, kiitos. Olen myös nyt lisännyt “Ota Yhteyttä” sivulle suoran sähköpostiosoitteeni tällaisia tapauksia varten, jolloin pelkkä kontaktilomake ei riitä.
Hyvää talvea myös itsellesi ja onnittelut perheen lisäyksestä! Toivottavasti saat sivuistani jotain muutakin irti kuin väittelyn aihetta. Jos ei muuta, niin ainakin lisää näkökantoja ja mietittävää :)
Saituri oli hiukan oikealla suunnalla eläkevakuutuksista, mutta muutamia tarkennuksia.
Kaikki eivät ole sijoittamisen ammattilaisia, jotka osaisivat netistä löytää indeksirahastoja, etf:ä jne ja rakentaa niillä eläketurvansa.
Useimmille sopii 50 e – 100 e/kk palkkatulosta säästäminen. Eläkevakuutus on siinä mielessä hyvä, että sijoituksia ei pysty nostamaan eli ne tulevat olemaan oikeasti eläketurvaa.
MUTTA TARKASTELLAAN NYT MARKKINOILLA OLEVIEN ELÄKEVAKUUTUSTEN “HINTOJA” RAHASTOKULUINEEN.
Marssitaan henki-yhtiöiden kuluilla ensin halvimmasta kalleimpaan, mutta otetaan rahastokulut lisäksi mukaan siten mitä myyjä suosittelisi 30 vuoden sijoitusajalle.
Duo-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 0,5 %, sijoitusrahasto
http://www.henkiduo.fi/linked/fi/elake/Tuottohakuinen.pdf
joka rahaston rahasto salkunhoitopalkkioihin menisi yht. 2,5 %.
= 3 %
Op-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 0,6 %, sijoitusrahasto
https://www.op.fi/FI/Sivukansiot/YHTEISET%20SIS%c4LL%d6T/Henkil%f6/S%e4%e4st%f6%20sijoitus/Sijoitusrahastot/Suomi/Katsaukset/OP%20Horisontti%202035%20katsaus.pdf salkunhoitajalle 1,8 %
= 2,4 %
Tapiola-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 0,7 %, sijoitusrahasto
http://www.tapiola.fi/NR/rdonlyres/2F1D64A5-83D2-4302-B21A-6FF2511118E9/0/2035.pdf salkunhoitajílle n. 0,9
= 1,6 %
Nordea-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 0,8 %, sijoitusrahasto
säästö 75 http://funds.nordea.com/fin/services/funds/performance.asp?navi=performance salkunhoitajalle 1,9
= 2,7 %
Fennia-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 0,8 %, sijoitusrahasto
Fennica C, taas rahaston rahasto eli salkunhoitajille 2,5 %
http://www.fennia.fi/Kotitalousasiakkaat/Saastaminen/FennicaABCD.htm
= 3,5
Sampo-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n, 1,2, sijoitusrahasto
http://www.rahastot.fi/pdf/simplified_SMPFI_2317.pdf eli salkunhoitajille 2,4 %
= 3,6
Skandia-henkiyhtiö, vuotuinen hoitokulu n. 1,8 %, varainhoitopalkkio 1 % -> ja sijoitusrahasto yleisimmin varainhoitorahasto jota hoitaa FIM n 2 %
= 4,8 %
Tässä raakaa hintamaailmaa. Repikää siitä.
Kätevä hintavertailu – jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Mistähän nuo luvut ovat peräisin? Joissain käytät TERriä ja joissain jotain ihan puhdasta mutua. Jossain vertaat kokonaiskulua ja toisessa pelkkää rahastojen rahaston hoitokulua. Mainittakoot, että suurin osa noista linkittämistäsi rahastoista ovat rahastojen rahastoja. Esim. tuo OP:n Horisontti on rahastojen rahasto, joten myös alla olevien rahastojen kulut kuuluisi ottaa huomioon.
Nuo ensimmäiset kulut taitavat olla pääsääntöisesti vakuutusten vuotuisia hallinnointikuluja, mutta mistä esim. tuo Skandian “n.1,8%” tulee?
Tosi raakaa hintamaailmaa… Toki kuvastaa jälleen tätä normaalia “pätevää” vertailutapaa eläkevakuutuksissa… Linkitteleppä noita vakuutuksien hintojakin, niin olisi helpompi itsekin vertailla… Tuolta löytyi ennen eläkevakuutustenkin kulut, muttei valitettavasti enää. Toki säästövakuutusten kulut antavat viitettä :
http://www.vakuutusneuvonta.fi/userfiles/file/ssva2008_R2.pdf
Komppaan kyllä Poutaa tässä asiassa. Oli jokseenkin sekava kommentti, valitettavasti. En edes oikein tiedä, onko kommentoija puolesta vai vastaan… vai molempia?
Jokaisen eläkevakuutuksen kulurakenne on hieman erilainen, joten tästä syystä pelkkien rahastojen hallinnointivertailu ei anna kenellekään minkäänlaista vertailupohjaa. Eihän nuo toki halpoja rahastoja ole, mutta ei se vielä kerro itse vakuutuksista kuin osatotuuden.
En muuten löytänyt esimerkiksi Henkiduon vakuutuksen kuluja ainakaan heidän omilta sivuiltaan? Kuka tämän firman vakuutuksia yleensä kauppaa?
En minäkään ole sijoittamisen ammattilainen, vaan harrastunut palkansaaja. Indeksirahastoissa ei ole mitään kummallista. Paljon paasattu Seligson tarjoaa indeksisäästämistä alkaen 1 eurosta. Kovin suuria pääomia ei siis tarvita alkuun pääsemiseksi. Tällaiseen rahastoon voi siis säästää yhdestä eurosta miljooniin kuukaudessa, jos siltä tuntuu. Ainoa mikä tekee siitä hankalan normihenkilölle on se, että tieto Seligsonista tuntuu liikkuvan lähinnä puskaradion kautta, koska firma ei kovin näyttäviä mainoskampanjoita harrasta. Täten sitä ei osata edes etsiä.
Moi!
En ymmärtänyt kaikkea, mitä ketjussa kirjoitettiin, mutta tässä kokemuksia elävästä elämästä:
Selaillessani 2002 ottamani eläkevakuutuksen historiaa, totesin 2005 asti saaneeni jonkinlaista tuottoa. Alunperin laskuperusteosuus (eli siis 3.5 % varma tuotto) oli 80% ja riskiosuus 20%. Se oli pankin puolelta yksipuolisesti 2007 lopussa muutettu heille sopivammaksi 50/50 osuudeksi, jonka johdosta vuonna 2008 maksamastani 500 eurosta sain varmaa 50 euroa, mutta 400 miinustettiin, koska rahasto-osuuteen kertyy erään rahaston “rahastotuottoa”, joka nyt sattui olemaan viime vuonna 25% miinuksella. Summat pyöristetty, mutta ymmärtänette periaatteen.
En ole vieläkään ymmärtänyt, kuka tuon 50/50 päätöksen/muutoksen teki vuoden 2007 lopussa, mutta se liittynee tuolloin luvattuun “eläkesäästövakuutuksen kehittämiseen”.
Tänä vuonna tuo rahasto on ollut tähän asti 15% plussalla, jännä nähdä mimmoinen konsti tänä vuonna on keksitty rahojeni menoksi…
Voisitko hieman tarkentaa, että mikä pankki ja vakuutusyhtiö on kyseessä? Näin olisi helpompi tietää onko kyseessä ollut varsinainen ehtojen muuttaminen vai ainoastaan sijoituksen allokaatiomuutos. Koska nykyään ei enää juuri muita eläkevakuutuksia kaupata kuin sijoitussidonnaisia, yhtäkkiä lukien näyttäisi siltä, että kyseessä on ollut sijoituksen allokaatiomuutos jonkin sopimuksen tai puhelun pohjalta jota todennäköisesti et edes muista tehneesi.
Mr. Pouta. Valitettavasti useista varainhoitorahastostoista ei löydy mistään TER -lukua, joten todellakin jotkut ovat siksi mutu-tuntumaa (Duo/tuottohakuinen, Fennia/Fennica, Skandian asiamiesrahastot..). Olen pahoillani.
Mutta Mr.Pouta, vaikka pidänkin Op-rahastoyhtiötä kalliina, alarahastot palauttaa hallinnointipalkkion Horisonttiin eli siinä salkunhoitokulut jää kuitenkin alle 2 %:iin. Jos olisi, kuten mainitsit, pelkkiin hallinnointikuluihin menisi vajaa 4 % p.a. (jätetään tälläset fain FIM:ille).
Mr. Pouta, minun ei tarvinnut linkittää vakuutusten hoitohoitokuluja, koska ilmoitin ne jo muutettuna vuotuiseksi kulurakenteeksi (sisäänlaittopalkkio, vuotuinen hoitokulu, eläkeajan palkkiot). Skandian 1,8 %:a on myös näitä ja sen sain kun silloin vielä säästötuotteiden meklarina toimiva RVM “järjesti” minulle Skandian tarjouksen ja ehdottomasti suositteli ostamaan sen (tai ent. Sammon asiamiestuotteen). Nythän RVM on eriyttänyt säästötuotteiden myynnin, jotta voisivat jatkaa meklarina.
Olen muuten eläkevakuutusten puolesta (perustekorkoinen ja vain kohtuuhintaiset rahastot, esim adminin mainitsema seligson).
Muuten Admin, Duo on lähivakuutuksen ja säästöpankkien perustama henkiyhtiö, joka mainostaa suomen edullisinta eläkevakuutusta. Valitettavasti sitten ryöstääkin asiakkaan todella kalliilla varainhoitorahastoilla.
Hienoa. Nyt saatiin vähän lisäsubstanssia ja selkeytystä aiempaan kommenttiin. Kiitos.
Admin:
Edelleen ihmettelen tätä kuluasiaa.
Mun vakuutuksen kulut:
- 4,5€ / kk
- 7% / sijoitus
- 1% / vuosi pääomasta
Kävin nämä läpi “vakuutusneuvojan kanssa” vai mikä hän mahtoikaan olla ja varmistin vielä että onko kaikki kulut tässä. Ja hän totesi että “kyllä, kaikki ovat siinä, tässä ei ole mitään piilokuluja tms.”
Ja mulla on nimenomaan ko. Alexandria Growth Manager rahasto.
Taloussanomissa olleessa artikkelissa sanottiin:
Mutta siitähän tässä siis ei ole kyse koska tuo kulu on tuo mainitsemani 1% / vuosi pääomasta.
Vertaillaanpa Mr. Sijoittamisen kulut vaikkapa autoja samalla periaatteella, kuin sinä vertaat eläkevakuutuksia:
Uusi Toyota Avensis 1.6 kulutus on 8,3l/100km
Uusi BMW X5 30iA kulutus 8,3l/100km
Eli autothan kuluttavat saman verran! Ja keskikulutuksia molemmat! On se Bemarin tekniikka toimivaa kun 3l koneella päästään samaan kulutukseen kuin Toyota 1,6l koneella. Oleellistahan ei ole se, että Toyotan kulutus on kaupinkiajolla ja Bemarin maantiellä. Eihän Mr. Sijoittamisen kulut?
Mutta Mr. Sijoittamisen kulut. Kaikkea en jaksa kaivaa esiin, mutta otetaan esimerkiksi Fennia, suora lainaus Fennia-eläkkeen esitteestä:
Liikekulut
Maksetuista vakuutusmaksuista veloitetaan maksupalkkiona
1,0 prosenttia. Vakuutuksen hoidosta veloitetaan
ensimmäisen viiden vuoden aikana hoitopalkkiona
3,0 prosenttia vuodessa ja tämän jälkeen 0,8
prosenttia vuodessa. Hoitopalkkioveloitus on kuitenkin
aina vähintään 60 euroa vuodessa.
Eläkeaikana peritään lisäksi hoitopalkkiona 1,0 prosenttia
maksetuista eläkkeistä.”
Eli kuten Mr.Sijoittamisen kulut huomaat, niin jos muutat tuon kaiken vuotuiseksi kuluksi, niin se on VARMUUDELLA enemmän kuin 0,8% pa. Eli väitteesi siitä, että muutit kaiken jo valmiiksi vuotuiseksi kuluksi on potaskaa. Tai ehkä niin teit joissain ja joissain et… Eli pointti on edelleen se, että nuo lukemat eivät ole vertailukelpoisia, joten tuolla “vertailullasi” ei ole mitään merkitystä.
Valitettava tosiasia noista eläkevakuutuksista on, että varsin harvalla yhtiöllä löytyy hinnasto nettisivuilta. Tai ei sitä ainakaan helpolla löydy. Vaikka mitäpä sillä epäoleellisella tiedolla tekisi…
Ihmettelen tätä suuresti :) Keskikulutus 8,3L/100km? Ensinnä se on aivan törkeä kulutus. Toiseksi jos se on Toyotalla kaupunkiajolla ja BMW:llä maantiellä niin se ei ole silloin keskikulutus lainkaan.
BMW:n YHDISTETTY (=keskikulutus) on 10,2L/100km. Toyotan vastaava 6,5L/100km. Olisihan se BMW edelleen parempi jos kulutus olisi suoraan verrannollinen moottorin tilavuuteen.. Tosin silloin pätisi myös seuraava lauselma. “Menen viroon koska on SILKKAA SÄÄSTÖÄ ostaa pakettiautollinen viinaa kun se on paljon halvempaa kuin Suomessa”.
Itse ajan uudella 1.6L dieselillä. Nyt 60000km mittarissa ja autoa käytetty 18kk eli n. 40000km/v. Nollasin juuri keskikulutusmittarin ja nyt päästyäni yli 50000km, keskikulutus on laskenut 4,9L/100km:iin. Super. Auto ei jää jalkoihin ja syö sairaan vähän euroja :) Itkettää katsella vierellä ajavia 2x korkeempia & pidempiä ja 5x enemmän polttoainetta syöviä bensalla käyviä “pikkumaastureita” mitä tuolta länsiväylältä nykyään löytyy.. pelottaa melkein. Ja siis itkettää luonnon puolesta, ei kateudesta :) Tyypit joilla näitä on, eivät varmaan koskaan ole hiekkatietä hurjemmassa maastossa ajaneet mitään ajoneuvoa. Tosin kyllähän tuollainen aika välttämättömyys on kun pääasiassa ajo kuitenkin on 10km länsiväylää pitkin firman parkkiin ruoholahteen.
Ainiin vielä:
BMW X5 30iA CO2 päästöt 247g/km (häh siis niinku kilo hiilidioksidia per 4km)
Toyota Avensis 1.6L 153g/km
Tämä kommenttiosio saa aika mielenkiintoisia konnotaatioita, mitä pidemmälle juttu etenee. Haluan uskoa, että Poudan sarkasmi ei tässä mennyt ohi.
*Potkis*
Ovatko laskelmat osoittautuneet liian hyviksi eläkevakuutuksien suhteen? ;) vai missä viipyvät :)
=D Kiitos, että potkit minua eteenpäin tässä asiassa. Emme tosiaan saaneet laskelmia kehiin ihmisten ajoissa. Molemmilla ollut sen verran häslinkiä meneillään, että tämä on vähän jäänyt. Olen tänään yhteydessä häneen ja katsotaan mihin asti päästään. Onhan tämä herranjestas saatava pois päiväjärjestyksestä.
Mutta kysymykseesi vastaten: Periaatteisiini ei kuulu sensuroida epämiellyttäviäkään asioita. Homma vain ei saanut vielä tulta alleen. Laitan tilannepäivitystä kehiin, kun tiedän enemmän.
Artikkelin kommenteista on poistettu artikkelien vanhaan versioon viittaavia kommentteja -Saituri.
Moro!
Olen säästänyt eläkettä Nordeassa n.50€/kk 5 vuoden ajan. Rahaa siirretty säästöön 3300 €, säästöjä on 2900 € eli 400 € on mennyt kuin tuhka tuuleen. Onko totta että rahoja ei saa ulos ilman eroa, kuolemaa tai työttömyyttä? Kuinka teillä jotka on lopettaneet säästämisen, jäikö säästöt kulujen syötäviksi? Vai onko joku keino saada omat rahat pois?
Rahoja ei sieltä todella saa ulos ennen eläkeikää. Jos kuolet, niin perilliset saavat säästetyn pääoman voittoineen perintönä, mutta jos esimerkiksi eroat, tai jäät pitkäaikaisesti työttömäksi ja sopimuksesi on esimerkiksi 20 vuodeksi, et takaisinostokulujen vuoksi todennäköisesti saa sieltä ulos kuin pari sataa. Tietenkin, jos pääoma kuluu nolliin siinä välissä, ei vakuutuksesta saa ulos mitään.
Verrattain pienen summan sisäänsäästäneillä tilanne on erityisen ongelmallinen, koska jos säästön keskeyttää, tulee jäljellä olevalle summalle voimaan muun muassa korotettu kuukausimaksu (7,5 €/kk), lisäksi tietenkin muut kulut päälle. Pienissä summissa korotettu kuukausimaksu korostuu. Nousu saa siis olla kovaa, että säästöt edes säilyvät.
Ehdot säästöjen nostamisen osalta ovat näin tiukat juuri valtion mahdollistaman “veroedun” vuoksi, ainakin osittain veronkierron välttämiseksi.
Minullakin on Nordean sijoitussidonnainen eläkevakuutus vuodesta 2002. Nyt melkein 2v työttömänä olleena ymmärsin voivani lopettaa sen. Vakuutusmaksuja on kertynyt 4615€. Rahasto on vain 30,29€ miinuksella.Pankissa saldo näytti 4197€ (johonkin on kadonnut n. 400€). Virkailija kertoi, että saldosta otetaan 46% ansiotuloiksi, eli 1930€ ja siitä maksetaan 19,5% veroa, käteen jää 1553€. Saldon ja ansiotulon erotuksesta menee 28% veroa, käteen jää 1632€. Lopputulos 1553+1632=3185 -pankin kulut 92= 3093€.
Häviäisin tässä noin 1522€ vaikka rahasto on vain noin 30€ miinuksella.
Onko laskelmassani mitään tolkkua?
Kiitos jo etukäteen.
Kutakuinkin noin se menee, koska eläkevakuutusta nostaessa verotus tapahtuu koko pääomasta. Osa oman vakuutuksesi pääomasta kuuluu vielä ansiotuloveron piiriin, koska se on tehty ennen lakimuutosta ja osa siitä kuuluu pääomatuloveron piiriin, koska tuo osuus on laitettu sisään lakimuutoksen jälkeen.
Eläkevakuutuksen verotus poikkeaa suuresti “perinteisen” sijoituksen verotuksesta muun muassa niiltä osin, että eläkevakuutuksessa myös tappiolla olevasta sijoituksesta on maksettava vero, toisin kuin esimerkiksi suorissa osake- tai rahastosijoituksissa.
Toki olet saanut veroedun jo rahaa sisään laittaessasi, mutta se tuskin hirveästi lohduttaa suurinta osaa eläkesäästäjistä, jotka eivät ole ymmärtäneet laittaa tuota veroedun määrää takaisin sijoituksen kiertoon. Tästä seuraa se, että tuosta veroedusta ei tällöin ole aitoa käytännön hyötyä, vaan se aiheuttaa nostovaiheessa yllättävän suuren kuluerän.
Kohdallasi asia siis valitettavasti on todella niin kuin virkailija kertoo (tuo 400 euron osuus on kyllä syytä patistaa esiin siltä virkailijalta, että mihin se on kadonnut; kuluihin vai viimeaikojen arvonkehitykseen?), joudut maksamaan tappiollisesta sijoituksesta veroa tuon 1522 €. Kannattaa vielä tuplatarkistaa pankissa noiden kulujen laita. En tiedä tarkemmin Nordeasta, mutta ainakin Skandian asiakas ei sinun tilanteessasi saisi kuin pari hassua satasta käteensä “takaisinostokulujen” vuoksi. Nordea ei ole samanlainen rosvo kuin Skandia, mutta parempi tuplatarkistaa tämäkin yllätysten välttämiseksi.
Kansa odottaa tarkkoja laskelmia kielipitkällä, mikä tilanne? :) Ehdottaisin että otat laskelmaan Skandia Lifen eläkevakuutuksen puolelle ja Seligsonin indeksirahastoilla (ei aktiivisia) hajautetun salkun ns. tavallisen sijoituksen puolelle. Vielä kun jostain löytäisi TKA-kulut Skandian jollekin rahastolle (yhdistelmä) niin näkisi todellisuutta vieläkin paremmin (Seligsonhan julkaisee TKAn). Kiitos jo etukäteen!
ps. Esim. Google Docsin kautta voi enemmän kuin helposti jakaa dokumentteja, mm. taulukkolaskennalla tehtyjä
Ei tämä projekti kuopattu ole. En vain voi oikeasti potkia vapaaehtoista työvoimaa liian kovaa eteenpäin. Kansainvälinen työ aiheuttaa aikapaineita ja silloin tällaiset pikkusysteemit jäävät taka-alalle. Palveluksena hän tätä minulle tekee. Katsotaan ja odotellaan.
Todennäköisesti kovin suurta poikkeamaa nykyisiin ehdotelmiin ei tule; eikä näistäkään varmaan mitään kaikenkattavia viisauksia saada aikaan, kun kulut ovat niin monimutkaisia. Mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin varmasti jatkuu.
Laskelmalle ja __käytetyille kaavoille__ on enemmän kuin tarvetta. Nyt kommenteissa esitetyt laskelmat ovat pääsääntöisesti erilaisia (vääriä) verrattuna kirjallisuudessa oleviin kaavoihin, kuten “Liike-elämän matematiikkaa, Saaranen, Pirjo; Kolttola, Eliisa; Pösö, Jarmo, ISBN-13: 9789513747886, ISBN-10: 9513747883″. Sen kaavoilla kun laskee saa pääsääntöisesti pienempiä summia koskien jaksollisia suorituksia.. :-| Nyt kun tässä on vielä tämä korkoa korolle vaikutus niin absoluuttinen erotus erilaisille lopputuloksille voi oikeasti olla paljon _oikeaa_ rahaa. Näin vaikka arvelisi että “ei haittaa jos kaava on hieman väärin, kun samaa käytetään tavalliselle sijoitukselle vs. eläkevakuutukselle” koska virheellisyys ei liene lineaarinen lopputuloksen kannalta. Toivottavasti löytyy se absoluuttinen totuus ja sehän nostaa rispektiä myös Saituriakin kohtaan “Mies joka selvitti TOTUUDEN eläkevakuutuksista” :)
Yritys on toki kova ja olet oikeassa kaikessa mitä nyt sanot.
Ensi viikolla meillä on pieni baaritapaaminen ja varmasti puhumme tästäkin aiheesta. Kuten kuitenkin on jo tullut todettua, niin mieluummin pidän odotukset homman suhteen liian alhaalla, kuin kerään kunnon hypeä sen ympärille. Mieluummin yllätän positiivisesti, jos se tässä asiassa on ylipäätään mahdollista. En mene kuitenkaan lupaamaan, koska tämä on joka tapauksessa poissa käsistäni tällä hetkellä.
“Mies joka selvitti TOTUUDEN eläkevakuutuksista”… Siinäpä olisikin iso sulka hattuuni, joskin lähes mahdoton saavuttaa ja liian myöhään, kun eläkevakuutukset ollaan muutenkin kuoppaamassa :(
Loppuun asti mennään kuitenkin kun nyt on aloitettu.
Kommentissa viitattu laskelma sitten jäi… Se on kyllä minulla, mutta ei edelleenkään tuota tarvittavan tarkkoja tuloksia. Palaan asiaan jos palaan. Eipä se enää niin tarpeellinenkaan ole, koska PS-tilit ovat tuhoamassa eläkevakuutuksien markkinoita -Saituri.
Moi.
Eikös tuossa Tolkku poissan kommentissa tullut jo kaikki oleellinen esille. Elikkä tässä tapauksessa tuollainen säästäminen ei todellakaan kannata muuten kuin että ilman “säästämistä” nekin rahat olisivat menneet moneen kertaan johonkin muuhun.
Onko tuo yksinkertainen esimerkki myös pitkän säästöajan lopputulemasta mutta asiaa on vain vaikeampi hahmottaa. Voitteko vielä kerran kerrata milloin tai kenellä eläkesäästäminen olisi kannattavaa. (elkee sanoko sitä, että rahat todennäköisesti palaisivat johonkin muuhun turhaan ilman tätäsäästämismuotoa eikä myöskään tarvitse mainita toisia säästämisenvaihtoehtoja siis tarkastellaan asiaa vain laput silmillä) Nimimerkki kertokoon miksi kysyn.
Kyllä tässä saiturin blogissa mainitaan monia varteenotettavia asioita. Jos jossain vaiheessa on mutkia oiottu, se ei muuta pääasiaa. Olen itsekin asiaan perehtyneenä vetänyt samoja johtopäätöksiä. Minullekin eläkevakutuuksia kaupiteltu. Itse olen kuitenkin sijoittanut rahani suoraan osakkeisiin.
Sain vaimoni lopettamaan hyödyttömän eläkevakuutuksen muutamia vuosia sitten. Hän ehti säästää eläkevakuutusta ehkä kahden vuoden ajan ja nyt kun koko summa on siis mennyt vapaakirjalle, on jo täysin varmaa että mitään säästöjä ei ole jäljellä eläkeiässä. Korkeista kuluveloituksista johtuen vaimoni nykyisten säästöjen pitäisi tuottaa noin 20 % vuodessa, jotta säästöistä saattaisi olla euro pari jäljellä kun eläkeikä tulee vastaan.
En todellakaan suosittele eläkevakuutusta kenellekään. Jos ei ymmärrä mitään sijoitusmarkkinoista, voi aina sijoittaa indeksisijoitusrahastoihin.
Tiedoksenne Valtiovarainministeriön vuonna 2003 tekemät kuluvertailut.
Sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen kulut söivät 20 vuoden säästöajalla jopa 29 prosenttia säästöistä.
Suomessa myytävät aktiivisesti hoidetut osake- ja yhdistelmärahastot söivät 20 vuoden säästöajalla keskimäärin 17 prosenttia säästöistä.
Sijoitukset passiivisesti sijoittaviin indeksirahastoihin laihduttivat säästöjä vain 6,4 prosenttia 20 vuoden säästöajalla.
Isot on erot.
AÅ 85 – Hieno nähdä, että olet tietoa etsimässä. Ongelmia on tosiaan aika suurella varmuudella tiedossa jos noihin rahoja työnnät. Ennustan, että eläkevakuutukset katoavat maailmankartalta kun uusi pitkäaikaissäästämisen laki tulee voimaan. Tämä tietenkin sillä varauksella, että laki on oikeasti hyvä. Kaikki riippuu siitä, miten kalliita tuotteita tuon ympärille rakennetaan.
Mutta vastatakseni kysymykseesi pitkän säästöajan lopputulemasta… mikäli säästäjä on niin huono-onninen, että koko säästöaikana koko pääoma jostakin syystä ei tuota ollenkaan, on lopputulos samankaltainen mutta suuremmassa mittakaavassa. Nollatuotto parinkymmenen vuoden säästöaikana on kuitenkin sen verran epätodennäköinen, että ihan niin synkkä kuva ei ole varmaankaan tiedossa. “tolkku poissa” kommentaattorin esimerkki on siis juuri hänen tilanteestaan, jossa säästöt ehtojen mukaisesti otetaan ennenaikaisesti ulos.
En oikein ymmärrä lähtökohtaasi siitä, että eläkevakuutusta ei saisi verrata mihinkään muuhun. Kysymykseesi on nimittäin vaikea järkevästi vastata ilman vertausta (joita tässä kommenttiosiossa on jo pilvin pimein). Mikä tahansa säästö / sijoitusmuoto näyttää hyvältä, jos se voi toimia tyhjiössä ilman kilpailua. Ilman vertailukohtia mikä tahansa tuotto on siis hyvä asia, vaikka kulut olisivat 50 % + verot. Esimerkiksi lopputuloksena 20 % tuotto 20 vuoden ajalta kuulostaa kivalta, koska tulos on sentäs positiivinen. Jos kuitenkin ottaisi vertailukohdaksi vaikkapa sijoituksen X , jolla saisi kokonaistuotoksi 200 % 20 vuoden ajalta samalla riskillä, onkin ensimmäisen esimerkin tuotto aika huono.
En jaksanut lukea koko stooria loppuun, enkä käynyt läpi aikaisempia kommentteja, mutta pakko kirjoittaa kohdasta jonka kohdalla huomasin väärää tietoa enkä enää viitsinyt lukea loppuja:
“Yksi etu, jolla eläkevakuutuksia edelleenkin surkeasti mainostetaan on ns. suora veroetu, jonka valtio sinulle eläkesäästäjänä tarjoilee. Saat vähentää verotuksessa 28% vuoden aikana säästämästäsi summasta”
Korjaus:
Yksityishenkilö saa vähentää 5000€ asti veroja pääomatuloista, MUTTA jos ei pysty tätä tekemään kuten ei enimmistö kykene, saa hän vähentää 5000€.sta 28% ansiotuloveroista, eli siis 1400€ vuodessa. Ja tämä on se yksityishenkilölle reaalisti verovapaa säästösumma per vuosi, eli jos säästit 1400€ eläkevakuutukseesi tänä vuonna, saat sen vähentää kokonaan ansiotuloverotuksesta.
Ihanan ylimielinen asenteesi lämmittää sydäntä näin Joulukuisena pakkaspäivänä. Kiitos.
Juuri tuo selitettiin kaksi riviä alempana, jos olisit sen vaivautunut suurilta kiireiltäsi lukemaan. Pääomatulojen osuuden jätin suosiolla pois, koska ylivoimaisesti suurin osa eläkevakuutuksen ottajista käyttävät hyväkseen alijäämähyvityksen, koska pääomatuloja (kuten osingot ja vuokratulot) ei ole. Joka tapauksessa lopputulos verovähennyksen euromäärissä on tasan sama. Artikkeli on kirjoitettu peruspalkansaajalle.
Lisäsin välihuomautuksen 5000 euron säästökatosta veroedun suhteen.
Alkaa tulla samanlainen olo kuin Wincapitaa koskevien uutisten kommenttiosioissa. Jokainen laskupäällä ja sopivalla varovaisuudella (vakuutusyhtiössä työskentelevistä/työskennelleistä sukulaisista/tuttavista on myös hyötyä, kuten omassa tapauksessani) varustettu ihminen ymmärtää alkuperäisten pointtien olevan päteviä. Kriittisimmät vastaanväittäjät tuntuvat olevan ‘huijauksen’ uhreja, joilla on tarve puolustaa oman sijoituksensa kannattavuutta. Kyllä, tunnen tällaisia ihmisiä, useimmat pohjanmaalta.
Mitä itse kuitenkin näen tällaisen jopa kärjistävän blogimerkinnän lahjaksi meille on sysäys. Sysäys ajattelemaan ja laskemaan sijoitustilannettaan. Olen itsekin tehnyt huonoja sijoituksia, mutta kiitokset tuntemuksestani vakuutusyhtiöiden ja pankkien ansaintamekanismeihin olen välttynyt eläkesäästämisen riesalta. Olen ns. vapaa sielu enkä halua kahleita. Eläkesäästäminen on sellainen. Tässä omat pointtini:
En halua sitoa rahojani rahalaitoksen hoidettavaksi kunnes olen vanha ja raihnainen. Eläkeläisenä olen toivon mukaan käyttänyt rahani viisaasti sijoituksiin ja omistuksiin. Sen lisäksi haluan nauttia elämästä parhaina vuosinani. Muuten en osaa sitä tehdä vanhanakaan.
Miten tähän kuvioon sopii esimerkiksi kuukausittain eläkesäästöön menevä maksu? Ei sovi niin ollenkaan. En halua rahankäytössäni kangistua johonkin malliin, koska sitten elän siinä rytmissä. Jos tulee yllättävä tarve lähteä lomalle tai tehdä remontti, voin tehdä niin huoletta. Jos taas pystyn laittamaan suurimman osan palkoistani säästöön (normaalitilanne), teen niin.
Tienaan keskiarvon alle, mutta olen kolmikymppinen velaton omistusasunnossa asuja. Muutamia muita juttuja epämääräisten diilien välttämisen lisäksi, mistä on ollut apua:
* tupakointi ym päihteet ovat poissa kuvioista (alkoholia maltillisesti, ei omasta kukkarosta – Suomessa ei tule pulaa alkoholin tarjoajista!)
* autoa en ole nähnyt tarpeelliseksi hankkia. Nykytilanteeseen nähden siitä tulisi tappiota hirveästi.
* kaikessa elektroniikassa eniten ottaa takkiinsa jos ostaa huippumalleja. Niissä tekniikka vanhenee samaan tahtiin kuin halvemmissakin, joten ‘pakollisten’ päivitysten hinnat tulevat melkoisiksi.
* ei kannata hankkia asuntoa, jonka vastike on suuri. Sen lisäksi että kuukausittaiset kulut ovat isoja, on se merkki taloyhtiön huonosta taloudesta ja siten jopa huonosti hoidetusta kiinteistöstä!
* Ulkomailta saa valuuttakursseja seuraamalla tehtyä hyviä ostoksia, jopa elektroniikassa (sähköverkkoadapterit ovat pieni kustannus jos on tarpeeksi kallis laite).
* rajansa hifilläkin
* aivot toimivat kun kuntoilee, mutta kuntosaleja ei normaali ihminen tarvitse. Lenkkeillä voi pääkaupunkiseudullakin lähes missä vain.
* jne…
“Sen lisäksi haluan nauttia elämästä parhaina vuosinani. Muuten en osaa sitä tehdä vanhanakaan.”
Et tupakoi etkä aja autoa ja televisiosi sekä hifilaitteesi ovat vanhoja. Asut halvan vastikkeen kerrostaloyhtiössä ja palkkasi on pieni. Lisäksi sen mitä juot, pummit :)
Ja sanot että nautit elämästäsi :).. no kukin tietty taaplaa tyylillään.
Saituri kirjoitti:
> Normaalissa sijoituksessa homma menisi näin:
> – sijoitettu vuosien mittaan 20 000 €
> – arvo nostettaessa 60 000 €
> – verojen määrä nostettaessa 60 000 – 20 000 * 28% = 11 200
Ei muuten mene noin. Jos on omistanut vähintään 10 vuotta omistuksensa, niin tällöin voi ja kannattaa käyttää 50 % hankintameno-olettamaa. Tällöin veroa maksetaan 0,5*28% loppusummasta, eli 60 000 euron kohdalla se olisi 8400 euroa veroa. Mitä suurempi tuotto, sitä enemmän tästä ominaisuudesta hyötyy. JA on syytä huomioida, että jos sijoitus olisi tehty osakkeisiin, ja osakekurssit olisivat menneet esim. niin, että ensimmäisten vuosien sijoitukset olisivat tuottaneet hyvin, ja loppuvuosien huonosti, niin ensimmäisten vuosien sijoitusten kohdalla voisi käyttää 50 % hankintameno-olettamaa (esim. 10 000 -> 50 000 -> veroja 7000) ja loppujen, jotka ovat vaikkapa säilyttäneet vain arvonsa (10 000 -> 10 000 -> veroja 0) kohdalla voi puolestaan soveltaa tavallista verotusta, mikäli kyse on eri aikaan tehdyistä ostoista (joissa verotus menee aikajärjestyksen mukaan niin, että kukin osto voidaan nähdä erillisenä sijoituksena ja sen verotuskin voidaan siten päättää erillisesti, ainakin jos myynnit toteutetaan vastaavan kokoisissa erissä, minkä verokikkailun hallitseva tekeekin). Esim. nyt mainitussa esimerkissä verot laskevat 7000 euroon mainituilla ehdoilla. Eläke”vakuutuksen” kohdalla ei mitään 50% hankintameno-olettamia käytellä, vaan tosiaan sijoituksen vero lasketaan koko sijoituksesta.
Jos on kyse pitkästä laina-ajasta tiettyyn sijoitustuotteeseen, ja jos keskimääräinen tuotto olisi esim. 300 -400%, ei-eläkevakuutusmuotoinen sijoitus pesee veroedussaan eläkevakuutuksen mennen tullen. Eläkevakuutusten myyjät kun eivät mainitse mitään pitkäaikaisten (väh. 10 vuotta omistettujen), eläkevakuutusten ulkopuolisten sijoitusmuotojen veroedusta. Ja siitä, että niissä saa käyttää verotuksessa hankintameno-olettamaa, jolloin isojen tuottojen kohdalla ei tarvitse maksaa kuin puolesta tuotoista veroa.
*huoh*… juuri tuo kohta. Kyllä se menee noin, jos sijoituksen verotuksen määritykseen käyttää hankintamenoa. Tuossa kohdassa, josta kirjoitukseni irroitit, vertailtiin eläkevakuutuksen ja normaalin sijoituksen verotuskäytäntöä sellaisenaan nimenomaan hankintamenolla sotkematta vielä mukaan hankintameno-olettamia, jotka todella pidemmän ajan sijoituksissa luovat lisää kaulaa perinteisen sijoittamisen puolesta. Tein näin puhtaasti siksi, että verotuskäytännön ero eläkevakuutuksen ja tavallisen sijoituksen välillä tulisi esiin.
Hankintameno-olettama ja sen vaikutukset on kyllä käsitelty myös näissäkin kommenteissa jo moneen otteeseen. Suomessa ei ole muuten 50% hankintameno-olettamaa olemassakaan, vaan hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta alle 10 vuotta omistetulle omaisuudelle ja 40 % vähintään tai yli 10 vuotta omistetulle omaisuudelle.
Jos siis leikimme, että tuo 20 000 euron sijoitus on ollut omistuksessa yli kymmenen vuotta ja kasvanut sinä aikana 60 000:een, tällöin käyttämällä 40% hankintameno-olettamaa pääomaverotuksessa saadaan tulokseksi 10 080 € veroja (24 000 = 40% 60 000:sta, jolloin 28% vero otetaan 36 000 € summasta —> näin ollen vero on 10 080).
Muuten olemme kyllä päätyneet samaan lopputulokseen, että merkittävällä arvonnousulla perinteinen sijoittaminen pesee hankintameno-olettama tukenaan vakuutussijoittamisen. Monien asioiden summana, etua ei ehkä tule niin paljon kuin ensinäkemältä luulisi, mutta merkittävästi kuitenkin.
> Suomessa ei ole muuten 50% hankintameno-olettamaa olemassakaan,
> vaan hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta alle 10 vuotta
> omistetulle omaisuudelle ja 40 % vähintään tai yli 10 vuotta
> omistetulle omaisuudelle.
Totta, kiitos korjauksesta. Vuodesta 2005 tosiaan hankintameno-olettama on ollut enää 40 %. Sitä ennen se oli mainitsemani 50 %. En ole käyttänyt hankintameno-olettamaa 40 % aikakautena, minkä johdosta muistelin vanhoja lukuja.
Mielestäni tämä eläkevakutuus säästämis/sijoittamismuotona oli kannattava vain silloin, kun verovähennykset saattoi tehdä ansiotulosta ja puolisoiden välilä keskenään.
Itse tein niin -90 luvun lopulla, että valikoin mielestäni asiallisen yhtiön, joka oli nyk. Mandatum Life, ja tein ns. sijoitussidonnaisen vakuutuken vaimolleni, joka oli/on pienempituloinen.
Maksoin suunnilleen maksimit/a ja vähensin maksut omista ansioistani, jolloin marginaalin antama hyöty oli n. 50 %
siihen saakka 2002, kunnes tuli pääomasysteemit.
Suunnitelmalla, että nostettaessa verotus menee vaimon eläke-% mukaan, jonka max. n 25 %. Jos vielä muutamme talviksi Espanjaan, putoaa vero kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Käytännössä nyt:
Ostettu osuuksia 30 yksiköllä, joista maksettu itse 15 yksikköä
vuodet 1997 – 2002. n. 50 % marginaali.
Kokonaispääoma nyt 45 yksikköä.
Kaksi virhettä matkan varrella. v. 2000 tekno-hypen huumassa, en älynnyt ajoissa = riittävän huipulla siirtää osuuksia korkoinstrumenntteihin, jolloin arvo pääsi valahtamaan suotta, riittävän ajoissa kuitenkin, ettei ainakaan tappioita syntynyt:-)
Edellinen laskukausi, jolloin 2008 alussa siirsin varat lyhyisiin korkoinstrumentteihin, pitkät olisivat tuottaneet n. viisi prosenttiyksikköä enemmän. Totta on, että järkevä ja tuottava allokointi bondien ja fundien välillä suhdanteiden vaihdellessa on erittäin vaikeaa!
Kuitenkin, riittävän ajoissa vaihdoin riittävästi fundeihin, jolloin nähdyssä nousussa arvo on myös kasvanut. Tämän vuoden nousutavoite on 10% kohtuullisella riskillä, joka on kova, myönnetään, sijoitusympäristö on globaali.
Koko loppuajalle, vielä 8 vuotta tuottotavoite on 7 %/a jolloin pääoma on n. 77 yksikköä, joka on saatu 15:llä yksiköllä viiden vuoden tasaisin maksuin. Olettaen, että siinä onnistun. Realistiset mahdollisuudet siihen on, niin väitän!
Ja voi hyvinkin olla, että noista 77 yksiköstä ei makseta veroa, kuin 15%, kuitenkaan ei enempää kuin 25%
Näillä näkymillä ja pohteilla olen ollut tyytyväinen tähän valitsemaani säästämis/sijoittamismuotoon, se ei ole ainoamme, suora osakesäästäminen on mittavampaa, kuten myös asuntosioijttaminen. Kuitenkin totean olevani ns. piensijoittaja.
Kaiken kaikkiaan nykymuotoinen ns. vapaaehtoinen eläkevakuutus ei kannata! Ennemmin kannattaa suora säästäminen ns. ETF:iin, valikoituihin osakkeisiin yms. Edes rahastoja en suositteli. Ne ovat pitkässä juoksussa hyvin kallita. Esim. sivustolta Piksu.net löytyy paljon apua aloittelevalle.
On hyvä myös muistaa, että kaikki maailman mahtavimmat rahastotkin ja omaisuudet ovat syntymeet alkujaan pienestä alusta. Eli ei kannata miettiä, että ei sillä satasella paljon saa. Saa sillä – hyvän alun, kun on järkevä, eikä hairahdu erehtymään välistävetäjiin!
Onnea ja menestystä kaikille säästäjille ja sijoittajille, pitäkää ohjat omissa käsissänne, niin pärjäätte!
Osallistu keskusteluun!
Verotus »
Miten pääomatulovero toimii?
Useimmat säästämistä ja sijoittamista aloittavat joutuvat ensi kertaa elämässään tekemisiin pääomatuloveron kanssa. Mikä se on ja miksi sen pitäisi kiinnostaa? Onko se jotain syötävää?
Tilaa RSS -syöte
Aihealueet
Kuukausiarkisto
Tag Cloud
äkkirikastuminen aamulehti aleksandria ansiotulovero asiamies asuntokupla bon life budjetti dokumentti eläke eläkevakuutus finanssikriisi hätärahasto halpa halpa hotelli halpalento hinta huijaus huumori ilmainen ilmaistuotteet indeksirahasto indeksisijoittaminen julkisuus köyhä kauppa kilpailutus kirjasuositukset Korko kuluttaminen laina lama pääomatulovero pankki raha rikastuminen Säästäminen säästö saituri Sijoittaminen sijoittamisen aloittaminen työttömyys vaurastuminen velkatalous VerotusRecent Posts
Most Commented
Recent Comments