Miten inflaatio vaikuttaa rahoihisi?
Inflaatio on yksinkertaisesti hyödykkeiden ja palveluiden keskimääräisen hinnanmuutoksen indikaattori tietyltä aikajaksolta. Kun kuulet uutisissa sanottavan, että “inflaatio oli viime vuonna 3%”, tarkoittaa se sitä, että keskivertohenkilön elinkustannukset nousivat tuona aikana 3%. Toisin sanoen, inflaatio siis tarkoittaa sitä, että 1 € tänään olisi arvoltaan enää 97 c ensi vuonna, vaikka sinulla edelleen olisi se sama Euron kolikko taskussasi.
Miten inflaatiota voidaan mitata?
Inflaatio mitataan normaalisti käyttämällä kuluttajahintaindeksiä, jonka tilastokeskus tuottaa. Kuluttajahintaindeksiin on koottu yhteen kotitalouksien ostamien tuotteiden / palveluiden hintakehitys tietyllä ajanjaksolla, useinmiten vuodessa. Inflaatiota voidaan mitata myös tuotteiden hintojen nousuun perustuen tai bruttokansantuotteen muutoksista.
Miten inflaatio vaikuttaa sinuun ja rahoihisi?
Inflaatio, vaikka itsessään onkin “tylsä” asia, on erittäin tärkeä oman varallisuutesi rakentumisen kannalta. Se on oleellinen tekijä säästö- ja sijoitussuunnitelmia tehdessä ja niitä toteuttaessa. Näin siksi, että jos onnistut sijoittamaan rahasi niin, että tuotto on iflaatiota pienempi, sinä itse asiassa menetät rahaa, vaikka säästö/sijoituskohteesi ei näyttäisi miinuksella olevankaan.
Ei siis ole mitään merkitystä sillä, jos vaikkapa pankkitilisi tuottaisi 5 % ja inflaatioaste on samaan aikaan 10%. Tuolla, kohtuullisen epätodennäköisellä yhtälöllä menettäisit pankkitilisi varallisuudesta 5% per vuosi.
Jos olet suunnittelemassa sijoittamista, johon nyt on erittäin hyvä aika ryhtyä, tulee sinun harkita sellaisia sijoitus/säästömuotoja, joilla on hyvät mahdollisuudet päihittää inflaatio.
- Osakkeet - Tähän sisältyvät kaikki osakkeita sisältävät sijoitusmuodot, kuten rahastot, indeksirahastot, ETF-indeksiosuusrahastot ja suorat osakesijoitukset. Pitkällä tähtäimellä – kyllä edelleenkin – osakkeet ovat suoriutuneet huomattavasti paremmin, kuin mitä inflaatio on tuottoa syönyt.
- Joukkovelkakirjat – joukkovelkakirjoja voit hankkia joko suoraan, rahastojen kautta, indeksirahastojen kautta tai ETF:nä. Joukkovelkakirjat pysyttelevät sinnikkäästi inflaatiota paremmassa tuotossa, mutta ei yhtä suurella marginaalilla kuin osakkeet.
- Kulta - tämä on ehkä se perinteisin keino (Suomessa tosin erittäin harvinainen) varallisuuden arvon säilyttämiseen. Nyt ei siis puhuta koruista, vaan esimerkiksi kultakolikoista tai kultalaatoista. Toisaalta voit hankkia kultaa myös osakkeina, rahastoissa, ETF:ssä tai muissa sähköisen kaupankäynnin muodoissakin. Kullan reaaliarvo pysyy kohtuullisen tasaisena vuodesta toiseen, vaikka eri valuuttojen arvot voivat vaihdella suurestikin. Mitä tällä tarkoitan on se, että 2000 vuotta sitten olisit 1 unssin kultakolikolla saanut esimerkiksi tunikan, sandaalit ja käsin tehdyn vyön; nykypäivänä saisit sillä hyvän puvun, kengät ja käsintehdyn vyön. Kultaa tosin on järkevintä hankkia silloin, kun iflaatio on matalalla, näin ollen et maksa siitä itseäsi kipeäksi. Kultaa välittää esimerkiksi Tavex.
- Käteinen - jos onnistut löytämään jostakin tarpeeksi korkeakorkoisen tilin, voit helpostikin pystyä pitämään varallisuutesi reaaliarvon paikoillaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että pitkällä tähtäimellä eivät pankkitalletukset pysy inflaation tahdissa.
Mitä tahansa sitten teetkin, muista että osakkeet, velkakirjat, käteinen tai kulta vaihtelevat arvossaan lyhyellä aikavälillä reippaastikin (20 vuotta tai vähemmän), joten hajautus useampaan sijoitusluokkaan ja muotoon todennäköisesti antaa paremman tuoton kuin vain yhdenlaiseen sijoitukseen tyytyminen.
Alla muita kiinnostavia kirjoituksia:
Osallistu keskusteluun!