Miten ja miksi luoda henkilökohtainen hätärahasto?
Kaikki säästämiseen ja henkilökohtaiseen taloudenpitoon keskittyvät oppaat ovat siitä samaa mieltä, että tärkein asia, millä voit aloittaa taloutesi hallinnan on oma hätärahasto.
Mikä hätärahasto on?
Syvässä yksinkertaisuudessaan hätärahasto on kasa helposti saatavilla olevaa, rahaa, tuohta tai hynää, jota olet sitoutunut käyttämään ainoastaan oikean taloudellisen hädän hetkellä. Sitä ei käytetä sen uuden mekon ostoon, joka on “ihan pakko saada”. Sitä ei käytetä sen uuden 50-tuumaisen taulutelkkarin ostoon, joka “on saatava kun Penallakin on”. Sitä ei myöskään käytetä vessan uudelleensisustamiseen tai ulkomaanmatkaan, kun “ketuttaa niin, että on pakko päästä pois”. Ei; sitä rahaa käytetään VAIN ja AINOASTAAN sellaisissa tapauksissa, kun olet esimerkiksi vaarassa jäädä taivasalle kun vuokrasi tai lainanlyhennyksesi on jäänyt maksamatta ja samaan aikaan perheesi on jäämässä ilman ruokaa, kun raha ei riitä potkujen jälkeen.
Mutta Suomessahan meillä on hieno ja ihana sosiaalinen turvaverkko!
Niinpä niin, tämä on ikävän yleinen harhaluulo. Totuus on kuitenkin se, että valtion avustuksia saat useinmiten odottaa viikkoja tai pahimmillaan kuukausia. Sitten kun avustuksia alkaa tippumaan, ei sillä parilla sadalla pitkälle pötkitä. Sossun tädit pitävät huolen siitä ettet saa penniäkään, mikäli joudut heidän luokseen raahautumaan, mieluiten lakki kourassa (mitä kunnollisempi henkilö, sen vähemmän sieltä saat). Sinun on korkea aika muuttaa käsityksiäsi tämän paskamaan “hyvinvointiyhteiskunnasta”. Kylmä totuus elämässä on, että olet lopuksi kuitenkin itse vastuussa omasta elämästäsi ja siitä mitä sinulle tapahtuu kun asiat menevät mönkään. Se mitä yhteiskunta sinulle mahdollisesti avun muodossa tarjoaa on plussaa, ei itsestäänselvyys.
No joo, mutta miksi minä nyt oikeasti tarvitsen tällaisen varasumman?
Ensinnäkin jos sinun oikeasti tarvitsee edes kysyä tätä olet kohtuullisen heikoilla kantimilla matkassa ja tanssit vaarallisen lähellä reunaa pilvilinnassasi. Tässä kuitenkin muutamia esimerkkejä, jotka hieman havainnollistavat tarvetta:
- Muutin itse toiselle paikkakunnalle työn perässä. Vaihtoehtoja ei ollut, kotipaikkakunnallani ei ole 
kenellekään mitään. Vararahastoni auttoi elämän aloittamisessa enkä ollut ihan kusessa työnetsintäni aikana. Työttömyyskorvaus (ne huikeat 300 €) auttoi hieman, mutta sillä ei missään nimessä olisi pärjännyt.
- Yritykset ovat irtisanoneet ihmisiä urakalla viime aikoina. Kukaan ei ole turvassa. Kun tämä tapahtuu, se tulee aina yllätyksenä
- Autotallisi ovi saattaa mennä paskaksi
- Asuntoosi saatta tulla vesivahinko
- Puolisosi voi saada aivohalvauksen tai sydänkohtauksen. Tällaisissa tapauksissa et todellakaan halua tai välttämättä ole edes kykeneväinen miettimään mistä rahat, kun yksi tulonlähde on poissa pelistä (Vakuutuskorvausten toivossa ei kannata elellä. Niiden kanssa olet muiden armollisuuden varassa).
Toiset tapahtumat ovat todennäköisempiä kuin toiset, mutta uskon että ymmärrät nyt hieman paremmin miksi vararahasto on tarpeen.
Paljonko on tarpeeksi?
Summan tarpeellisuus riippuu täysin sinusta ja kuluistasi. Jos sinulla on esimerkiksi suuri laina ja lapsia, tarvitset luonnollisesti absoluuttisesti suuremman summan pahanpäivän varalle kuin yksiössä elelevä tuore tradenomi. Asiaan vaikuttaa myös oma ammattisi. Jos olet esimerkiksi tusinatarjoilija, tarvitset suhteellisesti enemmän kuin työmarkkinoilla enemmän kysyntää kohtaava Linux-ohjelmoija. Kunkin on syytä miettiä omaa asemaansa työmarkkinoilla.
Siitä vallitsee konsensus, että varalla olevan summan tulisi vastata useamman kuukauden kulutusta. Puoli vuotta on sellainen nyrkkisääntö, jolla pääsee jo pitkälle. Jos itse jään vaikkapa työttömäksi, pystyn elämään juuri tuon puoli vuotta ilman säännöllisiä tuloja. Varmasti ymmärrät, että en hirveästi huolehdi näistä asioista, koska tiedän selviytyväni pahan ajan yli. Kuitenkin sinä itse määrität oman tarpeesi. Oikea summa sinulle voi olla vaikka vain parin kuukauden kulut.
Miten pääsen alkuun?
Homma on simppeli. Voit aloittaa vaikkapa vain säästämällä kuukausittain 100 € säästötilillesi siihen asti kunnes siellä kaivattu summa. Samalla kun säästät hätärahastoosi suosittelen, että opettelet karsimaan hieman muista kuluistasi ja muutenkin kuluttamaan järkevämmin. Ennen kaikkea, vältä velkaa.
Riippuen siitä millaisen itsekurin omaat, ei rahaa kannata pitää ihan liian helposti saatavilla. Voit esimerkiksi avata oman tilin eri pankista pelkästään tätä summaa varten, etkä ota verkkopalvelusopimusta. Näin saata rahat käyttöön kun tarvitset, mutta joudut näkemään hieman vaivaa. Älä myöskään ota tiliin sidottua Debit/Credit -korttia. Pidä myös visusti huoli siitä, että saat järkevän koron tälle rahalle, koska esimerkiksi tavallisella käyttötilillä tuo raha menettää jatkuvasti reaalista arvoaan.
Itse pidän turvaverkkoni varastoituna Seligsonin AAA Rahamarkkinarahastossa, joka sijoittaa varat lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, kuten valtion velkasitoumuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja lyhytaikaisiin joukkolainoihin.
Hätärahasto on taloudellinen Benji-köytesi, jonka avulla ponnahdat takaisin juuri ennenkuin osut maahan.
Alla muita kiinnostavia kirjoituksia:
parhaat verkkosivut ikinä mitä on vastaan tullut 15 vuoden aikana mitä aloin surffailemaan.
kattava paketti.
Kiitoksia paljon.
Aloin tutkailemaan lähipiiriäni tuttavista työkavereihin ja alkoi hirvittämään miten retuperällä ihmisten oman rahan hallinta on. Vanhat opit on pitkälti unohdettu ja siksi ollaan pientenkin asioiden kanssa ongelmissa. Tästä syystä päätin aloittaa artikkelien julkaisemisen itseä kiinnostavista aiheista, joihin olen tuskaillut vastausta. Samalla muut saavat hyötyä. Tämä sivusto on hyvä tapa jäsentää opittua tietoa kansantajuiseen ja ymmärrettävään muotoon.
Nyt Toukokuun olen hieman lomaillut aiheiden suhteen. Näiden kirjoitusten tekeminen vaatii enemmän aikaa kuin luulisi. Ideoita on vaikka millä mitalla ja alan pian taas suoltamaan asiaa.
Kiitoksia lukijoille ja onnittelut Raijalle siitä, että ymmärrät järkevän rahankäytön tärkeyden. Onnea matkaan ja toivottavasti jaksat tutustua aiheisiini tulevaisuudessakin.
[...] Miten ja miksi luoda henkilökohtainen hätärahasto? AKPC_IDS += "1103,"; [...]
Hei!
Ensi alkuun suurkiitos näistä sivuista. Esimerkiksi tuosta Seligsonista en ollut aiemmin kuullut tai tullut edes miettineeksi. Nyt siellä hyvä ja turvallinen asiakassuhde. Samalla päättyi Nordean kanssa aiempi säästäminen ja sitä puidessa vaihtui pankkikin. Uskomattoman törkeää ja vainoavaa palvelua. Onneksi “Nalle” otti käyttötilini ja pankkiasiani avosylin vastaan!
Keskustelin sähköpostin välityksellä kyseisen Seligsonin neuvojan kanssa ja löysimme (hänen ehdotuksistaan) minulle sopivan vaihtoehdon. Itse sivuston pitäjän esimerkkiä noudattaen pahanpäivän varat on siirretty kokonaisuudessaan AAA Rahamarkkinarahastoon ja itse sijoittaminen hajautettu muihin rahastoihin. Suosittelen kaikille kyseistä firmaa. Ei rosvoa neuvoista ja opastuksesta!
Sitten itse asiaan.. Elikkäs hätärahaa on huomattavasti helpompi säästää kun on järjestelmällinen. Itse nuorena asuntovelallisena ja suht pieni tuloisena en aluksi uskonut että rahaa voi laittaa sivuun. Tein päätöksen että kokeilen ja mistään en ole joutunut luopumaan (silti rahaa jää sivuun jopa sijoittamiseen). Kyse on enemmänkin päätöksestä ja suunnitelmasta sekä siinä pysymisessä. Laittaa tavoitteen (konkreettinen summa) ja sille välitavoitteita. Niissä kun pysyy niin lähes huomaamatta on varallisuus kasvanut ja jos joskus käy huonosti niin on se kuuluisa hätävara olemassa. Kuten tekstissä sanottiin on otettava asenne ettei hätärahat ole telkkaria varten tai ulkomaanmatkaa varten, pelkästään auttamaan pahimmassa tapauksessa kun muuten ei selviä.
Ihan esimerkkinä voin omasta tilanteesta kertoa kun aloitin. Hain töihin lukion jälkeen ja melkein kaikki työ kelpasi. Vähän vitsilläkin hain yhden maamme suurimmista operaattoreista olevan yhtiön palvelukseen ja pääsinkin haastatteluun (minulla siis ei ollut tarvittavaa koulutusta/kokemusta työstä). Haastattelussa “myin” itseni sisään ja hyvän taistelun jälkeen sain yllättäen paikan. Siitä 5kk eteenpäin tuli aika poistua vanhempien helmoista ja oma asunto siinti mielessä. Ei muuta kuin pankkiin ja hyvillä suhteilla (siis isän suhteilla) järkevä laina saatin järjestymään. Tyttöystävän kanssa sitten ostettiin pitkän etsimisen jälkeen OMA kaksio. Velkaa oli noin 25 000€/molemmilla + isä osti 10% itselleen. Näin ei mennyt edes ensiasunnon ostajan helpotukset vielä tähän kämppään vaan säästetään niitä isompaan. Tulot 2000€ josta näppiin tarttui kuukausittain se 1700€. Lainaa piti osaltani lyhentää 350€/kk. Lisäksi vastikkeet ja muut asumiskustannukset. Käyttörahaa ei jäänyt vaan elettiin kädestä suuhun. Tai niin ainakin luulin. Aloin tekemään niin että laitoin palkkapäivänä 50€ sivuun toiselle pankkitilille. Huomasin kahdessa kuukaudessa ettei mikään muuttunut. Sitten nostin summan 100€ ja sama homma. Edelleen rahat riitti niukin naukin kohtuulliseen elintasoon, laskujen maksamiseen ja auton käyttöön. Tästä viisastuneena jatkoin ja hätävaraa alkoi kertyä. Vasta tätä sivustoa lukiessani asetin tavoitteen ja tutustuin sijoittamiseen ensikertaa vähän tarkemmin/tosissaan. Ei muuta kuin ruletti pyörimään ja Seligsoniin yhteyttä. Nyt säästöön menee “pienestä” palkasta 150€ (100 hätävaraan ja 50€ sijoittamiseen) ja mistään en ole mielestäni joutunut luopumaan. Hiukan vaan miettimään mitä ostan. Kun tavoite hätävaroille täyttyy teen ratkaisun nostanko sitä summaa vielä enemmän vai siirränkö kuukausittaisen sijoitukseni kokonaan sijoituksiin. SÄÄSTÖÄ SE PIENIKIN SÄÄSTÖ ON! ja yllättävän helposti ja nopeasti kertyy varallisuutta lähes itsestään.
Nyt olen myös mukana asuntosijoittamisessa. Ryhmään pääsin yllätys yllätys hyvillä suhteilla ja nyt on osuuksia sieltä täältä erilaisista asunnoista. Asuntosijoittaminen on kokemuksestani (siitä vähäisestä) erittäin pienen riskin sijoittamista ja siihen pääsin mukaan todella helposti.
Kyllä suurin kiitos kaikelle tälle innostukselle kuuluu tälle hienolle sivustolle!
Risto-Matti – Onnittelut varsin viisaista päätöksistä. Olet ilokseni ymmärtänyt säästämisen perusteesin, eli rahaa säästöön löytyy kyllä jos vain tahto on olemassa. Näin oma tilanne paranee kuin huomaamatta ja pystyy jälleen olemaan tilanteensa herra. Minulla ei ole tähän mitään muuta lisättävää. Tällaisia tarinoita olisi hieno kuulla enemmänkin.
MORO,
Mitenkäs on sitten pankkien omat rahastot? Eli jos kerää sinne esim Aktian eurooppaan + amerikkaan rahaa säännöllisesti?
Onko mielipiteitä?
Mielipiteitähän kyllä löytyy, mutta rahastosijoittaminen on kiinni aika paljon siitä mistä tykkää.
Hommahan lähtee siitä, että saako jotain kicksejä tiedosta, että joku kaveri yrittää ottaa kantaa markkinoiden kehitykseen sijoittamalla rahaston varoja parhaaksi katsomallaan tavalla vai hakeeko mieluummin keskiarvotuottoa erittäin pienillä kuluilla. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.
Vastatakseni kysymykseesi pankkien rahastoista, niin niistä löytyy ihan ok tuotteitakin, mutta löytyy kyllä sitten huonojakin. En siis missään nimessä rajoittaisi vaihtoehtojani niihin, koska siinä ei ole mitään ideaa. “Pankkien rahastoja” hoitaa ihan erikseen perustettu rahastoyhtiö muutenkin.
Se mihin rahastoissa kannattaa aika pitkään tuijottaa on edelleenkin ne kulut. Jos esimerkiksi markkina, johon rahasto sijoittaa tuottaa 8 % ja rahaston kulu on 1,5 %, saat itsellesi tuottoa 6,5 %. Kulut siis rajoittavat tuottoa kovasti ja niiden minimointiin pitää pyrkiä. Vain hyvin harvoin suuret kulut ovat tae rahaston laadusta avoimilla markkinoilla (Tulen kirjoittamaan rahastosijoittamisen problematiikasta tulevaisuudessa). Niin sanotut suljetut rahastot ovat sitten asia erikseen, ainakin teoriassa.
Rahastosijoittamisessa kannattaa myös viimeiseen asti välttää kehityshistorian liiallista tuijottamista, koska se TODELLA ei kerro juuri mitään rahaston laadusta.
Koska todennäköisesti haet ?helppoutta sijoittamisessa?, en lähde suosittelemaan Nordnetin halpaa sijoituspalvelua, vaan todella keskityn nyt rahastoihin.
Sinuna sijoittaisin Eurooppaan Seligsonin Eurooppa Indeksirahaston kautta, joka kuluiltaan on varsin huokea: Hallinnointikulut 0,45 % ja merkintä / lunastuspalkkio 0 %, jos sijoitus kestää yli puoli vuotta. Esimerkiksi Aktia Eurooppa B:ssä hallinnointikulut ovat aika tasan nelinkertaiset (1,8%). Lukuun ei ole lisätty merkintä 1%- ja lunastuskuluja 1%. Vaikka Aktian rahasto on huomattavasti kalliimpi, on rahaston arvo kehittynyt täysin indeksin suuntaisesti, kuten Seligsonkin. Prosentuaalisesti Aktian kehitys on toki ollut parempaa juuri nyt, mutta kulujen vuoksi todellinen kehitys on ollut aika lähellä Seligsonia.
Et varmaan lennähdä yllätyksestä selällesi, kun ehdotan Amerikka rahastoksi saman firman vastaavaa tuotetta, Seligson Pohjois-Amerikka indeksirahastoa. Kulut ovat tuotteessa seuraavat: Hallinnointipalkkio 0,43 %, 0,1 % merkintä- ja lunastuspalkkio jos sijoitusta kestänyt yli puoli vuotta. Aktian vastaava rahasto on kuluiltaan seuraavanlainen: Hallinnointipalkkio 1,85 %, Merkintä- ja lunastuspalkkiot 1%. Kehitys on jälleen suurinpiirtein sama kuin Seligsonillakin, Aktia hieman parempi, mutta kulujen vuoksi Seligson voittaa kokonaisuuden.
Itse sijoittaisin Nordnetin kautta ETF:iin, joissa kulut ovat kokonaisuutena usein vielä pienemmät, joskin kerralla on laitettava enemmän. Helpommalla kuitenkin taidat päästä Seligsonin sijoituksilla.
Jos haluat tietää, mikä ETF on, niin käy vilkaisemassa seuraavissa sivustoissa kansantajuista tekstiä aiheesta: ETF:istä lisää selkeästi kerrottuna Kohti Taloudellista Riippumattomuutta -blogissa ja Investori -sivustolla.
Toivottavasti oli jotain apua mietintöihin.
Moro,
suosittelit viimeisessä kommentissa Euroopan ja P-A:n indeksirahastoja. Entäpä Suomi indeksirahasto?
Heps.
Suosittelin niitä siksi, että aiempi kommentoija kysyi mielipidettä Aktian Eurooppa- ja P-A rahastoihin. Mielestäni niitä parempi vaihtoehto on sijoitella Seligsonin vastaaviin indeksirahastoihin, jolloin sijoitus on käytännössä sama, mutta pienemmillä kuluilla.
Mitä Suomi -indeksirahastoon tulee, niin tottakai se on kuvioissa mukana ja muun muassa itse laitan rahaa sinne sisään joka kuukausi. Helppoa ja halpaa.
No näinhän se meni, sisälukutaito ohoi. :)
Itsellä myös heränny kiinnostus sijoittaa indeksirahastoihin vähintään tietyllä minimi summalla per kuukausi. Aluksi miettinyt 200€ per kuukausi. Miten itse jakaisit tällä hetkellä kyseisen summa esimerkiksi juuri näiden indeksirahastojen (P-A, Eurooppa ja Suomi)kesken ja miksi? 1/3, 1/3 ja 1/3 vai joku muu kombinaatio?
No tuota… tämäpä on se ikuisuuskysymys ja makuasia siitä minkä uskoo nousevan.
Varmaan itse lähtisin juuri tällä hetkellä sellaisella kombinaatiolla liikenteeseen, jossa 2/6 menee Suomi-indeksiin, 2/6 menee Eurooppaan, 1/6 Aasia indeksirahastoon ja jälleen 1/6 P-A:han. Näin sinulla on tehokkaasti ja käytännössä koko maailmaan sijoittava sijoitussalkku kasassa, jonka painotuksia voit helposti muutella niin, että muutat kuhunkin rahastoon sisäänmenevän rahan määrää tarpeen tullen. Myymään ei tällaisella hajautuksella toimivaa sijoitusrykelmää kannata kovin kesken mennä.
Vähän miettimisen aihetta:
Aasia -rahaston yksi ongelma on, että Japani on sijoituskohteena siinä reilusti ylipainotettu. Kiinaa ei käytännössä ole mukana lainkaan. Enemmänkin nimen pitäisi olla Japani -indeksirahasto (joka se aiemmin itse asiassa olikin). Kun tämän kuitenkin tiedostaa, voi siinäkin pienellä panoksella olla mukana. Todennäköisesti tämän rahaston sisältöä tullaan muokkaamaan tulevaisuudessa enemmän nykynimeään vastaavaksi.
Pohjois-Amerikka -rahasto tuntuu jo sijoituksiltaan monipuolisemmalta ja enemmän nimeään vastaavalta. USA:ssa on tällä hetkellä runsaasti ongelmia, mutta varovaisella mukanaololla voi saavuttaa kivaakin tuottoa. En siis henkilökohtaisesti sulje tätä pois sijoituslistalta, joskin painotus kannattaa ehkä pitää hieman pienempänä, kuten esimerkkikombinaatiossani onkin. USA on kuitenkin monien vaikeiden päätösten edessä jo lähitulevaisuudessa. Tämä on yhtä aikaa uhka ja mahdollisuus… mutta toisaalta sijoittamisessa on myös tästä kyse.
Eurooppa -rahasto on vaihtoehdoista monipuolisin. Omistuksia löytyy erittäin laajasti suurista Länsi-Eurooppalaisista yrityksistä maittain hajautettuna. Iso-Britannia, Saksa ja Ranska ovat yliedustettuina tässä listassa, mutta kuten arvata saattaa, löytyvät merkittävimmät Eurooppalaiset firmat juuri näistä maista. Ruotsikin löytyy listalta hyvällä edustuksella. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että nykymaailmassa suuryritykset ovat globaaleja toimijoita, eikä “kotimaa” merkkaa näissä kokoluokissa niin paljon kuin pienempien yritysten kohdalla. Omissa sijoituksissani pidän tätä varsin hyvänä perusrahastona, jossa suuret jylläävät.
Suomi -rahastosta ei varmaan tarvitse liikoja turista. Tämä on tietenkin se perusrahasto, jolla ainakin kannattaa lähteä alkuun.
Pakko kommentoida, vaikka vanha keskustelu onkin, kun tänne linkitit vastaukseksi kysymykseeni.
Tuo Suomi-rahasto pistää miettimään. Perustelen miksi itse en sinne haluaisi sijoittaa:
1) Suomi on markkina-alueena hyvin pieni ja vain muutaman yhtiön vetämä
2) Suomen taloudesta olen jo muutenkin hyvin riippuvainen, jos täällä menee hyvin on töitä – todennäköisesti sijoittaisin siis tuplana työnantajaanikin – joka tuplaisi todellisen riskin vaikka sijoitusriski ei nousisi
Mikäli suomeen välttämättä haluaa sijoittaa lähtisin mielummin Seligsonin Phoebusta tai muuta halpaa kantaa ottavaa rahastoa käyttämään.
Oman salkkuni kokoonpanoa en ole vielä lopullisesti päättänyt, mutta isoille markkinoille indeksi tuntuu tutkimusten mukaan toimivan, mutta pienillä markkinoilla yksittäistenkin yhtiöiden huonous näkyy rajusti indeksissäkin.
Aivan asiaa puhut. Hajautus kannattaa aina pitää tarpeeksi laajana. Seligsonin indeksirahastoilla pääsee alkuun, mutta kieltämättä valikoima on turhan laiha. Siksi, jos intoa riittää, kannattaa avata tili Nordnetiin ja ryhtyä sijoittamaan ETF -osuuksiin.
Osallistu keskusteluun!
Verotus »
Miten pääomatulovero toimii?
Useimmat säästämistä ja sijoittamista aloittavat joutuvat ensi kertaa elämässään tekemisiin pääomatuloveron kanssa. Mikä se on ja miksi sen pitäisi kiinnostaa? Onko se jotain syötävää?
Tilaa RSS -syöte
Aihealueet
Kuukausiarkisto
Tag Cloud
äkkirikastuminen aamulehti aleksandria ansiotulovero asiamies asuntokupla bon life budjetti dokumentti eläke eläkevakuutus finanssikriisi hätärahasto halpa halpa hotelli halpalento hinta huijaus huumori ilmainen ilmaistuotteet indeksirahasto indeksisijoittaminen julkisuus köyhä kauppa kilpailutus kirjasuositukset Korko kuluttaminen laina lama pääomatulovero pankki raha rikastuminen Säästäminen säästö saituri Sijoittaminen sijoittamisen aloittaminen työttömyys vaurastuminen velkatalous VerotusRecent Posts
Most Commented
Recent Comments